Kiinteistöomaisuuden saa järjestelmällisesti tuhottua siirtämällä korjauksia ja käyttämällä tiivistyksiä, jotka eivät poista kosteudenlähteitä. 

HUS kiinteistöissä 24 % kärsi homeen ja 26% viemärin hajusta sekä 56% riittämättömästä ilmanvaihdosta Tehyn kyselyssä. Kätilöt kaatoivat kätilöopiston, mutta moni rakennus on yhä ongelmainen. Kohdistamalla korjaukset eniten terveyshaittaa aiheuttaviin tiloihin saataisiin säästettyä terveyskustannuksissa ja poissaoloissa. 

Aina tieto sisäilmaongelmista ei mene johtoon saakka. Esimerkiksi Vantaalla koronajäljittäjien pitäisi olla tiloissa, mistä edelliset poistuivat sisäilmaoireiden vuoksi. Niinpä kaikki jäljittäjät eivät voineet työskennellä.

Myös testaukselle annettiin tilat joissa oli lakkautettu sisäilmaongelmainen koulu. Työsuojeluvaltuutettu evakoi tilat kun kuusi yhdeksästä koronatestaajasta sai oireita. (Nyt tiloissa toimii päiväkoti.)

Sairastuneet

 Sisäilmasairauksien

• diagnosointi,
• tautiluokitus,
• sosiaaliturva ja
• hoitosuositukset

tulee saada länsimaiselle tasolle, ja perustua validiin tutkimukseen. Taudin kieltäminen ei ole kuin eläkevakuutusyhtiöiden etu.

Esimerkiksi diagnosoinnissa ei hyödynnetä moniss amuissa maissa käytössä olevia vasta-ainetestejä. Solutasolla monien kosteusvauriomikorbien aineenvaihduntatuotteiden vaikutukset ovat selvät. Tulisi toimia varovaisuusperiaatteella: jos keuhkosolut kuolevat, voi pitää riskinä sitä, että sillä on myös terveysvaikutuksia. Pitää huomioida 40 vuoden tutkimusnäyttö sisäilman ja oireiden yhteydestä.

DNRS-menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu vain yhdessä THL:n tutkimuksessa, jossa hoitovastetta ei löydetty. Menetelmä on huuhaata, ja Suomi onkin ainoa maa joka sitä käyttää. 

Oikeusprosesseja tulisi nopeuttaa, mutta sitä eivät aluevaltuustot päätä. Pahasti altistuneet tarvitsevat myös terveitä tiloja jopa asumiseen.

Asioihin pitää puuttua

Ostopalveluissa on helpompi edellyttää terveitä tiloja. Eräässä vanhustenhoivan yksikössä hoitajat kertoivat pahoista oireista. Työnteijöiden vaihtuvuus oli erittäin suurta. käydessäni alakerrassa haisi voimakkaasti viemäri, mutta yläkerroksissa home, joka vaikeutti hengittämistä. Ikäihmisten piti olla näissä tiloissa 24/7. Keskusteltuani asiasta sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan kanssa, Vantaa vaati rakennukseen nopeasti korjauksen.

Olkaa yhteydessä päättäjiin kun näette epäkohtia. Ilman tätä tai kattavaa oirekyselyä, ongelmista ei tiedetä päätöksenteossa.

Kiinteistöjen hoito ja korjaus

Tästä olen kirjoittanut paljon. Hyvin tiivistetysti

• Rakentamisen tulee tapahtua kuivaketju10 mallilla, mikä vähentää yleisimpiä kosteusriskejä.
• Laadunvalvonta, laaduntarkastus ja takuuaikana varmistus
• Sisäilmaesteettömyyteen pyritäään, esimerkiksi materiaalivalinnoissa suositaan sellaisia, joista tulee vähemmän terveydelle haitallisia haituvia yhdisteitä.
• Viat korjataan heti. Joskus katto voi vuotaa vuosia.
• Korjausmetodit poistavat kosteuden tai pölyn lähteet. Tässä tarvitaan iso korjauskulttuurin muutos.
• Seurataan sisäilman laatua. Mm. validi oirekysely voidaan teettää jos tulee epäilys oireista.
• Korjausten onnistuminen varmistetaan...

Pihistelemällä hoidosta ja korjauksesta, kiinteistöomaisuus menee huonoon kuntoon, sairaspoissaolot lisääntyvät ja lopulta korjauskelvoton rakennus on hyvin kallista saada kuntoon - siinä välttämättä onnistumatta.