Maailma on kaikkea muuta kuin valmis kauniista puheista huolimatta.

Voit liikkua vaivattomasti, kommunikoida, löytää helposti tietoa, tavata ystäviä, käydä töissä... itsestään selviä asioita vain osalle ihmisistä. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee olla kaiken suunnittelun perusta kaikissa palveluissa. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että alueella vaaditaan kaikilla tasoilla esteettömyyttä. Se mahdollista monille itsenäistä, hyvää elämää. 

Esteettämyys konkretisoituu turhina kynnyksinä, mitä katusuunnittelussa sirotellaan sinne tänne, vaikka ei pitäisi. Näistä ei pääse pyörätuolilla, ei rollaattorilla ja se vaikeuttaa myös lastenvaunujen etenemistä. Esteettömyyttä on auraamaton lumivalli, niiaamaton bussi tai portaat liian jyrkällä liuskalla.

Esteettömyyttä on myös kuulovammaisten induktiosilmukat ja vähemmän häliseävät tilat, palveluiden helppokäyttöisyys ja byrokratian vähentäminen sekä selkeät ja oikea-aikaiset ohjeet (tai pikemminkin niin helpot palvelut että ohjeita ei juuri tarvita).

Saavutettavuutta ovat laitteet, internetsivut ja apit jotka toimivat kaikille. Esimerkiksi HSL:n reittiopas ei toimi näkövammaisille (yhtään appia tai sivustoa ei pitäisi suunnitella ilman että saavutettavuus on lähtökohtana). Näkövammaislle voi olla kadulla kontrasteja, jotka auttavat hahmottamaan reittejä. 

Kaikki voidaan suunnitella ja toteuttaa myös niin, että huomioidaan kuulorajoitteiset, heikkonäköiset, värisokeat jne. Jos vain tahtoa ja osaamista on. Usein ei vain tulla ajatelleeksi.

Paras asiantuntija on käyttäjä itse. Käyttäjien tulee päästä muotoilemaan palveluita ja muuttamaan ympäröivää maailmaa, sekä suunnittelemaan uutta. 

Esteettömyys on ihmisoikeus ja vammaisten henkilöiden kohdalla saa velvoittavuutensa YK:n vammaissopimuksesta. Tehdään maailma kaikille, suunnitellaan palveut ja käyttöliittymä elämään kaikille toimivaksi. 

Omat kokemukset

En missään tapauksessa ole asiantuntija, mutta tämä on alue mihin olen halunnut sukeltaa. Olen koipileikkausten yhteydessä pyörätuolijaksojen päättänyt elää ja kokeilla kaikkea aina leffateattereista lumimyrskyssä tai pyörätuolitansseista lähtien. Jo matka kotoa bussipysäkille on mutkikas turhien katukynnysten vuoksi. Tämän vuoksi esteettömyyttä on tullut vaadittua aivan toisella tavalla kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriohjelmaan ... ja olenpahan puuttunut jopa kadulla käynnissä oleviin katutöihin ja pyytänyt lennosta luiskia.

Olen myös muistanut kysyä digitaalisten palveluiden suunnittlussa heikkonäköisten, kuulovammaisten, autistien yms. saavutettavuutta.

Maailma on kaikkea muuta kuin valmis kauniista puheista huolimatta.

Olen toiminut henkilökohtaisena avustajana.