20.4.2018

Maanantain kaupunginhallituksessa 23.4 on Myyrmäen kaavarunko, jossa sujuva vaihto ja pikaraitiotien kulku kannattaisi mahdollistaa suunniteltua paremmin, jotta aluetta ei kaavoiteta ”tukkoon”. Myyrmäen päiväkoti- ja koulutonttien riittävyys tulee tarkastella uusimpien tietojen pohjalta. Samassa kokouksessa päätetään myös mielenkiintoisesta Kivistön puurakentamisalueesta sekä Hämeenvaaran päiväkodista.

Myyrmäen kaavarunko

Myyrmäkeen kaavaillaan entistä korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista etenkin Myyrmäen ja Louhelan asemien läheisyydessä. Kivijalkaan on tulossa liike- ja toimistotiloja. Vastapainona tiiviille rakentamiselle ja kaupunkimaisuudelle säilytetään vehreyttä, puistoja ja suuria ympäröiviä viheralueita. Tavoitteena on kaupunkirakenne, jossa turvalliset, viihtyisät ja sujuvat kevyen liikenteen reitit johtavat kaupunginosaa ympäröiville laajoille viheralueille.

Alueelle suunnitellaan runsaasti uusia asuntoja. Myyrmäessä voisi kaavarungossa esitettyjen laskelmien pohjalta olla vuonna 2040 yhteensä noin 24 000 – 27 000 asukasta. Tämä tarkoittaa noin 8 000 – 11 000 uutta asukasta. Asuntorakentamisessa pyritään monipuoliseen asuntotyyppien ja hallintamuotojen tarjontaan.

Uusia päiväkoti- ja koulutontteja esitetään kaavan reuna-alueille. Ensimmäiset päiväkodit toteutetaan Uomarinteen koulun eteläpuolelle, Raappavuorentielle sekä korvaavana hankkeena Patotielle. Päiväkotien koko vaihtelee tontin koosta riippuen 128 tilapaikasta 192 tilapaikkaan. Alueen edelleen tiivis- tyessä tarvitaan päiväkodeille edelleen uusia tontteja. Kaavarunkotyön yhteydessä on esitetty mahdollisiksi kehityskohteiksi Louhelan Eräkujaa, Löydöspuistoa sekä Kivikirveenkujan tonttia.

- Koulu- ja päiväkotien riittävyys ja kunto on huomioitava paremmin. Uomarinteen koulun laajennus ei todennäköisesti ratkaise Uomarinteen vanhan osan sisäilmaongelmia. Kilterin koulun sisäilma vaatisi myös aiempaa kunnollisempia korjauksia. Päiväkotitilanne on vielä niukempi, ja tukeutuu lähivuosina myös kustannuksiltaan korkeisiin vuokraparakeihin. Tulee tarkistaa miten alueelta lötyisi enemmän tilaa päiväkoti- ja koulurakentamiseen.

Vihreyden määrä Myyrmäen ydinkeskustassa käy kuitenkin niukaksi.

- Suunnittelussa tulisi huomioida joka mahdollisuus kasvillisuuden lisäämiseen jotta alueesta ei tule kivierämaata. Seinät, katot, purkit, puut ja pienet vihreät maaläntit ynnä muut pehmentävät kaupungin betonisia kasvoja.

Alueelle tulee Tikkurilasta raitiotie joka jatkaa Espoon Leppävaaraan. Myös Helsingin Vihdintien raitiotien ja Espoon Kalajärven raitiotien suunnitelmat ja laajeneminen kannattaa huomioida.

- Tulevaisuudessa tämä terminaalin jossa voidaan vaihtaa sujuvasti junasta raitiotiehen. Aseman läheisuudessä olisi varattava tilaa.

- Raitiotien linjausta länteen on myös sujuvoitettava, jotta matka-ajoista ei tule liian pitkiä. 25km/h mutkaisia katuja pitkin ei vähennä työmatkaliikenteen ruuhkia ja hiilidioksidipäästöjä, vaan pyöräilyä ja kävelyä. Se ei ole Zurichin kaltainen nopea salkkukansan työmatkalinja, vaan ikäihmsiten hidas keräilylinja kaupoille ja terveysasemalle. 

Jos raitiotietä ei tehdä riittävällä nopeudella, kehä kolmosen ruuhkautuminen jatkuu lisäkaistoista huolimatta, ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nihkeästi. 

- Bussiliikenteen on mahduttava terminaalialueelle niin että myös mm. Kalajärven suorat yhteydet Myyrämkeen voidaan toteuttaa.

Vuonna 2015 koko Vantaan katuverkolla moottoriajo- neuvoliikenteen määrä kasvoi 3%. Raskaan liikenteen osuus katuverkolla oli noin 8%. Myyrmäen pää- ja kokoojakatujen liikennemäärät olivat noin 5000 – 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus noin 10%.

Ylipäätään raitiotie on jäänyt vähälle huomiolle muutoin erinomaisessa kaavarunkotyössä. 

Puukivistö

Asuintalojen korttelialueilla mahdollistetaan neljän umpikorttelin, yhden rivitalon ja kahden puoliavoimen kerrostalokorttelin rakentaminen Puu-Kivistöön. Kaikki asuinkorttelit ovat puurakentei- sia, monimuotoisia ja värikkäitä. Rakennusten korkeudet vaihtelevat kahdesta kerroksesta seitse- mään kerrokseen. Osassa kortteleita on mahdollista rakentaa kaupunkipientaloja tai rivitaloja. Asuinkortteleilla on pääosin yhteiset korttelipihat ja osalla ensimmäisen kerroksen asunnoista on asuntokohtaisia pihoja ja etupuutarhoja. Korttelit sijaitsevat pääosin asemakaavoittamattomalla alueella, mutta asemakaavan muutoksella muutetaan ET-korttelialueen pohjoispuolella sijaitseva Lumikvartsinpuiston puistoalue asuinrakennusten korttelialueeksi.

Suunnittelualueen keskelle sijoittuu yleisten rakennusten korttelialue uutta päiväkotia varten. Rakennuksen on oltava pääosin puurakenteinen. Päiväkotirakennus sijoittuu tontin itäpäähän raja- ten katutiloja päiväkotitontin pohjois-, itä- ja eteläpuolilla. Rakennus tulee rakentaa kiinni katualu- eeseen ja se tulee olla kaksikerroksinen. Lisäksi tontin rajaa vasten rakennettavaksi on osoitettu rakennusaloja piharakennuksille, jotka myös rajaavat alueen sisäisiä kulkureittejä. Päiväkotitontin lounaisosa liittyy liito-oravan kannalta tärkeään puustoiseen alueeseen, minkä vuoksi osa tontista on merkitty merkinnällä luo, luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Päiväkoti- tontin lounaisosa on säilytettävä puustoisena tai sinne on istutettavaa uutta puustoa, mutta se on myös osa päiväkodin leikkipihaa.

Kaava-alueen kaksi lähivirkistysaluetta ovat osa liito-oravan elinympäristöä Kivistön keskustassa ja ne on määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). 

Puu-Kivistö on nimetty Vantaalla puurakentamisen erityiskohteeksi (kaupunginhallitus 5.2.2018), jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisää- minen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. 

Puurakentamista toteutetaan myös Tuusulan Downhouse-rivitalo-alueella, jossa puuseinät ovat täyttä puuta sisäpinnasta ulkopintaan ja jopa ilmanvaihto on luonnollinen. Puukivistö kuitenkin todennäköisesti rakentuu betoni- ja muovipitoisemmasta rakentamisesta. Julkiset hankkeet kannattaisi sen sijaan toteuttaa korkeammilla laatuvaatimuksilla, hyvä sisäilma ja terveet materiaalit edellä.

Päiväkoti Koivuvaaranpuistoon

Hämeenvaaraan Espoon rajalle rakennetaan uusi päiväkoti.

23.5.2016

Luin Västersundomin koulun kuntoraportit sattumalta tässä viikko pari sitten, ja olin hämmästynyt rakennuksen hyväkuntoisuudesta. Se voi todennäköisesti hyvin seuraavat sata vuotta, jos sitä ei pilata isommilla remonteilla.

Tuollaisista rakennuksista kannattaa pitää kiinni, sillä vantaalaiset koululaiset tai opettajat ovat ilmanpuhdistinten varassa 37:ssä koulussa 54:sta koulusta. Rakennukset, joissa sairastutaan, tulee korjata ensimmäiseksi.

Toivoisin, että investointeja, peruskorjauksia mutta myös rakennusten käyttöä priorisoitaisiin ennen kaikkea terveysperusteisesti.

Taustaa:

Sivistystoimi päätti 2013 luopua Hevoshaasta. Nyt viereisen Sotungin koulun tontille ollaan hankkimassa uusia parakeita vanhojen tilalle. Oppilasmäärät ovat nousseet parilla sadalla ennustetusta. Sivistystoimi ehdotti ruotsinkielisen Västersundomin siirtämistä Hevoshaan tiloihin yhdessä muutaman päiväkodin kanssa. Hevoshaan muutamien päiväkotikäyttöön maksaa, samoin oppilaspaikkojen lisärakentaminen. Västersundomin koulu on syrjässä, mutta terve.

Västersundomiin sen sijaan voidaan saada lisätilaa esimerkiksi päiväkotiparakilla. Näin Hevoshaan ja Västersundomin vanhemmat esittävät. Sotungin koulu voi laajentua Hevoshaan tiloihin, mutta uskoisin Hevoshaalla olevan ihan peruskoulukäyttöä nykyisten oppilasmäärien kanssa.

Kysyin valtuuston informaatiokokouksessa 18.5. kustannusvertailua Hevoshaan käyttövaihtoehdoille. Tätä ei oltu tehty. Kuitenkin päätöksiä väsätään. Mukana päätöksenteossa ei ole myöskään tietoa siitä missä rakennuksissa lapset ja opettajat oireilevat.

Liitteenä työmies Juha Simosen (ps) ja minuun valtuustoaloite Hevoshaan köyttövaihtoehtojen avoimeksi vertailuksi.

Kuva: Hevoshaan ja Sotungin koulut ovat lähekkäin, ja urheilualueiden kupeessa. Siksi Hevoshakaa voisi kehittää yhdessä urheilupainotteisin Sotungin kanssa. Jo nyt oppilaat köpöttelevät pihan poikka samaan ruokalaan.

Kuva: Västersundomin koulu on varsin hyväkuntoinen, vanha rakennus, jossa on hyvä sisäilma lasten hengittää.

 

16.1.2009
14.11.2005
8.2.2005
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi