Näin valtuusto linjasi ensi vuoden. Vihreät vaativat 20 miljoonan euron leikkaustavoitteen perumista ja Kokoomus yksityistää palveluja. Nuorten  mielenterveyspalvelut nousivat Vihreillä, SDP:llä ja KD:llä esiiin. Lupauksia eksakteista panostuksista ei kovin monelta kuitenkaan tullut.

Pahoittelen kirjoitusvirheitä, katkonaisia lauseita ja mahdollisia asiavirheitä. On ihan hullua kirjoittaa pääpointit puheista ylös, mutta se auttaa hahmottamaan esimerkiksi puolueiden väliset erot.

SDP haluaa että palvelurakenne on kestävä ja oli huolissaan nuorten pahoinvoinnista ja väkivallasta. Minni Räsänen korosti että nuorten mielenterveyspalveluille on saatava riittävät resurssit ja haluaa panostaa koulutukseen ja opetukseen. Leirikeskus on säilytettävä ja kaupungin liikunta- ja harrastetilat on annettava maksutta. Vanhoista lähiöistä on pidettävä huolta.  

Kokoomus puhui yrittäjä ystävällisyydestä ja vaati palvelualoitetta, jolla yritykset voivat pakottaa avaamaan Vantaan palveluita yksityistämiselle. Rokkanen haluaisi yksityisiä kehittäjiä parhaille tonteille ja torppasi kuntaveron nostoa (mitä kukaan ei ole ehdottanut).

Vihreä valtuustoryhmä ei hyväksy talousarvion valmistelua viime vuonna tehtyjen leikkauslistojen pohjalta. Vihreät haluavat koulupudokkaille, perheväkivallan uhreille, yksinäsyyteen, terapiaan jonottaneille, toimeentulon kanssa kamppaileville apua. Viime vuonna tehtiin kovassa paineessa säästösuunnitelmat jotka kuitenkin jatkuvat vaikka kaupungin taloustilanne on huomattavasti vakaampi. Meidän on pystyttävä arvioimaan kaupungin taloustilannetta uudestaan myös epäsuorien kustannusten näkökulmasta. Muuten joudumme maksamaan ison laskun pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. 

Vasemmistoliitto muistutti hoitovelasta joka on 22-25 me ja myös oli huolissaan koulukeskeytyksistä  ja rikoksista. 

Perussuomalaisten valtustoryhmä sanoutui irti ratikasta ja peräänkuulutti positivisen erityiskohtelun ohjelman kuluja ja vaikutuksia. Maahanmuuton kulut aiheuttivat huolta. 

Kristillisten nostivat esiin Tiina Tuomelan suulla esiin koronan tuomaa hoivavelkaa. Ruoka-apujonoissa nyt yrittäjiä joilta toimeentulo on mennyt alta. Ikäihmisten osuus kasvaa ja hoivasta ja hoidosta ei voi tinkiä, ja kotihoidon riittävät resurssit ja etsivä vanhustyö ovat tärkeitä. Terveydenhoito tarvitsee lisäkapasiteettia ja ruuhkautumiseen nuorten mielenterveyspalveluihin. Kuraattorit, psykologit, nuorisotyöntekijät, avustajat tarpeen kouluissa. Turvakotipaikkoja tarvitaan lisää. Lapsi voi hyvin jos perhe kokonaisuudessaan voi hyvin. Mistä rahat? Leikkaus ei toimi. terveet päiväkodit ja koulut ja hyvät palvelut ovat vetovoimatekijöitä. Sisäilmaongelmat tulee ratkaista mutta isot investoinnit ovat siirrettävissä. Ratikkaa voi siirtää vaikka 3:lla vuodella.

Keskustan puheenvuorossa jussi vähäkangas muisteli vanhaa lamaa: vanhuksista ja lapsista pidettiin huolta, vaikka työntekijöitä lomautettiin. Keskusta tarttui siihen että vantaa olisi soteuudistus ken häviävä. Nousevien koneiden ääni kertoo että parempaan mennään. 

RKP piti myös puheessa huolta koronasta.

Auvinen kertoi investointibudjetin karsimisesta. Mikkolan koulun korjaus pitää tehdä halvemmalla.. VTK kautta on menossa toisen aseteen koulupampuks sekä kielitien toimistorakennus 250 me, VAV oy:n kautta vanhustenkeskus ja Koisoniitty 70 me, tikkurilan hyvinvointikeskus 130 me ulkopuolisella investorilla, Peijas 260me … ja Suomi-rata 5,7 miljardia (7%), ratikka noin 300 me, varikko 85me). Tämä tekee 1500 miljoonaa. Pitää miettiä mikä on pakollista ja mikä tärkeää. Auvinen varoitteli korkokulujen nousemista. Kaikki investorien kautta tehdyt maksetaan käyttötaloudessa.

Jenni Chen muistutti sähköisen asioinnin tarpeista. Hän nosti esiin hoivakodit ja monikieliset lapset sekä uudelleenkoulutuksen tärkeyden. Uusilla alueilla tarvitaan palveluita (viittasi Kivistöön). Apteekki ja ruokakauppa pitää olla kävelymatkan päässä kotona. Ei sovi unohtaa myöskään kulttuuria, leikkipuistoja ja pyöräilyreittejä. Alueille tulee luoda tasapainoinen kokonaisuus palveluiden saatavuuden kanssa.

Ulla Kaukolan (sdp) mielestä tärkeää on työllisyyden ostoa. Vantaa sai miljoona euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, millä 400 nuorta pitäisi saada töihin tai kouluun. Uusi lukio tarvitaan (tästä on muuten jo päätös), ja lisää arvostusta ammatilliselle koulutukselle. Kaukoa kehui oppivelvollisuuden laajentamista. Kaukolan mielestä lääkäriin on päästävä kahdessa viikossa. Vieraskieliset pitää pitää mukana. Kaukola ihmetteli miksi ratikkaa vastustetaan vaikka suunnittelu on kesken, ja ratikka tuo 4000 työpaikkaa.

Joel Linnainmäki (vihr) kävi läpi velkaa:  korjausvelka, ilmastovelka, hoitovelka, taloudellinen velka. Linnainmäen mielestä pitää etsiä pragmaattisesti parhaat taloudelliset ratkaisut. Politiikan tarkoitus on torjua eriarvoisuutta. Hyvinvointi, koulutus ja terveyserot ovat suomen ongelma. Koronan jälkihoidon ohjelma on kriittinen. Mielenterveyspalveluihin on viikkojen jonot ja tarvitsemme nupin (nuorten mielenterveyspalvelupiste) länteen. Perheneuvolat ovat tukossa ja kuormittavat lastensuojelua. Vanhusten yksinäisyys ja hoitovelka vaativat panostusta.

Sirkka-Liisa Kähärä (sdp) oli huolissaan kaupungin liikuntajärjestöistä ja näiden vuokrista. Kukonnotkon leirikeskus on vajaakäytössä myös korona-ajan ulkopuolella. Nuorisojärjestöiltä on leikattu leirikeskuksen tukea. 

Vaula Norrena (vihr puhui työllisyydestä, ja nuorten kesätyösetelistä ja työllistymisestä. Kesätyöseteli lähti käyntiin Norrenan aloitteesta, ja nyt Korona-ajan nouseessa työttömyydessäkin olisi tärkeää saada se ensimmäinen työpaikka.

Eve Rämö (vihr) puhui lastensuojelun kasvavista määristä ja aikuisten mielenterveysongelmista. Säästöt ovat syventäneet kuntalaisten ahdinkoa. Leikkauksista on luovuttava ja työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta.

Itse kerroin seuraavaa:

"Vantaan kärkihankkeet taloudellisesti tehottomia mutta palvelut nähdään vain kuluina. Jos investointien taloudellista kannattavuutta katsottaisiin, Vantaan kärkihankkeissa pitäisi olla parempaa palvelua ja hoivaa, joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Nyt ollaan kuitenkin leikkaamassa palveluista tavalla joka kasvattaa kustannuksia, jotka lopulta kaatuvat kunnan eli veronmaksajien maksettavaksi. 

Kroonistuneiden ongelmien hoito on kallista. Nopea pääsy terapiaan mielenterveyden ongelmissa toisi tuntuvia säästöjä. Erityisesti lievään masennukseen saatu oikea-aikainen tuki estää sen syvenemistä kalliiksi syvän masennuksen vaikeaksi hoidoksi.

Ikäihmisten fysioterapialla saataisiin siirrettyä vuosilla kallista laitoshoitoa heillä, joilla pää on kunnossa. Tästä on hyvin vaikuttavat tulokset Jyväskylän tutkimuksissa, joissa ikäihmisiä on vuodessa kuntoutettu sienimetsään tilanteesta, jolloin tuolilta nouseminen on ollut vaikeaa ja laitokseen siirtyminen edessä.

Miljoonia säästettäisiin myös paremmalla kuntoutuksella koipileikkausten jälkeen, kun toipuminen on nopeampaa. Lonkkamurtumissa näin saadaan jo nyt miljoonasäästöt, joten mallia tulisi laajentaa myös muihin leikkauksiin. Ikäihmisetkin kuntoutuisivat paremmin. 

Varhaisella perheiden tuella ehkäistäisiin kriisiytymistä ja kalliita huostaanottoja. Imatralla on tällä lähestymistavalla tehty merkittäviä säästöjä jo vuosia. Viranhaltijan mukaan tämä toisi Vantaallakin säästöjä, mutta ei ole varaa alkupanokseen. 

Koska 10 % koululaisista ei opi kunnolla lukemaan ja on vaarassa syrjäytyä, panostus lukemaan oppimiseen 1-2 luokilla pelastaisi monen koulupolun aivan toisenlaiseksi. Tämä vähentää häiriökäyttäytymistä ja vapauttaa opettajan huomiota opettamiseen.

Hyvät koulut ja päiväkodit ovat merkittävä tekijä asunnon ja asuinkunnan valinnassa. Hyvät koulut eivät synny sillä, että ollaan “kustannustehokkaimpia” opetuksessa, oppilaat saavat vähemmän oppitunteja kuin naapurikunnissa, eivätkä kaikki saa edes tarvitsemaansa tukea."

Tämän lisäksi kerroin paremmasta kilpailutukesta ja kunnolla korjaamisesta. Puuelementtikoulut laskevat hintaa 60 prosenttin betonikoulujen hinnasta. Korjaamalla kunnolla ei kaadeta rahaa epäonnistuneisiin korjauksiin uuden koulun hintaa. Vantaalla on myös kohteita joita ei vaan enää saa korjattua, ja ivenstointiaktto voi aiheuttaa sen että korjataan kalliilla sitä mikä ei tule kuntoon.

Pirkko Letto(sdp) kertoi terveydenhuollon jonojen vaikutuksista ja etävastaanotosta. 

Kati Tyystjärvi (vas) kehui Vantaan ratikkaa ja halusi aikaistaa sitä ja sen tuomia tuloja parilla vuodella.

Tarja Eklund (Sdp) kehui myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa, joka pitäisi saada jatkuvaksi, mitä on varhaiskasvatuksen kuraattorit (mikä oli vihreiden aloitteesta), tempo-orkesteri jne. Sekä 200 000 järjestöavustukset näille alueille.

Minna Kuusela (vihr) nosti ikäihmisten hoitajien tarpeen kotihoitoon ja palvelutaloihin sekä omaishoitajien tuen. Vain alle puolet vantaalaisista tuntee elämänsä hyväksi. Yksinäisyys on iso asia. Havurasti ja Myyrasti pitää säilyttää.

Juha Malmi (ps) muistutti että jollakin on jo köysi ostettuna. Mielenterveyspalvelut, väkivalta ja muut ovat järkyttävässä tilassa koronan takia. Elvytys pitäisi tehdä kassa- tai velkarahalla. ”Palveluinvestoinnit toteutettaisin yksityisillä tai kolmannella sektorilla koska julkinen on tukossa.”

Jari Jääskeläinen (vas) muistutti että Tampereen ratikka on lisännyt tuloja ja työtä kaupungille. Jari kehui ratikan työllisyysvaikutuksista, joista tulee #jälleenrakennusteollisuudesta. Jari jätti aloitteen harrmaan talouden torjunnasta, mikä lisää verotuloja.

Sveta Silvennoinen-Hiisku (vihr) puhui luonnonsuojelusta ja luonnon merkityksestä hyvinvoinnille (happea, marjoja, sieniä, ilmastonielua, hyvää mieltä). Metsän hakkaaminen aiheuttaa tarpeen hulevesi järjestelmille ja puistoille jne. 

Anni Tupnainen nuorisovaltusuton edustajana kertoi nuorten mielenterveyspalveluiden tärkeydestä pandemian jälkeen. 

Juha Hirvonen (kesk) puhui konkursseista ja vaati kriisiä hoitaville palveluille tavoitteita ja keinoja näiden saavuttamiseksi. Pientalorakentamista pitää lisätä sataan tonttiin vuodessa. Hirvonen ehdotti terveyskeskuksiin Tuusulan mallia missä ei ole ajanvarausta (yhteyshenkilö ja  hoitsut ja konsultoivat lääkärit ovat samassa huoneessa, ja lääkäri päättää mitä tehdä, mutta hoito alkaa heti.)

Jouko Jääskeläinen (ps) kertoi miten Vantaa on selvinnyt kaikesta omalla tavallaan. 2014 oltiin Uudenmaan verokertymästä sijalla 17, nyt tilanne on tasoittunut. Jääskeläinen haluaa arvioida kriittisesti palvelutarjontaa. Kaupunkiin muuttanut väestö ei ole lisännyt kaikilta osin talouskasvua. Kaavoituksessa tarvitaan kaikenlaista asuntokantaa. ”Kuusela puhui hyvin yhteisöllisyydestä - koko kylä kasvattaa, naapuriapu yhteistyössä seurakuntien ja yritysmaailman kanssa voi löytää  uusia elementtejä. Tarvittaisiin Malmin ehdottama koronaelpymisen pläjäys.” 

Paula Lehmuskallio (kok) taas kertoi miten meillä oli suuria ongelmia jo ennen tautia: tiet, homekoulut, nuoret, parkkipaikat, psyykkiset sairaudet. Aina on ollut puute rahasta. Tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua. Valtion on hoidettava esim meluntorjunta vanhoilla alueilla kuusikossa. Peijasta on kehitettävä tarmokkaammin. HUS:n rahat menee Espoon Jorviin ja Helsingin vanhojen rakennusten peruskorjauksiin. Vantaalla ei ole varaa ratikkaan.

Maarit Raja-Aho (kok) kantoi huolta ikääntyvien terveyspalveluista ja palvelutarpeen kasvusta. Kotihoitoa ja asumispalveluita pitää kehittää ja monituottajamallia ja omatta sektoria mukaan. Lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut pitää saada kuntoon. 2023 hoitajamitoituksen muutos vaatii 500 uutta hoitajaa Vantaalle hoivakoteihin. Hoiva-avustajan vakansseja on jo perustettu.

Eklund ilmaisi kannattavansa ratikkaa. 

Tyystjärvi nosti kulttuuriympäristöjen tärkeyden ja mietiskeli rokkasen asennetta vanhoille mörskille. Hyvä kaupunkiympäristö on kerroksellinen. Ateenan kaupungin keskustori olisi tuhottu jos vanhat mörskät olisi tuhottu.

Itse toin esiin, että edellisen puheen noin 10 miljoonan säästöt jotka syntyisivät parin vuoden aikana paremmalla palveluilla ja rakentamisen kilpailutuksella,  enkä voi kin kompata valtuutettu Norrenan luetteloa koulutuksen lasten tuen investoinneista. Muistan Norrenan joskus kertoneen että yksi euro koulutukseen maksaa itsensä takaisin kahdeksana eurona.

“Mutta sitten vielä investointibudjettista : kyllä lasten ja opettajien terveys on ensisjaista verrattuna kaikkeen kivaan kärkihankkeeseen. Tuonkin Sisäilma-asioiden neuvotelukunnasta tilakeskuksen huolen riittämättömistä väistötiloista: eihän sitä pysty kprjaamaan kunnolla jos lapset pyörii jaloissa, ja myös samainen taho muistutti siitä että tarvitaan sisäilmaongelmaisille tiloille väistötiloja. 

Olen huolissani Mikkolan koulun korjauksista joita on leikattu: osakorjaukset kun eivät yleensä onnistu poistamaan sisäilmaongelmaa, ja sitten rakennukseen pistääpistetään muihin muutostöihin paljon enemmän rahaa. Pihistely sisäilmakorauksissa voi tulla varsin kalliiksi.

Myöskin Kaivokselan, Simonkallion ja lukuisten huonokuntoisten päiväkotien korjausta venytetään lasten terveyden kustannuksella.

Vihreät eivät hyväksy leikkauspohjalta tehtyä budjettia kun sille ei ole olekaan taloudellisia perusteita. Leikkaukset myös investointipuolella voivat kostautua isompina kustannuksina.“

Juha Malmi muistutti ratikan kustannuksista

Joel Linnainmäki  muistutti ratikan nostavan maan myyntituloja - Hesarin artikkelin jopa 420 me menoja enemmän tuloja. Onko sote vantaalaisille hyvä asia. 49 euroa per asukas saadaan palveluille lisää. Viime vuoden sosiaali- ja terveystoimen budjetti ylittyi 29 miljoonalla eurolla, ja sote-uudistuksen jälkeen samainen ei olisi Vantaan kontolla.

Rokkanen ihmetteli miten Kassan taloa Tikkurilassa verrattiin Akropolikseen. 

Niilo Kärki (ps) kertoi Eerolan puhuneen muunneltua totuutta siinä että ps ei olisi tehnyt mitään maahanmuuttoa rajoittavia tekijöitä. Viime budjetinkäsittelyssä kuulemma tehtiin. Niilo kertoi että pääkaupunkiseutu kasvaa maahanmuuton takia, ja kaupungin haluavat apua valtiolta. Talouden suunnittelu on vaikeaa jos väki lisääntyy.

Juha Malmi ehdotti ratikan korvaamista busseila ja sitten käytiin maahanmuutto- ja ratikkakeskustelua perussuomalaisten vaaliteemojen tiimoilla.

Jenni Chen toi esiin että työvoimaa tarvitaan, ja maahanmuuttajilla on korkeampi syntyvyys. Kun panostetaan, se tuottaa tulevaisuudessa, ja uudet maahanmuttajat ovat uusia suomalaisia. Kun joutuu valitsemaan kumpaan maahan haudataan, niin todennäköisesti haluavat tulla haudatuksi Suomeen. Henkisesti heistä tulee Suomalaisia.

Timo Auvinen muistutti investointien kasvamisesta kohtuuttomiksi: 1,5 miljardiksi. Kaikkeen ei ole varaa - onko se sitten Tikkurilan hyvinvointikeskus, ratikka vai koulukampus. 

Niilo Kärki (ps) nosti että vieraskielisen väestön osuus nousee 30 prosenttiin. 

Juha Malmi muistutti että kansa lähtee uurnille sillä uusi valtuusto ratkaisee ehkä jopa ratikan tulevaisuuden.”Ollaan reiluja ja rentoja”.

 Pahoittelen kirjoitusvirheitä, katkonaisia lauseita ja mahdollisia asiavirheitä. On ihan hullua kirjoittaa pääpointit puheista ylös.

***

#talousarvio #vantaa #ratikka "ikäihmistenhoiva #sisäilma #koulut #tervendenhoito #sote