Jos emme tartu lasten ja nuorten haasteisiin nyt, ongelmat eskaloituvat tulevaisuudessa. Nuorisopsukiatria on tukossa, ja riittävä tuki lukemaan oppimisessa rauhoittaisi luokkia. Kyse on poliittisesta valinnasta, hoidetaanko haasteita lasten ja nuorten kanssa, vai syrjäytetäänkö heitä mm suurilla luokilla ja riittämättömällä oppimisen tuella.

90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun. Tämä näkyy yhä lovena taloudessa.

Lukutaidottomuus ennustaa syrjäytymistä

Tukea tarvitaan leikkausten sijaan, jotta jokainen oppii lukemaan, ja ammatillisen koulutuksen pudokkuutta vähennetään. 10 % ei opi saa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen, ja etäkoulu syvensi oppivaikeuksia. 1-2 luokilla luotu lukutaito parantaa itseluottamusta ja koko koulupolkua sekä vähentää turhautumista ja häiriötouhuilua. 

Tulevaisuuden digiyhteiskunnassa sujuva lukutaito on pärjäämisen edellytys, sillä hanttihommia on yhä vähemmän robotiikan korvatessa vaikkapa logistiikan alan fyysiset työntekijät. Viranomaisasiointi on siirtynyt verkkoon, mikä lisää lukutaidon tarvetta.

Psykiatrinen hoito tukossa

Lasten ja nuorten psykiatristen palveluihin joutui jo ennen koronaa jonottamaan liian pitkään, jolloin esim masennus syventyy krooniseksi ja vaikeahoitoiseksi. Nopea hoito ja terapiaan pääsy vähentäisivät kustannuksia. Länteen tarvitaan nuppi. Terapiaa on saatava tarvitsevillei, ja jonot lyhennettävä viikkoon.

Nuppiin (nuorisopsykiatrian klinikalle) on parin kuukauden jono. Sekä nuorten ja lasten että aikuisten mielenterveyspalveluihin on panostettava koronan aiheuttamien haittojen korjaamiseen. Vihreät ovat esittäneet vuosittain lisäresursseja lasten- ja nuorten psykiatriaan mutta sdp ja kokoomus ovat torpanneet sen.

Päihdepalvelut liittyvät usein mielenterveyteen, ja näihin on panostettava. Korona on lisäänyt mm. huumeiden käyttöä.

Kouluihin matalankynnyksen tukea

Moniammatilliseen tukeen on oltava resursseja. Vihreiden esityksestä kuraattorit ja psykologit ovat parantaneet vointia varhaiskasvatuksessa, ja tätä tukea on toivottu koko Vantaalle. 

Kouluissa terveydehoitajat ovat paljon pois koronatouhuissa, vaikka ahdistuksen vuoksi heille on tarvetta. Tarvetta vastaanotoille oli jo ennen koronaa - koulujen tukipalvelut eivät ole enää 90-luvun tasoa.

Nepsy-lapsille tulee luoda varhainen diagnosointi ja sujuva hoitopolku. Tämä on syytä luoda ennen maakuntauudistusta, sillä sen organisaatiolaatikoiden leikki vie vuosiksi uudistuskyvyn. 

Kouluväkivalta raaistunut

Fyysiseen, psyykkiseen ja someväkivaltaan on puututtava paremmin. Viidennes oppilaista joutuu kouluväkivallan kohteeksi joka viikko. Puuttumiseen tarvitaan aikuisia kouluihin. Nimikkopoliisi olisi tärkeä. 

Erityisesit raa-at väkivaltavideot ovat yleistyneet. Väkivaltaiset valtarakenteet on hajotettava. Uhrin vaihtaminen eli siirtäminen uuteen ei poista ongelmaa. Liian usein prosessit kestävät vuosia, jolloin jengi pääsee koulusta ilman että asiaan on kunnolla puututtu.

Lähes aina hyvin väkivaltaisesti käyttäytyvistä nuorista on ollut huolta jo lapsena, neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai alaluokilla - kuitenkaan ei tähän olla puututtu. Väkivaltaisen teinin auttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin pienen lapsen ohjaaminen positiivisen kehityksen tielle, joten puuttumisen ja perheen tuen saaminen kuntoon säästäisi paljon.

Kouluväkivalta kytkeytyy usein mielenterveyden ongelmiin. Kouluväkivaltaa on kitkettävä yhteistyössä mm. nuorisotyön ja poliisin kanssa ja lisäkäsiin kouluissa on satsattava. Kouluissa pitää olla terkkari tai kuraattori helposti saatavilla. 

Perheiden avunpyyntöihin vastattava

Perheiden toimeentulostressi lisää lasten pahoinvointia. Kriisiytymistä ja kalliita huostaanottoja voitaisiin ehkäistä tuella perheisiin, jos resursseja olisi. 

Palveluiden leikkauksia suunnitteilla

Vantaan budjettiin valmistellaan 20 miljoonan euron leikkaukset. Vihreät eivät hyväksy sitä, sillä ne syrjäyttävät lapsia ja nuoria ja kastavattavat kustannuksia. Viimevuoden budjetti oli 55 miljoonaa euroa positiivinen, mutta silti leikattiin mm. koulukirjoista.

Työtä nuorille

Eka työpaikka on polku tulevaan työllisyyteen. Vihreiden aloitteesta kaupunki jakaa nuorten kesätyöseteleitä. Kaupunki voisi myös työllistää nuoria enemmän. Oppisopimusta, työpajoja ja kielenopetusta tulee lisätä. Toisen asteen keskeytysten vähentämiseen on satsattava mm. riittävällä tuella oppimseen, sillä etäkoulu on syventänyt oppimisen haasteita.

Koulutuspaikkoja

Uudellamaalla koulutuspaikkoista on vajausta suhteessa muuhun maahan. Monien alojen pula osaavista työntekijöistä vaatii myös koulutuksen lisäämisestä (lastensuojelu, varhaiskasvatuksen opettajat, lääkärit, koodarit). Myös luoville aloille ennustetaan tulevaisuutta - työllistäväthän ne nytkin enemmän kuin metsäteollisuus.  

Sisäilma sairastuttaa

Kaksi suurinta puoluetta torppasivat sen, että koululaisten terveydestä huolehdittaisiin korjausta odotellessa. (Tässä äänestystulos). Vantaalla on yhä sietämättömän tai merkittävän riskin kouluja ja päiväkoteja, joissa ei siis saisi oleilla ilman että terveyshaitan tasoa välittömästi vähennetään. Myös monet korjaukset ovat näennäisiä, ja kosteus jätetään rakenteisiin. Näiden onnistumista ei tarkastella relevantilla kyselyllä. 

Samoin suuret puolueet torppasivat avoimuuden ja kannattivat sensurointia sekä estivät Vanhemoainyhdistystä arvioimasta sisäilmatilannetta muuttamalla sisäilmatutkimukset maksullisiksi. Sensurointia ei tietosuojavaltuutettu pidä tarpeellisena. (Tähän tulee valtuuston äänestystulos)

Lisää aiheesta: 

• Pelkkä koulujen avaaminen ei ratkaise ongelmia: 
• Aloite Nepsy-lapsien sujuvasta hoitopolusta 
• Aloite kouluväkivallan ehkäisystä
• Sisäilmatietojen sensuroinnista