Valjastettu Vantaanjoki?
Vantaanjoen luonto- ja virkistysarvot ovat uhattuna Vantaankosken valjastamisessa sähköntuontantoon. Asiasta on kirjoitettu lehdistössä sekä mm. virtavesiyhdistyksen sivuilla.
Ongelma tuli esiin Vantaan kaupungin myytyä Vantaankosken vanhan myllyn hostellikäyttöön, mutta yrittäjän aikeena olikin rakentaa hostellin sijaan pienvesivoimala uusimalla historiallinen pato tsaarinaikaisten vesioikeuksien perusteella.
Kaupunginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 2012 hyväksymän kauppakirjan mukainen kaupan ehtona ollut rakennusten ulkovaippojen kunnostusaika on mennyt jo 2014 umpeen, ja kaupungin tulisi purkaa sopimus ja periä 150.000,- euron sopimussakko.
Näin ei ole käynyt. Tästä herää kysymyksiä:
- Koska sopimussakko peritään ja kauppa raukeaa?
- Jos näin ei käy, onko vaatimuksesta rakennuksen kunnostamisesta luovuttu ja jos näin on, koska ja missä tämä päätös on tehty?
- Onko sopimussakon luopumisesta päätetty ja jos on, niin koska ja missä?
Voimala tarvitsee vettä useita kuutioita sekunnissa eli kuivana aikana käytännössä kosken virtaaman kokonaan. Veden johtamiseksi nykyinen pato pitää tukkia ja vahvistaa, mikä tuhoaisi Natura-alueen luontoarvot kuten esimerkiksi tiukasti suojellun simpukkapopulaation. Vuolleojokisimpukan korvaus on 50 euroa kappale. Vanhan padon muuttaminen sähkön tuotantoon soveltuvaksi tuhoaisi myös suojellun padon museoarvon.
- Kuka korvaa tiukasti suojellun vuollejokisimppukan kuolemat valtiolle? (50,-/simpukka).
Natura-alueen koskialueen rannalla on tehty myös luvatonta pengerrystyötä, johon ELY-keskus on puuttunut. Mikäli myllyn omistaja ei ennallista sitä kuten ELY-keskus vaatii, kenen kustannuksella nämä kunnostetaan ennalleen?
Otteet kauppakirjasta:
“5.2. Ostaja sitoutuu siihen, että
- Myllyn katto, julkisivu, ovet ja ikkunat on korjattu/asennettu ja tarvittavat toimet rakennuksen säilymisen kannalta on tehty 2014 loppuun mennessä.
- Myllyn sivurakennuksen ovet, ikkunat ja julkisivu on korjattu/asennettu ja tarvittavat toimet rakennuksen säilymisen kannalta on tehty 2015 loppuun mennessä.
- Varaston ovet, ikkunat, ulkosivu on remontoitu ja rakennuksen säilymisen kannalta oleelliset toimenpiteet tehty vuoden 2015 loppuun mennessä.”
“7.2. Mikäli Ostaja ei täytä kohdassa 5 mainittua korjausvelvoitettaan tai rikkoo kohdassa 6 mainittua vallintarajoitusta, sitoutuu Ostaja maksamaan 1500 00 E:n suuruisen sopimussakon. (...)”
Ajatuksena Vantaanjoen valjastaminen sähköntuotantoon on jokseenkin päätön. Jokea on kunnostettu arvokkaaksi vaelluskalojen kutujoeksi mm. rakentamalla kutusorakoita. Nyt työ valuisi tyhjäksi. Myös Tikkurilan patoa aiotaan purkaa luonnonmukaisemmaksi, ja ennen pitkään Vanhankaupunkginkosken patokin saa kalojen nousun kannalta paremman muodon.
hei,
kannat varmaan samanlaista huolta Linnaistenmetsän uudisrakentamisalueen luonto- ja virkistysarvoista? Voitaneen puhua uudisrakentamisesta, koska hyvää metsää pyritään kaatamaan..
Kun yleiskaavaa tehtiin, kyseenalaistin omakotialueen laajentamisen Linnaisten metsiin luontoarvojen vuoksi valtuustossa. Jäin keskustelussa yksin ja hävisin asian.
Heitin vasta tänä keväänä asukkaiden yleiskaavan lausunnot pois. Siellä oli Linnaisten metsästäkin hyvät huomiot, mutta kaavoituksen kuuroille korville ne menivät.
Nyt toivon että kaavoittajat malttavat jättää ihan oikeasti herkimmät luontokohteet koskematta. Tässä kiitos asukkaille, että niitä tuotiin esiin. Silti metsästä tulee kovin kapea.
Jos asukkailla on selkeä yhteinen mielipide, niin sitä ajan mielelläni ja tarmokkaasti. Minulle jäi kuitenkin pikkasen sekava olo - oli mielipidettä puolesta ja vastaan.
Luontoarvojen lisäksi olisin varovainen siinä, miten paljon rakennustehokkuutta nostetaan vanhalla alueella. Asukkaiden on tiedostettava, että jos vanhakin alue muuttuu korkeaksi rakennustehokkuudeltaan, se tarkoittaa alueen luonteen muuttumista vehreästä ja kasvillisuudelta monipuolisesta lintukodosta rivitalovaltaiseksi tiiviiksi alueeksi, ja Linnaisten omaleimaisuus katoaa yhtä varmasti kuin tienvarren puusto ja takapihan peuranvasat. Mutta tämä on asukkaiden valinta. Tällaiset alueet ovat kuitenkin harvinaisia, ja itse haluaisin säilyttää sitä hienoa vihreyttä mitä Linnaisissa on.
Mutta palatakseni varsinaiseen aiheeseen eli Vantaankosken valjastamiseen. Hostelliyrittäjä ei ole tehnyt yhtään mitään hostellin kunnostamiseksi, vaan on keskittynyt patopuolen asioihin. Vesilainsäädäntöä tulisi uudistaa, jotta ei syntyisi mahdollisuuksia vedota kirjaimellisesti tsaarinaikaisiin lupiin Natura-alueella.
Pelkään että kyseessä on tuon ajan luottamushenkilöiltä moka: eivät ole tutustuneet kunnolla papereihin, tai ovat olleet täysin virkamiesten talutuksessa. On kumma juttu, että kauppa on tuolloin hyväksytty.
Sinänsä vanhan myllyn korjaaminen olisi kulttuurihistoriallinen teko, mutta vesivoiman kanssa asialla ei saisi olla tekemistä.
Tein asiasta valtuustokysymyksen, jotta se tulee nyt avoimeen käsittelyyn valtuustosaliin.
Kirjoita uusi kommentti