SDP ja Kokoomus eivät halunneet tietää kustannuksia eri Hevoshaan vaihtoehdoille. Keskustelu kieli valtuutettujen tyytymättömyydestä päätöksentekoon. Puoluekuri sementoi suurten puolueiden päätökset, eikä maailman muutoksia huomioida. ”Hitaita ymmärtämään” eräs luonnehti. 

• Linkki alkuperäiseen Sirpa kauppisen ja Juha Simosen aloitteeseen.

Juha Malmi (ps) toi heti esiin laskelman miten säästetään 10 miljoonaa hyödyntämällä Hevoshaan kiinteistöä. Jussi Saramo (vas) puhui Hakunilan puolesta. Kati Tyystäjärvi (vas) taas vastusti aloitetta, ja oli turhautunut vanhojen asioiden kaivamisesta. Ulla Sajaniemi (kesk) puhui terveiden tilojen puolesta. 

Vaula Norrena (vihr) kiitti aloitteen tekijöitä Simosta ja Kauppista. Hän kiitti virkamiehiä siitä että ehdottivat rakennusten hyötykäyttöä 18.5.: Virkamiesten esityksessä Hevoshaasta 60 % olisi suomenkielistä päiväkotia, 20 % ruotsinkielistä päiväkotia ja 20 % ruotsinkielistä koulua. Norrena kävi myös läpi investointiohjelman, jossa luetteli alueelle tarvittavat päiväkodit ja koulut. Hän muistutti, että aloitteen tavoite oli saada virkamiesten valmistelu auvoimeksi. Virkamiehet eivät kuitenkaan paljastaneet kustannuksia. 

Norrena kävi läpi myös mistä rakennusten kulut muodostuvat. Aidot vuokrakulut ovat 185 000e/vuosi. ”Rehellistä vertailua ei tehty.” Norrena muistutti miten väestö kasvaa noin 3000 asukasta vuodessa Vantaalla. Hakunilaan on tulossa yli 2000 uutta asuntoa, ja näistä tähän koulun alueelle.

Myös Norrena puhui tuoreesta Mal-sopimuksesta: Mal-asuntotuotantoa on tulossa Hakunilan alueella paljon, sillä siellä on runsaasti kaupungin omistamaa maata. Miksi ei myydä jotain muuta tonttia, miksi juuri koulutontista luovutaan?

Oma puheeni oli kalvoilla kuten Malmin ja Norrenankin: 

Kustannusvertailua ei esitelty

• Eri vaihtoehtojen kustannuksia ei ole verrattu, vaikka erilaisia Hevoshaan rakennuksen hyödyntämisvaihtoehtoja esiteltiin jo keväällä.

Väestönkasvu odotettua suurempaa

• Vantaa sai vuonna 2015 muuttovoittoa ennätykselliset 2720 henkilöä, mikä on selvästi enemmän kuin kertaakaan viimeisten 40 vuoden aikana. 
• Vauhti kiihtyy 2016. Kesäkuussa myönnetty rakennuslupia jo 3565 asunnolle.
• MAL-sopimus nostaa rakentamisen pysyvästi korkealle. Vantaa sitoutuu vähintään 2400 asunnon vuosivauhtiin.

Parakin puuttuvat kustannukset

• Kustannusvertailussa viereen hankittavan parakin ja Hevoshaan koulutilan hyödyntämisessä puutteita:
• Parakille ei ole laskettu siivouksia, sisäisiä vuokria tai muita, pelkästään siirtokustannus.
• Hevoshaan koulutilalla oli laskettu sisäiset vuokrat, siivoukset ym. juoksevat kulut. 
• Käytännössä hintaero tuli laskennallisesta sisäisestä vuokrasta, joka oli laskettu vain Hevoshaalle.
• Parakkeja tarvittaisiin mm. Rajatorpassa.

30 miljoonalla investointeja

• Sivistystoimen päiväkoti- ja kouluinvestointeja on tulossa alueelle 30 miljoonalla 10 vuoden sisällä. 
• Näiden pitäisi olla soveltuvin osin mukana kustannusvertailussa.
• Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen vähentää velkaantumista.

Terveet rakennukset harvinaisia

• Vantaalla 37 koulua toimii ilmanpuhdistinten varassa. 
• Vasta kun pahiten terveysongelmia aiheuttavat koulut on korjattu, voidaan miettiä terveiden koulurakennusten luopumista.
• Hevoshaan keittön puhdistusaine/ruoka-ainepäästö ei vaikuttanut muun koulun sisäilmaan, eikä se ole homekoulu.

Kuva: Vantaan koulukannasta 37 toimii ilmanpuhdistinten avulla (punaiset) sisäilmaongelmien vuoksi, ja vähemmistö (siniset) eivät niitä tarvitse. Toki osa on vain joltain tilaltaan epäterveellisiä, mutta on kouluja, joissa sekä henkilökunta että oppilaat sairastavat runsaasti.

Jukka Hako (Sdp) ruoti sitä että asia on päätetty, eikä sitä voi enää muuttaa, ja on vastuutonta esittää vanhojen päätösten purkamista. Hako peräänkuulutti sitä, että tuetaan virkamiehiä ja että päätöksistä on sovitty yhdessä. Hakon mielestä on tempoilua käsitellä vuosikaudet samoja asioita uudelleen.

Hako myös väitti kaupunginhallituksen olleen yksimielinen. (Hako siis sotki Hevoshaan koulun jatkamisen ja rakennuksen höydyntämiseen kustannusten tietämisen.)

Timo Auvinen (ps) halusi tilatehokkuutta koulujen sijaan hallintoon. ”Jos te ette osaa, niin mä voin tulla teitä neuvomaan.”

Norrena (vihr) muistutti että tässä aloitteessa haetaan velan pienentämistä.

Ulla Kaukolan (sdp)  mielestä aloitteessa on kyseessä Hevoshaan koulusta jatkamisesta kouluna.

Kommentoin  asiaa: Vaikka yli puolet valtuustosta on allekirjoittanut valtuustoaloitteen kustannusvertailusta, kaikki eivät ilmeisesti sitä lukeneet. Aloite alkaa maininnalla Sotungin parakeilla, ja päättyy siihen että "ehdotamme, että kaupunki vertailee Hevoshaan käytön kustannuksia eri vaihtoehdoilla".

Tarja Eklund (sdp) kertasi yhä huhua Hevoshaan terveysongelmista, vaikka ne ovat jo selvitetty ruuasta/puhdistusaineesta johtuvaksi keittiössä. Koulussa ei ole hometta. Hän ei myöskään huomioinut sitä, että aloitteessa tähdättiin rakennuksen hyödyntämiseen. Jännittävää on huomata, miten huono kyky on SDP:llä reagoida muuttuvaan maailmaan. Eklund kuitenkin yllättäen lämpimästi kannatti sitä että rakennukselle löydettäisiin muutakin käyttöä. Ihmettelen vain miksi hän sitten vastusti aloitteen ehdottamaa kustannusvertailua eri hyödyntämisvaihtoehdoille.

Susanna Bruun (sdp) muistutti että lakkautukset esiteltiin vaihtoehtona henkilöstösäästöille. 

Tätä matraa Sivistystoimi oli ylläpitänyt 2013 tiedotuksessaan, vaikka henkilöstösäästöt eivät olleet teknisesti mahdollinen vaihtoehto edes henkilöstösopimusten johdosta.

Antero Eerola (vas) muistutti että suuret ryhmät ajoivat tämän (koululakkautukset) läpi ja nimenomaan ryhmäkurin voimin. "Yhdessä ei ole sovittu kompromisseja." Koulukeskustelu on oire siitä että ollaan tyytymättömiä tällaiseen linjaan.

Eerola kiteytti vielä: ”Kyse on epäsosiaalisesta leikkauspolitiikasta, jossa lapset on pantu säästöjen maksajiksi.” mutta muistutti kuitenkin että ”Myöhäistä on hirttäytyä puuhun silloin kun puuraja on takana. Jossakin vaiheessa pitää siirtyä seuraaviin asiohin.”

Marilla Kortesalmi (kok) huomautti että valtuustoaloite ei ole TVO:n kanssa ristiriidassa. Kortesalmi kysyi: Mitä ihmettä Hevoshaassa tapahtuu? Kortesalmi kuitenkin vastusti aloitetta.

Itse muistutin, että kysymys on säästöistä. ”Susanna Bruun kysyi kuka ilmoittautuu valtuustosta säästämään henkilökunnasta. Aloitteessa kysymys on rahallisista säästöistä, jotka vähentävät tarvetta säästää henkilökunnasta. Ilmeisesti osa porukasta pitää laput korvilla ja ymmärtää asian tahallaan väärin. Maailma muuttuu. Rakentamista on enemmän. Sisäilmaongelmat ovat tulleet esiin. Meillä on mahdollisuus vähentää Vantaan velan kasvua hyödyntämällä valmista kaupungin tilaa, jossa on terve sisäilma.

Meidän valtuutettujen tulee tarkastella kaupungin kokonaistalouden kannalta asioita. Ja huomioida myös seuraava talousarviokausi. Puhumattakaan lasten terveydestä.

Esimerkiksi Kuusikon koulu, joka mainittiin sivistystoimen esityksessä kouluna johon ylijäämäoppilaat valuvat, tarvitsee remontin. Tällä hetkellä keittiön alta vaihdetaan saastuneita maita, koska keittiöhenkilökunta ei siellä suostu olemaan tiloissa. Silti luokkia ei juuri korjata. Koulu on erittäin huonokuntoinen, mm. viemärit ovat vuotaneet koulun alle vuosikausia. Voitte vain kuvitella miten se vimärimömmössä muhiminen vaikuttaa rakenteisiin, ja sitä kautta sisäilmaan ja lapsiin.

Lehtikuusen koulussa tehdään teippailuja jotka tutkimuksen mukaan eivät useimmiten toimi kosteusongelmien kanssa. 

Parakit maksavat paljon verrattuna olemassaoleviin tiloihin. Ja parakeiden vuokrat maksetaan ihan oikealla rahalla ulkopuolisille, eivätkä vain siirry laskennallisesti kaupungin taskusta toiseen. Tässä on suuri eri kaupungin velan kannalta.

Investointien kustannusvertailu jäi käytännössä tekemättä.

Sivistystoimen päiväkoti- ja kouluinvestointeja on tulossa Hakunilan alueelle 30 miljoonalla 10 vuoden sisällä. Näitä suunnitelmia laadittaessa olisi tärkeää tehdä laaja kokonaisarviointi, jossa Hevoshaan koulukiinteistön hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan.

Teen valtuutettu Juha Simosen kanssa palautusesityksen Hevoshaan käytön kustannusvertailuista.”

Irja Ansalehto-Salmi summasi, että tässä on puhuttu kahdesta eri asiasta. Ansalehto-Salmi halusi koulurauhaa uusissa kouluissa Hevoshaan lakkautuksen jälkeen. Jos opetuslautakunta päätyy siihen että koulu yhteisönä tarvitaan, se on opetuslautakunnan valmistelun kautta tuleva asia. Ja hän vastusti koulujen leimaamista huonokuntoisiksi, ja itse muistutti että Hevoshaassa on oireilua.

Hevoshaan hyödyntämisen kustannusten kertomista kannattivat Vihreät ja Perussuomalaiset kokonaisuudessaan, Vasemmistoliitosta Jussi Saramo, Antero Eerola ja Jari Jääskeläinen, Kokoomuksesta Raija Virta sekä Keskustasta Ulla Sajaniemi. Lämmin kiitos tukensa antaneille.

Äänestyksen jälkeen keskustelu jatkui.

Maija Hurri sanoi että ”mun täytyy turvautua asiantuntijoihin, mutta jossain asioissa voin olla aika viisas mutta en näissä ikävä kyllä.” Nälllä sanoilla Maija vetosi virkamiesten osaamiseen asiassa. Hän muisteli Hämeenkylän koulua tapausta: Koko koulu ei ollut sisäilmaongelmainen, ja silti se lakkautettiin niin vikkelästi. Rakennuksia käsitellään niin eriarvoisesti, hän purnasi. "Valtuuston työskentely ei voi olla sitä, että kun me teemme päätöksiä joilla tervehdytetään kaupungin taloutta, niin sitä seuraavassa hetkessä ollaan purkamassa." Hurri piti pitkän puheen siitä kuinka kokouksissa puhutaan kerta toisensa jälkeen kahdesta koulurakennuksesta, ja kertoi että on paljon suurempiakin ongelmia. Hurri kehui Sivistystoimen virkamiestyötä.

Sakari Rokkanen (kok) kertoi että lähikoulista on tullut ongelma. Niinkin tärkeistä asioista kuin koulusta keskustellaan valtuustossa. Järkevää päätöksentekoa on se, että koko ajan seurataan päätöksen ajankohtaisuutta.

Norrena ihmetteli mihin katosi virkamiesten keväinen esitys.

Jätin pöytäkirjalausuman, jonka takana oli koko vihreä ryhmä: 

"Sivistystoimen päiväkoti- ja kouluinvestointeja on tulossa Hakunilan alueelle 30 miljoonalla 10 vuoden sisällä. Näitä suunnitelmia laadittaessa olisi tärkeää tehdä laaja kokonaisarviointi, jossa Hevoshaan koulukiinteistön hyödyntämismahdollisuudet huomioidaan."

Tapani Mäkinen (kok) käytti ainoan puheenvuoronsa jossa kertoi että väestöennusteet eivät ole pielessä ja oppilasennusteet tulevat pitämään. Hän ruoti valtuutettuja siitä, että nämä eivät voi tietää mitä mikäkin investointi maksaa.

Vastasin Mäkiselle: eikö olisi hyvä selvittää mitä mikäkin maksaa. Siitähän tässä on kyse. Virkamiehet tekevät paljoin töitä. Silti väestöennusteet ovat ylittyneet. 

Saramo muistutti että ei saanut virkamiehiltä vastausta siihen miksi hänen Hevoshaka-aloitteensa on hukkunut. Asia pitäisi käsitellä puolessa vuodessa eli viikon sisällä.

Ansalehto-Salmi jatkoi siitä mihin tapani Mäkinen jäi.

Perussuomalaiset sanoivat kannattavansa pöytäkirjalausumaa. Myös Rokkanen ja Sajaniemi kannattivat pöytäkirjalausumaa.

Kuva: Hevoshaan koulu päätettiin purkaa ilman että kerrotaan valtuutetuille hyödyntämisvaihtoehtojen kustannuksia. Uudet päiväkoti- ja kouluinvestoinnit tehdään velalla. 

Kaupungin asuntopolitiikka – hyviä veronmaksajia vai halpoja asuntoja

Hyväksyttävänä olevassa Vantaan asuntopolitiikassa oli 20 prosentin tavoite halpaan tuettuun asuntotuotantoon. Leppänen (kok) toi esiin, että Vantaalla on ongelma se että vuokra-asuntoja on niin paljon. Koska kovan rahan asunnoissa on enemmän niitä jotka käyvät töissä enemmän. Espoossa ja muualla ollaan noukittu rusinat pullasta. 

Bruun (sdp) muistuttu Vantaa on sitoutunut tuottamaan 20 % halpaa tuotantoa MAL-sopimuksessa Bruun kysyi pitääkö elinkeinoelämän tarvisemien pienipalkkaisten työntekijöiden asua kadulla.

Tyystjärvi (vas) muistutti että Espoossakin on sitouduttu tuottamaan vähintään 20 % kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 

Rokkanen (kok) kertoi että kunnat optimoivat saadakseen hyviä veronmaksajia. Tarvitaan kuitenkin sekä pieniä asuntoja että kovan rahan asuntoja.

Itse jaksoin vielä: Yritykset tarvitsevat työntekijöitä. Aivan kuten Bruun kertoi, jos hallitus ajaa palkkojen pienentämistä, niin pitäisi ajaa myös asumisen hinnan pienentämistä. Tosiasiassa asuntopula on kova. Täällä tarvitaan sekä halpoja asuntoja, pienia asuntoja, isompia perheasuntoja, mutta myös kovan rahan asuntoja. 

Omasta tuotannossa toivon että rakennetaan sisäilmaltaan terveitä asuntoja. Suositaan harjakattoja ja valvotaan riittäävä betoninkuivumisaika. Pitää muista Voimme kilpailla asuntojen koon lisäksi myös hyvillä kouluilla, kirjastoilla ja muilla palveluilla. 

Mäkinen (kok) kertoi, että jos asuntoja olisi enemmän tarjolla, niin asuntojen hinta laskisi. Pitää kaavoittaa sellasia omakotialueita, jotka viehättää metropoliasujia. Rivitalorakentaminen on elpynyt Vantaalle. Tarvitaan tuettua vuokra-asumista. Tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja jotta ihmiset voi ottaa vastaan työtä pääkaupunkiseudulla.

Valtuustossa tyytymättömyyttä muumioihin

Pitkä keskustelu Hevsohaan hyödyntämisen kustannuksista kieli tyytymättömyydestä päätöksentekoprosessiin. Se toi myös esiin sen, miten vanhat puolueet muumioivat päätökset, vaikka päätösten uudelleentarkastelu olisi kaupungin talouden kannalta järkevää. Jopa tiedonsaanti kustannuksista halutaan estää tiukasti. Itselleni tuli irrationaalinen olo siitä, että valtuutetuille ei kerrota kustannuksia asioista, mistä he päättävät. Osa valtuusttuista ei itse halua tietää vaihtoehtoisia kustannuksia, ja haluaa pitää koko valtuuston pimennossa.

Teoriassa tästä voisi tehdä virallisen tietopyynnön, ja hakea tietoa vaikka oikeusasiamiehen kautta, sillä valtuutetun (ja kuntalaisen) tiedonsaantioikeus on aika laaja. Prosessi on kuitenkin liian pitkä päätösten kannalta.

* * *

Valtuustokeskustelusta bloggaaminen on sen nepeuden vuoksi haasteellista joten pahoittelen mahdollisia virheitä.

Linkit: 

• Virkamiesten perustelut ja esitys Hevoshaan (ja tuomelan) koulun purkamiseksi
• Alkueräinen aloite (Kauppinen, Simonen) ja sen allekirjoittajat 23.5.2016
• Vantaan Sanomat: Hevoshaan koulusta tuli kiistakapula 31.8.2015
• Vantaan Sanomat: Aloite: Hevoshaan koulu korvaisi homeparakin 24.5.2016
• Vantaan Sanomat: Hevoshaan koulua ei pureta, toiminta auki 2.5.2016

Avainsanat: 

Hevoshaan koulu, koululakkautukset, budjetti, velkaantuminen, investoinnit