29.4.2020

Pelkkä koulujen avaaminen ei ratkaise haasteita

Koulujen avaamisen ajatellaan ratkaisevan ongelmia. Se ei kuitenkaan riitä.

Kadonneet oppilaat

Opettajat tietävät jos on oppilaita joita ei ole tavoitettu. Nämä tarvitsevat mahdollisesti apua ja tukea. Avattiin koulut tahi ei.

Muun muassa Vantaalla niiden oppilaiden vahemmille, joita ei ole tavoitettu, on soitettu, ja jos ei ole näin saatu opplaiden kunto selville ja opetus rullaamaan, niin on menty käymään.

Perheitä ja lapsia pitää auttaa, eikä koulu voi yksin ratkaista näitä haasteita. Koronan vuoksi ei saa nipistää säästöjä esimerkiksi neuvoloiden, perhetyön ja vauvatyön sekä mielenterveystyön toimista. Moniammatilliseen tukeen on oltava resursseja.

Oppisen haasteet

Säästöt, inkluusio eli tukea tarvitsevien oppilaiden sekoittaminen ilman riittävää tukea normiryhmiin, rauhattomat avoimet oppimisympäristöt ja opetussuunnitelman itseohjautumisen vaade ovat pudottaneet osan oppimisen kyydistä. Näiden vuoksi osa ei omaa riittävää lukutaitoa koulusta päästyään. Tämä on todettu pisa-tutkimusten lisäksi useissa tutkimuksissa, eikä kyse ole maahanmuuttajien ongelmista, vaan esimerkiski ihan kantasuomalaisista viidennes ei omaa riittävää luku- ja kirjoitustaitoa poliisikoulun pääsykokeissa.

Riittävä tuki oppimiseen varhaisessa vaiheessa on tehokkain keino saada kaikille eväät oppimiseen. Tätä ei yhteiskuntamme säästöissään ole ollut poliittisesti valmis tekemään. Vaikka tiedämme että syrjäytymisen kautta kalliiksi koko kansantalous kärsii. Niille joilla on oppimiseen liittyviä haasteita, täytyy saada tukea. Tätä ei lähikoulu ratkaise, ellei resursseja rapsahda.

Oli kyse etä- tai lähikoulusta. 

Lasten yksinäisyys

Kolmas ongelma on lasten yksinäisyys. Tässä kavereiden tapaaminen ja osan harrasteista avaaminen toisi huomattavasti vähemmän kontakteja kuin koko katraan kerääminen koulun ahtaisiin tiloihin. Kavereiden tapaamista on rajoitettu koronassa tehokkaasti.

Lasten yksimäisyyden on todettu olevan akuutti ongelma: Koululaisista joka viides on joskus yksinäinen, ja pitkäaikaisesti eli yli 1,5 vuotta itsensä yksinäiseksi kokevia on kymmenen prosenttia. Yksinäisyyteen liittyy porukasta pois sulkeminen, mikä on vahva kiusaamisen muoto. Se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Koulukiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit, mutta usein kouluilla ei ole ollut riittävästi haluja tai resursseja puuttua tähän, ja käytännössä tätä vähätellään. Sen jäljet ovat elämän pituiset. Ongelma ei ole vain kiusatun, vaan sekä kiusaajien että koko ryhmän/koulun kulttuurin. Kiusaaminen on järkyttävän yleistä, ja osa kouluista ei ole puuttunut siihen kin näennäisesti.

Kävi miten kävi, pelkkä koulujen avaaminen ei ratkaise lasten syrjäytymistä ja putoamista. Siihen tarvitaan resursseja tukeen ja apuun niin kouluissa kuin koulujen ulkopuolella perheitä ja lapsia tukevaan työhön.

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi