9.2.2017

Miksi julkinen rakentaminen kusee?

Onko läheiset välit poliitikkojen, virkamiesten  ja rakennusyhtiöiden välillä riski? Miksi sisäilmaongelmien hoitamista ei tarkastella investointina? Miksi kunnolliseen valvontaan ei ole varaa, mutta korjaamiseen käytetään satakertaisia summia? 

Kummallista taloudenpitoa

  • Miksi yhä uudelleen käytetään urakoitsijoita ja valvontakonsultteja, jotka eivät ole hoitaneet hommiaan?

Onko hyvä, jos rakennusyhtiöillä ja johtavilla virkamiehillä on läheiset välit. Tätä pidettiin vahvuutena maankäytön johtajaa valittaessa.

Rakennusalaa pidetään korruptoituneimpana alana Suomessa, ja tyyppillisimmiltään korruptio Suomessa on hyvä veli verkostoja. Näissä kavereiden etu käy kaupungin edellä. 2016 ilmestyi aiheesta Rakentamisen musta kirja, jonka mukaan korruptio usein piilotetaan kaupungin yhtiöiden suljettujen ovien taakse.

  • Miksi harvoin vaaditaan korvauksia rakennusyhtiöiltä takuuajan puitteissa, kuten märkänä peitetystä betonista?

Kartanonkosken ja Mikkolan koulujen kunnolliset tutkimukset alkoivat vasta kun 10 vuoden viimeinenkin rakennusvirhetakuun aika oli ohi. Laajempi takuu on vain 2 vuotta.

Osa kunnista vaatii kahden vuoden sijaan viiden vuoden takuuaikoja. Näin saadaan kahden vuoden sijaan viisi vuotta kestäviä rakennuksia. Vantaalla virkamies torjui ehdotuksen koska uskoi sen karsivan tarjoajia.

Niin kauan kuin sudesta ja sekundasta ei jää kiinni, sitä tarjotaan Vantaalle. 

Virkamiesten mukaan ei voi edes huomioida kilpailutettaessa sitä, onko rakennusfirman edelliset rakennukset onnistuneet vai homehtuneet. Tämä on outoa ajattelua, sillä kilpailutuksessa on mahdollista antaa laatupisteitä ja näitä arvotetaan mm. referenssikohteilla.

Kanniston koulussa haisteltiin 6 vuotta VOC-päästöjä, koska betonin kuivumisen tarkistanut konsulttiyritys väärensi mittaukset. Poikkeuksellisen lyhyt aika johtui vanhempien topakasta kapinasta ja valituksesta oikeusasiamiehelle. Samaa yritystä käytetään yhä.

Kuva: Kanniston koulussa epoksoitiin luokkien lattiat VOC-päästöjen poistamiseksi. Kaupunki ei korjannut käytäviä säästääkseen väistötilojen järjestämisessä. Virkamiesten mukaan oppilaat oleskelevat vähemmän käytävillä. Märkä betoni yhdessä muovimaton liiman kanssa synnytää epäterveellisiä yhdisteitä, jonka vuoksi oppilaat sairastelivat ja mm. herkistyivät kemikaaleille.

Talousajattelu puuttuu

  •  Miksi Tilakeskus ja Sivistystoimi ensin kieltävät sisäilmaongelmat?

Usein tilojen ilmoitetaan olevan "teknisesti kunnossa" vaikka "ne aiheuttavat joillekin oireita". Näin oli myös Hämeenkylän ja Mikkolan kouluissa. Vain mediajulkisuus ja barrikadeille nouseminen ovat saaneet virkamiehet myöntämään sisäilmaongelman.

Vuosien Terveyden pilaaminen on kuitenkin äärimmäisen kallista kunnan talouden kannalta. Tilojen terveellisyyttä ei vahingossakaan tarkisteta tilastollisesti pätevällä oirekyselyllä.

  •  Miksi sisäilmaongelmien korjaamista ei tarkastella investointina jolla on takaisinmaksuaika?

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan sisäilmaongelman hoitamisen takaisinmaksuaika on 1-3 vuotta mikä on huomattavan vähän verrattuna vaikkapa mihin tahansa tieinvestointiin.

Vantaalla sisäilmaongelmien kokonaiskuluja tai terveyskulujen ja työpoissaolojen kustannuksia ei lasketa. Kansallisen tutkimuksen perusteella sisäilmaongelmien aiheuttavat suorat kulut Vantaan kaupungille ovat varovaisesti arvioiden 3,8 miljoonaa euroa vuosittain.

  • Miksi ei haluta selvittää mitkä rakennukset vaativat korjausta ja mitkä eivät?

Helsinki kartoittaa oirekyselyllä kaikki koulunsa, Espoo harkitsee samaa. Vantaan budjettiin se ei mahtunut, vaan SDP ja Kokoomus kaatoivat ehdotuksen. Tilastollisesti pätevä oireikysely on halvin ja ainoa varma tapa selvittää onko rakennus terveydelle vaarallinen vai ei. Ehdotukseni siitä, että oirekyselyä on edes mahdollista käyttää joissain kouluissa, hyväksyttiin budjettikirjaan 2017. 

Esimerkiksi Itä-Hakkilan ja Sotungin kouluilta on tullut Vanhempainyhdistykselle runsaasti ilmoituksia lasten sisäilmaoireista, mutta Vantaa ei ole edes kysynyt näissä kouluissa oppilaiden vointia. Piilevät viat voivat aiheuttaa terveyshaittaa vuosikymmeniä. 

Vanha ongelma mutta ei mahdoton

Rakentamisen parantaminen on ollut uskomattoman takkuista Vantaalla. Tein ensimmäisen valtuustoaloitteen rakennusvalvonnan parantamisesta 2005, jolloin kaupunki vakuutti valvonnan olevan riittävää. 2014 mm. valtuustoaloitteeni rakentamisen ketjukatosta (rakentamisen laadun parantamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi)" sai hitusen jo ymmärrystä. Myös perussuomalaiset tekivät aloitteen mm. huputettuna rakentamisesta.

Reilu vuosi sitten kokosin rakentamisen laadusta kiinnostuneita valtuutettuja yhteen yli puoluerajojen jotta kävisimme porukalla kyselemässä Tilakeskukselta missä mennään rakentamisen laadun parantamisessa. Tämän vuoksi viime syksynä pidettiin valtuustoinfo siitä miten kaupungin valvonta- ja rakentamisprosesseja parannetaan.

Virkamiehet kertoivat parantaneensa valvontaa, kiinnittävänsä huomiota rakennusaikaiseen kosteudensuojaukseen, harkitsevansa puurakentamista ja hankkivansa (sähköiset) huoltokirjat.

  • Miksi asiantuntijoiden suosittelemia korjauksia ei toteuteta? 

Kuntoraporteista voi lukea, kuinka samat ongelmat  jatkuvat raportista toiseen. Vaikka korjaussuositukset annetaan, niitä ei aina toteuteta. Tätä kysyttäessä talousjohtaja totesi että konsulttien suositukset ovat konsulttien suosituksia. Ei ole ihme, että rakennuksia ei saada kuntoon.

  • Miksi käytetään tiivistyskorjausta vaikka se tutkitusti toimii erittäin harvoin?

Hämeenkylän koululla oli takanaan parinkymmenen vuoden korjaus-tutkimus -kierre. Rahaa oli kulunut uuden koulun verran. Korjausten onnistumista ei kuitenkaan tarkisteta, vaan tutkimukset alkavat aina alusta kun käyttäjät sairastuvat. 

Yleinen korjausmetodi Vantaalla on ns. tiivistäminen. Tutkittaessa tiivistyskorjausten onnistumista, todettiin että vain yksi 28:sta oli onnistunut. Se harvoin toimii sisäilmaongelmissa. Tämän lisäksi vain 4 oli tehty oikein. Vantaa oli mukana tutkimuksessa. Siitä huolimatta Vantaan talous- ja velkaohjelmassa linjattiinkäytettävän lähinnä kertakustannukseltaan halvempia korjauksia. Tämän vuoksi kosteudenlähde jää usein rakenteisiin. 

Ongelmia joka tasolla

Vielä olisi kuitenkin tosi paljon tekemistä, jotta julkiset rakennukset eivät olisi hetihomeisia. Aina kilpailutuksesta ja takuusta lähtien käyttöön ja huoltoon.

Esimerkkejä: 

  • Huolto ei ollut ymmärtänyt, että Uomarinteen koulun kattokaivot tulee putsata, joten katolla oli järvi ja parimetrisiä koivuja. Mitä sellaisella kiinteistönhuollolla tekee?
  • Variston koulun katto vuoti yli 5 vuotta niin että ämpäreitä pidettiin sateella käytävillä ennen korjausta. Miksi vikoja ei korjata?
  • Mikkolan koulun toistuvien kattovuotojen jälkeen märkiä villoja ei ole vaihdettu, tai vaadittu rakennusyhtiöltä takuukorjauksia. 6 erilaista vesivahinkoa alle 10 vuotta vanhassa rakennuksessa ei ole normaalia.
  • Koulujen ilmanvaihdossa "säästetään" niin että rakennuksessa on vain pieni poisto kylppärissä ja vessassa, jolloin päivän aikana kertynyt kosteus jää homehduttamaan rakenteita ja käyttäjät saavat oireita. 
  • Siivouksessa "säästetään" niin että pölyjä villakoirat tappelevat luokkien nurkissa: Miten 3 minuuttia / luokka riittää siivoukseen? 

Kuva: Variston opetuspisteessä katto vuoti yli viisi vuotta. Puhuin vuodosta valtuustossa, ja katto uusittiin kun asiasta kirjoitettiin lehdissä.

Huonolla hoidolla kaupungin kiiteistöomaisuus tuhotaan.

Rakentaminen ei ole rakettitiedettä. Yksityisella puolella se onnistuu huomattavsati useammin. Vantaalla ei ole enää varaa tuhlata sataa miljoonaa vuodessa sekundaan, vaan muun muassa kilpailuttaa laatua, vaatia yhtiöiltä rakennusvirheiden korjausta ja suunnitella kosteuden kannalta kestävää.

Myös sisäilmaongelmat ovat olleet lehdistössä enemmän esillä. Kansanliikeet ja järjestöt kuten Vihaiset äidit ja Vanvary:n sisäilmatoimikunta osaltaan vauhdittavat vastuullisempaa rakentamista. Vanhaan tapaan ei voi jatkaa, vaikka muutokset ovat vasta alussa.

Puurakentamista

Jos Hämeenkylän uusi koulu toteutettaisiin samalla tavalla kuin Pudasjärven hirsikoulu, Vantaa säästäisi 4-5 miljoonaa.

  • Miksi puurakentamista ei suosita, vaikka se on halvempaa?

Lisäksi läpipuinen rakenne sietää paremmin pieniä rakentamisen aikaisia virheitä. Betonirakentamisessa kosteussulkumuoviin tullut pienikin reikä saa aikaan otolliset olosuhteet kosteusvauriomikrobeille. Tämän lisäksi puurakentaminen säästää ilmastoa. Kun tinkasin virkamieheltä, miksi Hämeenkylään ei voi rakentaa puukoulua, vastaus tuntui olevan vieras rakennusyhtiö. Kaupungin tavanomaiset yhteistyökumppanit eivät tarjonneet hirsirakenteita.

Pakettitalot, jotka rakennetaan tehtaan sisätiloissa ja pystytetään parissa viikossa oikealle paikalle, eivät kelpaa virkamiehille. Hinta on kuitenkin kova: urheilukentän laidalla nököttävä pukukoppi maksaa yleensä 2 miljoonaa, kun sen ensin kilpailutetaan arkkitehdeillä ja teetetään normaaliin tapaan tutuilla rakennusyhtiöillä.

Pakettitalovalmistajalla sen saisi perustuksista lähtien, kuivissa sisätiloissa rakennettuna, keittiönkahvoineen ja älyohjautuvine ilmastointeineen kolmeensataan tuhanteen euroon. Hyvä kysymys onkin, pitääkö jokainen pukukoppikin tehdä sekä kalliisti että huonosti?

* * *

Sekalaisia linkkejä: 

* * *

Asiasanat: Mikkolan koulu, Variston koulu, rakentamisen laatu, julkinen rakentaminen, homekoulut. 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi