Hevoshaan purkaminen ja kysymys Vantaanjoen voimalasta valtuustossa
Valtuustossa (torstaina ja maanantaina) Hevoshaka, Vantaanjoen voimala, tiukat rakentamistavoitteet sekä Myyrmäen kaava. Hevoshaka kiinnostaa yli puoluerajojen, ja kirjalliset kysymykset Vantaanjoen valjastamisesta tein kun asiasta nousi keskustelu somessa.
1) Valtuustokysymykseni Vantaanjoen valjastamisesta
Kysyin valtuustokysymyksenä kirjallisesti Vantaanjoen valjastamisesta. Toivottavasti tähän ehditään vastaamaan torstaina. Kuka maksa viulut joen ennallistamisesta ja miksi ihmeessä sopimussakkoa ei peritty. Tässä kysymykset:
- Koska sopimussakko peritään ja kauppa raukeaa?
- Jos näin ei käy, onko vaatimuksesta rakennuksen kunnostamisesta luovuttu ja jos näin on, koska ja missä tämä päätös on tehty?
- Onko sopimussakon luopumisesta päätetty ja jos on, niin koska ja missä?
Voimala tarvitsee vettä useita kuutioita sekunnissa eli kuivana aikana käytännössä kosken virtaaman kokonaan. Veden johtamiseksi nykyinen pato pitää tukkia ja vahvistaa, mikä tuhoaisi Natura-alueen luontoarvot kuten esimerkiksi tiukasti suojellun simpukkapopulaation. Vuolleojokisimpukan korvaus on 50 euroa kappale. Vanhan padon muuttaminen sähkön tuotantoon soveltuvaksi tuhoaisi myös suojellun padon museoarvon.
- Kuka korvaa tiukasti suojellun vuollejokisimppukan kuolemat valtiolle? (50,-/simpukka).
Natura-alueen koskialueen rannalla on tehty myös luvatonta pengerrystyötä, johon ELY-keskus on puuttunut.
- Mikäli myllyn omistaja ei ennallista sitä kuten ELY-keskus vaatii, kenen kustannuksella nämä kunnostetaan ennalleen?
Otteet kauppakirjasta:
“5.2. Ostaja sitoutuu siihen, että
- Myllyn katto, julkisivu, ovet ja ikkunat on korjattu/asennettu ja tarvittavat toimet rakennuksen säilymisen kannalta on tehty 2014 loppuun mennessä.
- Myllyn sivurakennuksen ovet, ikkunat ja julkisivu on korjattu/asennettu ja tarvittavat toimet rakennuksen säilymisen kannalta on tehty 2015 loppuun mennessä.
- Varaston ovet, ikkunat, ulkosivu on remontoitu ja rakennuksen säilymisen kannalta oleelliset toimenpiteet tehty vuoden 2015 loppuun mennessä.”
“7.2. Mikäli Ostaja ei täytä kohdassa 5 mainittua korjausvelvoitettaan tai rikkoo kohdassa 6 mainittua vallintarajoitusta, sitoutuu Ostaja maksamaan 1500 00 E:n suuruisen sopimussakon. (...)”
Taustaa asiasta:
2) Hevoshaan tulevaisuus
Vastaus valtuutettu Sirpa Kauppisen ja valtuutettu Juha Simosen sekä usean muun (34) valtuutetun aloitteeseen Hevoshaan koulun jatkamisesta. Huolimatta kevään vakuuttelusta Hevoshaan koulun rakennuksen tarpeellisuudesta, nyt sitä esitetään purettavaksi.
Esityslistan yhteenveto ja johtopäätökset:
"Edellä kuvattujen selvitysten pohjalta voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa:
- Hevoshaan koulusta luopumisesta huolimatta Hakunilan alueen oppilaspaikkoja on riittävästi alueen oppilasennusteeseen suhteutettuna. (Oppilaspaikkoja löytyy alueelta riittävästi myös sellaisessa tilanteessa, jossa oppilasmäärät kasvavat voimakkaammin kuin nykyisissä väestöennusteissa.)
- Sotungin koulun toiminnan kannalta paviljonkitiloista ei voida luopua. Kokonaistaloudellisesti on mielekästä siirtää Kivistöstä toimivaksi käytössä koettu paviljonki Sotunkiin ja purkaa sieltä paviljonkirakennus, jonka sisäilman laatu voi korjauksenkin jälkeen olla epävarma.
- Hevoshaan koulusta luopumispäätöksen seurauksena kaikki toimenpiteet oppilaiden ja henkilökunnan uudelleen sijoittumisen osalta on viety loppuun kolmen vuoden aikana asteittain ja oppilaiden hyvinvointi huomioiden vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti.
- Hakunilan päiväkotia ja ryhmäperhepäiväkoteja korvaavan päiväkodin tarveselvitys on investointiohjelmassa.
- Hevoshaan koulun tontin kaavamuutos sisältyy vireillä olevaan Kormuniityn kaavamuutokseen (nro 002226).
- Rakennuksen ja taloteknisten järjestelmien tarkastuksissa sekä tilojen käytössä ei ole löydetty puutteita, jotka olisivat selittäneet oppilaiden oireilun. Tehtyjen selvitysten perusteella johtopäätös on, ettei ole löytynyt tarvetta muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä luopua suomenkielisen perusopetuksen käytössä olleesta Hevoshaan koulusta.
Tässä linkki kaupungin laatimiin perustelukalvoihin:
Aloitteen kanssa samaan aikaan käsitellään Hevoshakaa koskevat valtuustokysymykset, jotka allekirjoittanut laati ja perussuomalaiset paransivat. Näihin vaustauksen haluavat myös Vaula Norrena ja Vasemmistoliitto. Asia herättänee keskustelua, sillä vielä keväällä sekä kuntalaisille että valtuutetuille vakuutettiin että Hevoshaan rakennusta ei pureta, sillä mm. alueen päiväkotitilanne on surkea. Viereiseen Sotungin kouluun hankitaan parakeita tilan puutteen vuoksi.
3) Vantaan kaupungin asuntotuotantoa koskevat tavoitteet vuosille 2016– 2019.
Tähän liittyy kokonaisuus, jossa MAL sopimus lisää koko alueen rakentamista. Mal-sopimuksen tavoitteet ovat aiempaa suuremmat. Tuovat paljon ennusteita enemmän asukkaita ja oppilaita, paineita kaavoitukseen sekä kustannuksia infran rakentamiseen. Mutta helpottavat asuntopulaa, mikä on erinomaista.
4) Myyrmäen kaava.
Asemakaavamuutos 002251 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, 15 Myyrmäki / Myyrmäen asumiskeskus. Linkki tarkempaan selostukseen perässä olevassa esityslistassa.
Kuulen mielelläni kommentteja aiheista.
Säästölaskelmissa huomioidaan sivitystoimen kulut, suurimpana sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra on kaupungin taskusta taskuun siirtämää rahaa.
Sen sijaan säästölaskelmissa ei tule kunnolla huomioitua tulevia investointitarpeita, eli tilojen vähentäminen aikaistaa uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista. Tämä taas lisää Vantaan velkaa.
Suurin ongelma säästölaskelmissa on se, että yllättävän iso osa rakennuskannasta vaarantaa lasten terveyden huonon sisäilman vuoksi. Enemmän tai vähemmän. Ja näitä enemmän vaarallisia rakennuksia pitäisi saada korjatuksi tai korvautuksi uusilla terveillä rakennuksilla. Kunnollinen korjauskin vaatii oppilaiden evakon. Parakit maksavat paljon verrattuna olemassaoleviin tiloihin. Ja parakeiden vuokrat maksetaan ihan oikealla rahalla ulkopuolisille, eivätkä vain siirry laskennallisesti kaupungin taskusta toiseen. Tässä on suuri eri kaupungin taseen kannalta.
Kirjoita uusi kommentti