Suhmurointi seis

Suomalainen korruptio on tyypillisimmilllään hyväveli-verkostoja - joista jopa EU on huomauttanut. Vantaa on päässyt usein julkisuuteen yhtiöihin ja rakentamiseen liittyvissä epäselvyyksissä. 

Rakentamisen kapea kilpailutus kasvattaa kunnan kuluja. Tämän lisäksi kaavoituksesta päättävässä lautakunnassa istuu maabisnestä tekeviä poliitkoita. Poliitikkojen ja virkamiesten suhteet rakennusyhtiöihin ovat olleet likeiset, ja hyvät veljet ovat jakaneet rakennusurakoita toisilleen.

Kuntien omistamia yhtiöitä ei avoimuus koske, jolloin kontrolliakaan ei ole. Kaupungin omistamia kulissiyhtiöitä tulee vähentää ja avoimuutta lisätä. Alotteeni 2014 yhtiöiden avoimuuden lisäämsesstä kaatui kahden valtapuoueen vastustukseen, mutta sen jälkeen olen päässyt edesauttamaan kulissiyhtiöiden karsimisessa.

Korruptiosta ei puhuta. Siitä kirjoitetaan lehdistössä. 

Avoimuuden ulottuvuuksia ovat mm.:

  • Hyvä-veli-verkostojen toiminta ja toimintamahdollisuudet
  • Avoin kilpailutus joka antaa mahdollisuuden kaikille rehellisille yrittäjile
  • Avoin valmistelu mahdollistaa kansalaiskeskustelun jo silloin kun vaikuttaminen on vielä mahdolista.
  • Tiedolle avoimet päättäjät - esimerkiksi SDP ja Kokoomus eivät halunneet tietää lakkautetun Hevoshaan koulun käyttövaihtoehtojen kustannusvertailua. 
  • Avoin päätöksenteko vähentää korruptiota ja lisää luottamusta demokratiaan - ja antaa tietoa siitä miten vaaleilla valitut päättäjät toimivat.
  • Avoin päättäjä kertoo taloudelliset ja yhteiskunnalliset sidoksensa ja julkistaa vaalirahoituksensa. Sidosten selvittäminen koskee myös johtavia virkamiehiä.
  • Avoin data mahdollistaa verovaroin tuotetun tiedon saannin muillekin kuin virkamiehille.
  • Avoin lähdekoodi ei lypsä rahaa Mikrosoftille. Avoimen lähdekoodin ohjelmelmistot ovat standardoituja ja avoimia joten näillä tuotetut dokumentit saadaan auki myöhemminkin.

Rakentamisen kilpailutus

Onko virolaisten rakennusmiesten palkka on Pääkaupunkisedulla puolet kovempi kuin seudun ulkopuolella? Maksavatko materiaalit täällä paljon enemmän? Miksi sitten betonikoulun rakentaminen maksaa vantaalla 21 miljoonaa ja samankokoisen muualla 13 miljoonaa? Miksi Vantaalla pukukopit maksavat 2 miljoonaa, mutta Hyvinkäällä 300 000 euroa?

Rakentamisen laatu ihmetyttää - eikä suotta, sillä rakennusyhitöitä harvoin vaaditaan vastuuseen rakennusvirheistä.

Vantaan tapa rakentaa on myös kallis: ensin kilpailutetaan arkkitehtitoimistoilla suunnittelu, sen jälkeen eksaktin suunnitelman toteutus. Käytännössä urakat päätyvät harvoille tietyille rakennusyrityksille.

Toimintamalli pudottaa pois halvemmat pakettitalovalmistajat ja kaventaa kilpailua. Materiaalivalinnoilla on sama vaikutus: Esimerkiksi Hämeenkylän koulun saisi Pudasjärjven hirsikoulun tapaan rakennettuna lähes puoleen hintaan.

Avoin valmistelu

Asioiden julkisuus jo valmisteluvaiheessa mahdollistaa kansalaiskeskustelun jo silloin, kun päätöksiin vaikuttaminen on vielä helppoa. Keskeneräisistä asioita kannattaa keskustella.

Asiakirjojen tulisi olla netistä helposti löydettävissä jo viranomaisen ensimmäistä kokousmuistiosta lähtien. Tämä vähentää mahdollisuutta koululakkautusten tapaiseen huonoon valmisteluun.

Tiedolle avoimet päättäjät ja perusteltu päätöksenteko

Hyvässä valmistelussa vaihtoehdot ovat vertailtu. Parhaimmillaan investointivaihtoehtojen kustannuksia, hiilidioksidipäästöjä sekä kestoa voi vertailla taulukosta perusteluineen. Tällaista valmistelu ei ole Vantaalla.

SDP ja Kokoomus vastustivat Hevoshaan eri käyttövaoihtoehtojen kustannusvertailua (tässä myös äänestystulos tiedon saamiseksi). Sama on toistunut lähes kaikessa päätöksenteossa: poliittisesti valittujen virkamiesten päätöksiä ei saisi kyseenalaistaa - tai kysyä edes perusteita. 

Avoin päätöksenteko

Päätöksenteko on avautunut valtuuston osalta videoimisen johdosta, mutta kaupunginhlallitus ja lautakunnat ovat Vantaalla vielä suljettuja. Päättäjien vaalikonevastauksen ja käyttäytyminen äänestyksissä eroavat voimakkaasti. Jouduin palauttamaan budjetin pöytäkirjan paranneltavaksi, koska siitä puuttui se miten kukin oli äänestänyt.

Sidosten julkisuus 

Sidonnaisuudet ovat hyvä julkistaa, ja se on kapeammin tulossa myös pakolliseksi lain myötä. Vantaalla tämä toteutui aloitteitteeni johdosta - tosin kaikki eivät silti ole ilmoittaneet sidonnaisuuksiaan. Taloudellisissa sidoksissa ei näy ns. hyväveli -verkostot, jotka ovat suomalaista korruptiota tyypillisimmillään.

Kuntien yhtiöt avoimemmiksi

Viidennes kuntapalveluista on yhtiöitetty. Näin julkisuudessa hoidetuista asioista on tullut salaisia pelkän organisaatiomuodon muutoksen vuoksi. Kuntalaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään. Kyse ei ole aivan pienestä rahamäärästä - esimerkiksi Helsingin tytäryhtiöiden liikevaihto on 1,7 miljardia.

Yhtiöiden suljettu hallinto käyttää kuntalaisten rahoja ilman julkisuuden kontrollia. Tämän vuoksi rahankäyttö on voi olla helposti holtitonta, eivätkä edes väärinkäytökset tule julkisuuteen.

Kuntalaki ja julkisuuslaki eivät koske osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan estä avointa tiedotuspolitiikkaa. Kuntien tytäryhtiöt voivat itse päättää toimintansa läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta. Eduskunta käsittelee lakiehdotusta lähiaikoina.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan demokratian edellytys. Tämä on näin myös yhtiöitetyssä toiminnassa. Tällä hetkellä nämä periaatteet eivät monessakaan kunnassa toimi. Avoin tiedotus kuuluu myös moderniin liikkeenjohtoon.

Avoin tiedotus ja läpinäkyvyys vähentää mm. tuhlausta sekä parantaa yhtiöiden maineen- ja riskienhallintaa. Läpinäkyvyys vähentää myös korruptiota ja huonoa hallintotapaa.

Yhtiöt voivat olla myös maksuautomaatteja. Esimerkiksi pienten yhtiöiden hallituksissa on istunut poppoo, joka on kokoustanut usein useita 5 minuutin kokouksia peräkkäin. Se on yksi tapa lypsää verorahoja puolueille ja poliitikoille. Ajoin konsernijaoksessa yhtiöiden vähentäistä, ja sitä on nyt tehtykin. (Vähän samaa tosin tapahtuu myös muissa elimissä: aluelautakunnista pidettiin kiinni koska se olisi vähentänyt puolueden tuloja ja useampi poliitikko olisi jäänyt ilman palkkioita. Tarkoitus oli siirtyä kuntalaisille avoimempaan paikallisdemokratiaan.) 

Kaupunki-konsernin tytäryhtiöt voisivat toimia julkisesti niiltä osin, kun kysymys ei ole liikesalaisuuksista tai tiedon julkistaminen ei haittaa liiketoimintaa. Näin ei vain ole ollut tapana.

Avoin data

Miten voit kuntalaisena kommentoida vaikkapa joukkoliikenne-suunnitelmaa, jos et tiedä kuinka paljon joukkoliikennettä käytetään ja miten?

Pelkästään se, että tieto on verkossa, ei riitä. Sen tulisi olla myös luettavassa muodossa. Huono esimerkki on vaikkapa Vantaan kaupungin pöytäkirjat ja esityslistat - siis jo demokratian kannalta oleellinen asia. Täytyi koodata itse palikka sanahaulle, kun kaupungin asiakirjoissa toimi vain otsikkohaku.

Avoin data luo uusia ideoita ja sovelluksia ja sitä kautta työpaikkoja ja palveluita.

Se on tuottanut valtavasti työpaikkoja USA:ssa ja Briteissä. Kuntien datan tulee olla laillisesti hyödynnettävissä, teknisesti helpossa muodossa ja maksutonta. Esimerkiksi Kanadassa paljastui miljardien veropetos kun valtion kirjanpito avattiin.

Avoin data tehostaa myös julkishallinnon toimintaa: EU on arvioinut EU-27 maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi 40 miljardia euroa ja välilliseksi 100 miljardia euroa, joista Suomen osuus olisi 0,6 ja 1,4 miljardia euroa joka vuosi.

Viimeksi kysyin vuoden alussa avoimen datantilannetta. Elinkeinojohtajan mukaan siinä on parannettavaa.

Lobbaus

Päätöksenteon tulisi perustua vähemmän lobbaukseen, enemmän tieteelliseen tietoon. Lobbareiden esittämä tieto voi olla hyvinkin yksipuolista ja jopa virheellistä. Eduskunnassa yksi suurimpia lobbareita on Vapo, joka ajaa turpeen etuja verrattuna mm. uusiutuviin energianlähteisiin.

Suomessa ei ole monen muun maan tapaan lobbarirekisteriä, jossa kerättäisiin tieto kenen kanssa kansanedustajat “lounastavat”. Myöskään virkamiesten lounaista ei tiedetä.

Avoimuuteen liittyvät aloitteeni kaupunginvaltuustossa: 

Linkkejä:


Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
TeematBlogiMiksi Siru?AloitteitaniKalenteriMediaTue SiruaYhteystiedot
Vanhuus Hoiva Lääkäri Mielenterveys Lähipalvelut Nepsy-lapset Hoitajat Pelastus Esteettömyys Sisäilma Sotetalous

Suhmurointi seis

Suomalainen korruptio on tyypillisimmilllään hyväveli-verkostoja - joista jopa EU on huomauttanut. Vantaa on päässyt usein julkisuuteen yhtiöihin ja rakentamiseen liittyvissä epäselvyyksissä. 

Rakentamisen kapea kilpailutus kasvattaa kunnan kuluja. Tämän lisäksi kaavoituksesta päättävässä lautakunnassa istuu maabisnestä tekeviä poliitkoita. Poliitikkojen ja virkamiesten suhteet rakennusyhtiöihin ovat olleet likeiset, ja hyvät veljet ovat jakaneet rakennusurakoita toisilleen.

Kuntien omistamia yhtiöitä ei avoimuus koske, jolloin kontrolliakaan ei ole. Kaupungin omistamia kulissiyhtiöitä tulee vähentää ja avoimuutta lisätä. Alotteeni 2014 yhtiöiden avoimuuden lisäämsesstä kaatui kahden valtapuoueen vastustukseen, mutta sen jälkeen olen päässyt edesauttamaan kulissiyhtiöiden karsimisessa.

Korruptiosta ei puhuta. Siitä kirjoitetaan lehdistössä. 

Avoimuuden ulottuvuuksia ovat mm.:

  • Hyvä-veli-verkostojen toiminta ja toimintamahdollisuudet
  • Avoin kilpailutus joka antaa mahdollisuuden kaikille rehellisille yrittäjile
  • Avoin valmistelu mahdollistaa kansalaiskeskustelun jo silloin kun vaikuttaminen on vielä mahdolista.
  • Tiedolle avoimet päättäjät - esimerkiksi SDP ja Kokoomus eivät halunneet tietää lakkautetun Hevoshaan koulun käyttövaihtoehtojen kustannusvertailua. 
  • Avoin päätöksenteko vähentää korruptiota ja lisää luottamusta demokratiaan - ja antaa tietoa siitä miten vaaleilla valitut päättäjät toimivat.
  • Avoin päättäjä kertoo taloudelliset ja yhteiskunnalliset sidoksensa ja julkistaa vaalirahoituksensa. Sidosten selvittäminen koskee myös johtavia virkamiehiä.
  • Avoin data mahdollistaa verovaroin tuotetun tiedon saannin muillekin kuin virkamiehille.
  • Avoin lähdekoodi ei lypsä rahaa Mikrosoftille. Avoimen lähdekoodin ohjelmelmistot ovat standardoituja ja avoimia joten näillä tuotetut dokumentit saadaan auki myöhemminkin.

Rakentamisen kilpailutus

Onko virolaisten rakennusmiesten palkka on Pääkaupunkisedulla puolet kovempi kuin seudun ulkopuolella? Maksavatko materiaalit täällä paljon enemmän? Miksi sitten betonikoulun rakentaminen maksaa vantaalla 21 miljoonaa ja samankokoisen muualla 13 miljoonaa? Miksi Vantaalla pukukopit maksavat 2 miljoonaa, mutta Hyvinkäällä 300 000 euroa?

Rakentamisen laatu ihmetyttää - eikä suotta, sillä rakennusyhitöitä harvoin vaaditaan vastuuseen rakennusvirheistä.

Vantaan tapa rakentaa on myös kallis: ensin kilpailutetaan arkkitehtitoimistoilla suunnittelu, sen jälkeen eksaktin suunnitelman toteutus. Käytännössä urakat päätyvät harvoille tietyille rakennusyrityksille.

Toimintamalli pudottaa pois halvemmat pakettitalovalmistajat ja kaventaa kilpailua. Materiaalivalinnoilla on sama vaikutus: Esimerkiksi Hämeenkylän koulun saisi Pudasjärjven hirsikoulun tapaan rakennettuna lähes puoleen hintaan.

Avoin valmistelu

Asioiden julkisuus jo valmisteluvaiheessa mahdollistaa kansalaiskeskustelun jo silloin, kun päätöksiin vaikuttaminen on vielä helppoa. Keskeneräisistä asioita kannattaa keskustella.

Asiakirjojen tulisi olla netistä helposti löydettävissä jo viranomaisen ensimmäistä kokousmuistiosta lähtien. Tämä vähentää mahdollisuutta koululakkautusten tapaiseen huonoon valmisteluun.

Tiedolle avoimet päättäjät ja perusteltu päätöksenteko

Hyvässä valmistelussa vaihtoehdot ovat vertailtu. Parhaimmillaan investointivaihtoehtojen kustannuksia, hiilidioksidipäästöjä sekä kestoa voi vertailla taulukosta perusteluineen. Tällaista valmistelu ei ole Vantaalla.

SDP ja Kokoomus vastustivat Hevoshaan eri käyttövaoihtoehtojen kustannusvertailua (tässä myös äänestystulos tiedon saamiseksi). Sama on toistunut lähes kaikessa päätöksenteossa: poliittisesti valittujen virkamiesten päätöksiä ei saisi kyseenalaistaa - tai kysyä edes perusteita. 

Avoin päätöksenteko

Päätöksenteko on avautunut valtuuston osalta videoimisen johdosta, mutta kaupunginhlallitus ja lautakunnat ovat Vantaalla vielä suljettuja. Päättäjien vaalikonevastauksen ja käyttäytyminen äänestyksissä eroavat voimakkaasti. Jouduin palauttamaan budjetin pöytäkirjan paranneltavaksi, koska siitä puuttui se miten kukin oli äänestänyt.

Sidosten julkisuus 

Sidonnaisuudet ovat hyvä julkistaa, ja se on kapeammin tulossa myös pakolliseksi lain myötä. Vantaalla tämä toteutui aloitteitteeni johdosta - tosin kaikki eivät silti ole ilmoittaneet sidonnaisuuksiaan. Taloudellisissa sidoksissa ei näy ns. hyväveli -verkostot, jotka ovat suomalaista korruptiota tyypillisimmillään.

Kuntien yhtiöt avoimemmiksi

Viidennes kuntapalveluista on yhtiöitetty. Näin julkisuudessa hoidetuista asioista on tullut salaisia pelkän organisaatiomuodon muutoksen vuoksi. Kuntalaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään. Kyse ei ole aivan pienestä rahamäärästä - esimerkiksi Helsingin tytäryhtiöiden liikevaihto on 1,7 miljardia.

Yhtiöiden suljettu hallinto käyttää kuntalaisten rahoja ilman julkisuuden kontrollia. Tämän vuoksi rahankäyttö on voi olla helposti holtitonta, eivätkä edes väärinkäytökset tule julkisuuteen.

Kuntalaki ja julkisuuslaki eivät koske osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan estä avointa tiedotuspolitiikkaa. Kuntien tytäryhtiöt voivat itse päättää toimintansa läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta. Eduskunta käsittelee lakiehdotusta lähiaikoina.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan demokratian edellytys. Tämä on näin myös yhtiöitetyssä toiminnassa. Tällä hetkellä nämä periaatteet eivät monessakaan kunnassa toimi. Avoin tiedotus kuuluu myös moderniin liikkeenjohtoon.

Avoin tiedotus ja läpinäkyvyys vähentää mm. tuhlausta sekä parantaa yhtiöiden maineen- ja riskienhallintaa. Läpinäkyvyys vähentää myös korruptiota ja huonoa hallintotapaa.

Yhtiöt voivat olla myös maksuautomaatteja. Esimerkiksi pienten yhtiöiden hallituksissa on istunut poppoo, joka on kokoustanut usein useita 5 minuutin kokouksia peräkkäin. Se on yksi tapa lypsää verorahoja puolueille ja poliitikoille. Ajoin konsernijaoksessa yhtiöiden vähentäistä, ja sitä on nyt tehtykin. (Vähän samaa tosin tapahtuu myös muissa elimissä: aluelautakunnista pidettiin kiinni koska se olisi vähentänyt puolueden tuloja ja useampi poliitikko olisi jäänyt ilman palkkioita. Tarkoitus oli siirtyä kuntalaisille avoimempaan paikallisdemokratiaan.) 

Kaupunki-konsernin tytäryhtiöt voisivat toimia julkisesti niiltä osin, kun kysymys ei ole liikesalaisuuksista tai tiedon julkistaminen ei haittaa liiketoimintaa. Näin ei vain ole ollut tapana.

Avoin data

Miten voit kuntalaisena kommentoida vaikkapa joukkoliikenne-suunnitelmaa, jos et tiedä kuinka paljon joukkoliikennettä käytetään ja miten?

Pelkästään se, että tieto on verkossa, ei riitä. Sen tulisi olla myös luettavassa muodossa. Huono esimerkki on vaikkapa Vantaan kaupungin pöytäkirjat ja esityslistat - siis jo demokratian kannalta oleellinen asia. Täytyi koodata itse palikka sanahaulle, kun kaupungin asiakirjoissa toimi vain otsikkohaku.

Avoin data luo uusia ideoita ja sovelluksia ja sitä kautta työpaikkoja ja palveluita.

Se on tuottanut valtavasti työpaikkoja USA:ssa ja Briteissä. Kuntien datan tulee olla laillisesti hyödynnettävissä, teknisesti helpossa muodossa ja maksutonta. Esimerkiksi Kanadassa paljastui miljardien veropetos kun valtion kirjanpito avattiin.

Avoin data tehostaa myös julkishallinnon toimintaa: EU on arvioinut EU-27 maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi 40 miljardia euroa ja välilliseksi 100 miljardia euroa, joista Suomen osuus olisi 0,6 ja 1,4 miljardia euroa joka vuosi.

Viimeksi kysyin vuoden alussa avoimen datantilannetta. Elinkeinojohtajan mukaan siinä on parannettavaa.

Lobbaus

Päätöksenteon tulisi perustua vähemmän lobbaukseen, enemmän tieteelliseen tietoon. Lobbareiden esittämä tieto voi olla hyvinkin yksipuolista ja jopa virheellistä. Eduskunnassa yksi suurimpia lobbareita on Vapo, joka ajaa turpeen etuja verrattuna mm. uusiutuviin energianlähteisiin.

Suomessa ei ole monen muun maan tapaan lobbarirekisteriä, jossa kerättäisiin tieto kenen kanssa kansanedustajat “lounastavat”. Myöskään virkamiesten lounaista ei tiedetä.

Avoimuuteen liittyvät aloitteeni kaupunginvaltuustossa: 

Linkkejä: