Lääkäriin viikossa 

Oikea-aikainen ja oikeanlainen hoito säästää kustannuksia tehokkaammin kuin palveluiden leikkaaminen. Esim. masennus tulee hoitaa ennen kuin se on kroonistunut syväksi ja vaikeahoitoiseksi.

• Lääkäripulan vuoksi hoitovelan purkamiseen voidaan käyttää palveluseteleitä yksityiselle. Tämä ei saa kuitenkaan eriarvoistaa omavastuun vuoksi.
• Lääkärin byrokratia tulisi tehdä mahdollisimman sujuvaksi, jotta työaikaa ei mene siihen. Apotin käyttöä on sujuvoitettava.
• Digilääkäri johon saa älyuhelimella yhteyttä, nopeuttaa lääkäripaveluita. Digilääkärin lisäksi tulee aina olla fyysinen lääkäri saatavilla, sillä kaikki eivät halua tai voi käyttää digipalveluitsa. 88 prosentilal suomalaisista on älypuhelin, mutta se ei tarkoita että kaikki osaisivat sitä käyttää. Digi- ja puhelinpalvel.ut ovat joissain kunnissa jo purkaneet lääkärijonot, sillä ne vapauttavat hyvin organisoituna aikaa, erityisesti yhdistettynä omahoitajiin ja omaläälääreihin.
• Perhelääkärimalli tulee ottaa käyttöön niin että ihmisellä on mahdollisuus valita lääkärinsä. Perhelääkäri eli vakilääkäri jonka voi valita, on Norjassa vähentänyt sairaanhoidon tarvetta osastolla. Pitkäaikainen hoitosuhde mahdollistaa paremmin ihmisen hoitamisen kokonaisuutena. 

Lääkäripula

Terveysasemia on ulkoistettu lääkäripulan vuoksi, mutta ne ulkoisetettu terveyasema on selkeästi kalliimpi. Lääkäreiden saamiseen kannattaa panostaa jo taloudellisista syistä. Joskus ulkoistus on peruttu laatuongelmien vuoksi.

Lääkäreitä on houkuteltava mm. hyvällä työyhteisöllä, joustavalla kodin ja työn yhdistämisellä sekä tutkimuksella.

Pohjalla on myös vuosien keskustelu lääkäreiden koulutusmääristä. Työttömyyttä lääkäreillä ei ole. Kilpoilu pelkillä palkoilla on vaikeaa, sillä lääkärifirmojen perustaminen mahdollistaa alhaisemman verotuksen pääomatulojen ansiosta.

Ict-järjestelmien palapeli

Erilaisten yhteen saatettavien ict järjestelmien palapeli ei ole helppo: pitäisi löytää sujuvimmat, virheensietoisimmat ja helppokäyttöisimmät sekä joustavasti yhteensopivimmat kokonaisuudet. Samaan aikaan hyvä osaaminen alalla on kiven alla, ja kilpailuttaessa saatetaan nojata mastodonttimaisiin yrityksiin, jotka heittävät noviiseja käytännössä toteuttamaan.

Tuskaa lisää se, että parhaita osaajia tuntuvat houkuttelevan keskisuuret yritykset, jotka keikkuvat pidetyimpien työnantajien listalla. Näitä eivät välttämättä kuntien kilpailutukset suosi, vaikka näytöt nimenomaan toimivista järjestelmistä olisivat vahvat.

Ict-alalla mahdollisimman halvat työntekijät harvoin tuovat toimivimpia ratkaisuja.

Lisää aiheesta vaikkapa blogissani http://www.sirpakauppinen.fi/node/1170

Apotti

Apotin kehittämisessä pitäisi panostaa sujuvuuteen. Esimerkiksi tekstin saneluun on olemassa teknologiaa.

Apotti on kankeaksi koettu, vaikka siinä on mahdollisuuksia. Vantaalta on jonkin verran poistunut lääkäreitä Apotin vuoksi.

Vasta tehtyäni tietopyynnön Apotin hitauden tuottamista kustannuksista, asiaan herättiin. Kustannukset ovat korkeat kun hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta käyttävät joka asiakaskontaktissa Apotin kanssa hieman enemmän aikaa. Kuinka paljon enemmän meillä pitäisi olla henkilökuntaa korvaamassa tähän käytettävää aikaa?

Iso ongelma on Apotin pohjautuminen jo vanhentumassa olevaan järjestelmään. Tanskassa niissä kunnissa, missä Apotin sisarohjelma otettiin käyttöön, terveydenhuollon kustannukset nousivat, kun joka asiakaskontakti vaati hitusen pitemmän ajan. 

Accenture konsultoi Epicin valitsemisesta, ja on tämän jälkeen toimittanut järjestelmään osia. Missä menee konsultoinnin ja oman edun myynnin raja? Tämä olisi kaatunut markkinaoikeudessa, jos asiasta olisi noussut kanne.

Apotin vuoksi pääkaupunkiseudun koronajäljitykseen kelpasivat vain terveydenhuollon ammattilaiset. Muissa kunnissa sitä saattoivat hoitaa myös muut, jolloin hoitajat pystyivät keskittymään itse hoitotyöhön.