Kotihoito

Kotihoidon työntekijät uupuvat koska tavoitteet suorittaa ovat mahdottomat ja kiire estää sen että tekisi työnsä hyvin. Työntekjöitä on liian vähän ja aikataulu liian tavoitteellisia. Parkkipaikkoja ei aina löydy. Vaihtuvuus on suurta, johtamisessa on usein ongelmia. Työssä jaksamista ei tueta.

Yhä huonokuntoisempia vanhuksia on kotona kotihoidon piirissä, sillä Vantaalla on tavoitteena vähentää laitoshoitoa samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa.

- Tähän tavoitteeseen olen yrittänyt puuttua useampana vuotena. Tarvitaan riittävä tuki ja kuntoutus kotona, ennen kuin laitospaikkoja voidaan vähentää.

Laitospaikka pitää saada silloin kun sitä tarvitsee. 

Ongelma ei ratkea ilman lisäkäsiä. Moni työntekjä kuitenkin uupuu eikä kestä eettistä stressiä - ja vaihtaa alaa. 

Ikäihmiset tarvitsevat aikaa

Tukisukan vaihtaminen minuuttiaikataulussa ei vaan toimi hyvin. Hollannissa aikataulutusta kokeiltiin mutta luovuttiin nopeasti, sillä terveydenhuollon kulut kasvoivat kohtuuttomasti. Lääkärikäynnit räjähtivät käsiin. Jos vanhus voi jutella hoitajan kanssa ja saada luottamusta hyvinvointiin, lääkärikäynnit vähenevät. 

Hallitus valmistelee hoitajamitoitusta myös vanhusten kotihoitoon. Tätä ei kannata odotella, sillä tarve paremmalle tuelle kotona on ollut jo vuosia.

Vantaalla vanhusten määrä kasvaa eniten kymmenestä suuresta kunnasta.

Hoiva

Vanhukset ulos. Muuraskodissa mennään yhdessä ikäihmisten kanssa ulos tansseihin, marjaan (jopa pyörätuolissa), markkinoille ja vaikka mitä. Järjestämällä työvuorot uudestaan, huomioimalla yksilöt hoidon tarpeessa (joku saa nukkua pitkään, aamuvirkulle taas heti aamusta vaikka leivontaa jne.). Rahaa ei kulunut yhtään enempää, mutta sekä työntekijöiden että asukkaiden viihtyvyys noussut huikeasti.

Tällaista tarvitaan täälläkin.

Hollantilaisessa dementiakylässä on mahdollistettu mukava vapaampi elämä turvallisissa ja kodinomaisissa puitteissa. Kampaamo ja kuppila ovat elämän pieniä iloja. Tältä pohjalta on hyvä kehittää kodinomaisempaa tuettua asumista tännekin.

Suomalaisessa palveluasumisessa vanhukset syövät lääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin Ruotisssa. Ylilääkintä voi passivoittaa ja laitostaa. Lääkkeet eivät saa olla tapa pitää vanhukset liian niukoilla hoitajaresusseilla hiljaa.

Erityisen suuri haaste on yksityisten hoivayhtiöiden valvonta. Omavalvonta ei ole riittänyt, vaan vanhuksia on makuutettu lattialle, pitkillä ruokatauoilla eivätkä "haamuhoitajat" eli keksityt nimet työvuorolistassa ole hoitaneet todellisuudessa. 

Jos Kokoomus voittaa vaalit, täytyy resursseja valvontaan lisätä. Moni hoivaketju on myös veroparatisiifirma. 

Mistä hoitajat?

Kunta-alalla eläköityy 26 % sairaanhoitajista, 31 % terveydenhoitajista ja 47 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2021 − 2030. (Lähde Keva 2021). Vaikka koulutuspaikkoja on lisättävä, tämä jengi ei yksinkertaisesti riitä. 

Eläköitymisen lisäksi hoiva-ala kärsii koronan kärjistämästä uupumuksesta, ja moni vaihtaa alaa liian rankan työn ja huonon palkan vuoksi.  On voitava tuntea voivansa tehdä työnsä kunnolla. 

Koulutuspaikkoja on lisättävä, mutta se ei riitä ellei alan työolosuhteita ja palkkausta korjata. Myös ulkomaalaisvahvistuksella täytyy paikata. Vantaa tarvitsisi laitoshoidon hoitajamitoituksen mukaan 600 uutta työntekijää, mikä ei saa olla pois kotihoidosta. Digitaalisia apuvälineitä voi höydyntää mikäli se onnistuu ikäihmisen kanssa, mutta ihmistä ne eivät korvaa. 

Kotihoidon kriisiä syventää moni asia. Ikäihmisten palveluissa on ollut paljon puutteita ja huomautuksiakin on sadellut. Ikäihmisten tulisi voida tuntea olevansa turvassa. 

Johtamisessa on kehitettävää. Työkuorman pitää jakaantua tasaisesti, ja työntekijöiden on itse voivatava aikuttaa enemmän työn sisältöön ja tahtiin. Se lisää motivaatiota ja työn iloa.

Hoivatyöntekijät eivät ole robotteja, jotka kokoavat mahdollisiman nopeasti liukuhihnalla autoja. Hoivatyö on vuorovaikutusta, ja vuorovaikutus luo hyvinvointia. On myös todettu, että hellä kosketus vahvistaa immuunipuolustusta. 

Korona on pahentanut ikäimisten yksinäisyyttä. 

 

Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi

Kotihoito

Kotihoidon työntekijät uupuvat koska tavoitteet suorittaa ovat mahdottomat ja kiire estää sen että tekisi työnsä hyvin. Työntekjöitä on liian vähän ja aikataulu liian tavoitteellisia. Parkkipaikkoja ei aina löydy. Vaihtuvuus on suurta, johtamisessa on usein ongelmia. Työssä jaksamista ei tueta.

Yhä huonokuntoisempia vanhuksia on kotona kotihoidon piirissä, sillä Vantaalla on tavoitteena vähentää laitoshoitoa samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa.

- Tähän tavoitteeseen olen yrittänyt puuttua useampana vuotena. Tarvitaan riittävä tuki ja kuntoutus kotona, ennen kuin laitospaikkoja voidaan vähentää.

Laitospaikka pitää saada silloin kun sitä tarvitsee. 

Ongelma ei ratkea ilman lisäkäsiä. Moni työntekjä kuitenkin uupuu eikä kestä eettistä stressiä - ja vaihtaa alaa. 

Ikäihmiset tarvitsevat aikaa

Tukisukan vaihtaminen minuuttiaikataulussa ei vaan toimi hyvin. Hollannissa aikataulutusta kokeiltiin mutta luovuttiin nopeasti, sillä terveydenhuollon kulut kasvoivat kohtuuttomasti. Lääkärikäynnit räjähtivät käsiin. Jos vanhus voi jutella hoitajan kanssa ja saada luottamusta hyvinvointiin, lääkärikäynnit vähenevät. 

Hallitus valmistelee hoitajamitoitusta myös vanhusten kotihoitoon. Tätä ei kannata odotella, sillä tarve paremmalle tuelle kotona on ollut jo vuosia.

Vantaalla vanhusten määrä kasvaa eniten kymmenestä suuresta kunnasta.

Hoiva

Vanhukset ulos. Muuraskodissa mennään yhdessä ikäihmisten kanssa ulos tansseihin, marjaan (jopa pyörätuolissa), markkinoille ja vaikka mitä. Järjestämällä työvuorot uudestaan, huomioimalla yksilöt hoidon tarpeessa (joku saa nukkua pitkään, aamuvirkulle taas heti aamusta vaikka leivontaa jne.). Rahaa ei kulunut yhtään enempää, mutta sekä työntekijöiden että asukkaiden viihtyvyys noussut huikeasti.

Tällaista tarvitaan täälläkin.

Hollantilaisessa dementiakylässä on mahdollistettu mukava vapaampi elämä turvallisissa ja kodinomaisissa puitteissa. Kampaamo ja kuppila ovat elämän pieniä iloja. Tältä pohjalta on hyvä kehittää kodinomaisempaa tuettua asumista tännekin.

Suomalaisessa palveluasumisessa vanhukset syövät lääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin Ruotisssa. Ylilääkintä voi passivoittaa ja laitostaa. Lääkkeet eivät saa olla tapa pitää vanhukset liian niukoilla hoitajaresusseilla hiljaa.

Erityisen suuri haaste on yksityisten hoivayhtiöiden valvonta. Omavalvonta ei ole riittänyt, vaan vanhuksia on makuutettu lattialle, pitkillä ruokatauoilla eivätkä "haamuhoitajat" eli keksityt nimet työvuorolistassa ole hoitaneet todellisuudessa. 

Jos Kokoomus voittaa vaalit, täytyy resursseja valvontaan lisätä. Moni hoivaketju on myös veroparatisiifirma. 

Mistä hoitajat?

Kunta-alalla eläköityy 26 % sairaanhoitajista, 31 % terveydenhoitajista ja 47 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2021 − 2030. (Lähde Keva 2021). Vaikka koulutuspaikkoja on lisättävä, tämä jengi ei yksinkertaisesti riitä. 

Eläköitymisen lisäksi hoiva-ala kärsii koronan kärjistämästä uupumuksesta, ja moni vaihtaa alaa liian rankan työn ja huonon palkan vuoksi.  On voitava tuntea voivansa tehdä työnsä kunnolla. 

Koulutuspaikkoja on lisättävä, mutta se ei riitä ellei alan työolosuhteita ja palkkausta korjata. Myös ulkomaalaisvahvistuksella täytyy paikata. Vantaa tarvitsisi laitoshoidon hoitajamitoituksen mukaan 600 uutta työntekijää, mikä ei saa olla pois kotihoidosta. Digitaalisia apuvälineitä voi höydyntää mikäli se onnistuu ikäihmisen kanssa, mutta ihmistä ne eivät korvaa. 

Kotihoidon kriisiä syventää moni asia. Ikäihmisten palveluissa on ollut paljon puutteita ja huomautuksiakin on sadellut. Ikäihmisten tulisi voida tuntea olevansa turvassa. 

Johtamisessa on kehitettävää. Työkuorman pitää jakaantua tasaisesti, ja työntekijöiden on itse voivatava aikuttaa enemmän työn sisältöön ja tahtiin. Se lisää motivaatiota ja työn iloa.

Hoivatyöntekijät eivät ole robotteja, jotka kokoavat mahdollisiman nopeasti liukuhihnalla autoja. Hoivatyö on vuorovaikutusta, ja vuorovaikutus luo hyvinvointia. On myös todettu, että hellä kosketus vahvistaa immuunipuolustusta. 

Korona on pahentanut ikäimisten yksinäisyyttä.