12.6.2015

Terveiden koulutilojen riittävyys

Konsultti tekee Vantaalle kouluverkkoselvityksen. Väliraportti löytyy lopusta. Selvityksessä on käyty läpi koulujen toimivuutta ja tarpeellisuutta. Varsinainen raportti odottaa yhä uusimpia väestötietoja.

Kouluja on rankattu erilaisin kriteerein.

Kriteeri: joukkoliikenteen tehokäytävällä

On erinomaista myös että koulun yhteydessä huomioidaan joukkoliikenteen tehokäytävät. Tarkoitushan on keskittää palveluita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tuomelassa kuitenkaan bussia ei tarvita, sillä lapsimäärä kävelyetäisyydellä täyttää koulun, ja esimerkiksi Askisto saattaa olla samanlainen. Moni koulu ei ole joukkoliikenteen tehokäytävällä, eikä se ole tarpeenkaan, jos matka kouluun on kaikilla lyhyt.

Kuten valtuustoinfossa Wallenius totesi, tämäkin tarkastelu on ongelmallinen.

Kriteeri: Asutuksen tiiveys

Kouluja on pisteytetty sen perusteella, onko kilometrin sisällä koulusta tiivis asutus. Ei siis oppilasmäärän perusteella. Koulujen päällekkäisyyttä on tarkasteltu taas pidemmällä viivottimella. Näin mm. Tuomelan koulu näyttää yhä huonolta, vaikka erimerkiksi Linnaisista jo nyt kulkee oppilaita aina Myyrmäkeen saakka.

Tänä vuonna on tavalisen parinsadan oppilaan sijaan noin 400 uutta oppilasta. 2013 arvioitiin oppilasmäärät pienemmäksi. Uusinta väestöennustetta odotetaan, ja selvitystä päivitetään sen perusteella.

Miten todellinen koulutarve eroaa näin voimakkaasti tästä arviosta. Onko mittari oikea?

Kriteeri: Koulujen päällekkäisyys

Todelliset kävelymatkat lähikouluihin olisi parempi kriteeri kuin harpilla piirretty. Tässä päällekkäisyydessään kolmos-luokituksen saaneet koulujen etäisyydet lähikouluun:

  • Hämeenkylä: Rajatorppa 1,51km ja Pähkinärinne 1,79km
  • Kaivoksela: Uomarinne 1,54km ja Kilteri 1,57km
  • Kilteri: Uomarinne 1,24km, Kaivoksela 1,54km ja Rajatorppa 1,93km
  • Kivimäki: Martinlaakso 1,31km ja Vantaankoski 1,74km
  • Martinlaakso: Uomarinne 1,03km ja Kivimäki 1,31km 
  • Pähkinärinne: Rajatorppa 1,43km ja Hämeenkylä 1,79km
  • Rajatorppa: Pähkinärinne 1,43km, Hämeenkylä 1,55km ja Kilteri 1,93km
  • Uomarinne:  Martinlaakso 1,03km, Kilteri 1,24km ja Kaivoksela 1,54km.
  • Tuomela: Hämeenkylä 2,00km, Pähkinärinne 2.07 ja Askisto 2.41km

Tuomela on ainoa kouluna päällekkäisyydessään kolmosen saanut koulu, jonka matka lähikuluihin ovat 2-3 kilometriä. Muilla on kaikkiin kouluihin on 1-2 kilometriä. (Lähde Forecta). Autolla matkaero jopa korostuu.

Sinänsä, jos koulut ovat täynnä ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa, päällekkäisyyden tarkastelu ei välttämttä ole järkevää.

→ Etäisyyttä tulisi tarkastella todellisena matkana kevyenliikenteen väyliä tai autoteitä pitkin. Harppi on huono mittari, sillä lapset eivät osaa lentää.

Kriteeri: Koulun kunto

Huonokuntoiset koulut ovat lueteltu, mikä on erinomaista työtä. Näiden tulevaisuus tulee ratkaista seuraavan 10-vuotisen investointijakson alkupuolella.

Tässä kaupungin tunnustamat huonokuntoiset koulut:

  • Vantaankosken koulu: Rakennukset ovat teknisesti huonossa kunnossa – kuinka pitkään toimintaa voidaan kohteessa jatkaa? 
  • Ylästöläisten yläkoulu: Rakennetaanko yläkoulu Ylästöön, Aviapolikseen vai jatketaanko toimintaa Vantaankoskella? 
  • Kivistön yläkoulut: Miten Kanniston ja Aurinkokiven rakentamisajankohdat ajoitetaan? 
  • Kivimäen koulu: Peruskorjaus vai uudisrakennus? 
  • Rajatorpan koulu: Peruskorjaus vai uudisrakennus?

Luettelo on puutteellinen. Erittäin vakavia sisäilmaongelmia on havaittu myös Hämeenkylän koulussa, mikäli on uskominen Diacoria: 55 opettajasta oirehtii 50. Koulua on korjattu viimeisen 10 vuoden sisällä poikkeuksellisen paljon ilman että korjausket ovat tuottaneet haluttua tulosta. Tässä onkin hyvä kysymys, onko viimeiset korjaukset tepsineet? Terveissä rakennuksissahan oireita ei synny, vaikka ihminen olisi altistunut.

Ennen päätöksiä koulussa tulisi tehdä THL:n tilastollisesti pätevä oirekysely, jotta voimme vakuuttua siitä, että koulu on todella nyt korjattu kerrankin niin että ihmiset pysyvät terveenä.

Olisi hyvä tietää myös miten opettajien oireita seurataan ja koska tästä saadaan tilastollista tietoa valtuutetuille. Koska kyse on jo työntekijöiden terveyden vaarantamisesta?

Hämeenkylän koulua korjataan tänäkin kesänä. Pekka Wallinius totesi Hämeenkylän koulusta, että ei usko että sitä saadaan koskaan kuntoon. Koska korjaukset ovat maksaneet jo lähes uuden koulun verran, ja ne ilmeisesti jatkuvat ikuisesti, kannattaisi ilmeisesti rakentaa uusi koulu Hämeenkylän koulun tilalle - tontillaki on tilaa.

Pähkinärinteen koulunremontti aloitetaan nyt, ja sekin kokonaisuutena maksaa lähes uuden koulun verran. Se, rakennetaanko pähkinärinteeseen uusi koulu vai remontoidaanko vanhaa, pitäisi suhteuttaa muiden koulujenkuntoon ja väestötarpeisiin, mutta päätös haluttiin tehdä ennen kartoitusta.

Ns. Sainion aikaisessa tarkastelussa koulujen kuntoja arviointiin rahan kautta. Kuntoindeksissä remppoihin laitetut rahat vähentävät koulun vuosittaisessa vanhenemisesta johtuvaa kunnon vähenemistä. Tämähän suosii kouluja, joita ei saada kuntoon ja mihin syydetään rahaa koko ajan. Eli korjauskelvottomat koulut joita aktiivisesti korjaillaan näyttävät hyväkuntoisilta, sillä niissä on vähiten korjausvelkaa, koska rempat vähentävät niitä. Nyt indeksin sijaan koulujen kuntoja tarkastellaan kuntoselvitysten perusteella - jos niitä on tehty.

Olisiko indeksin sijaan parempi tarkastella esimerkiksi oirekyselyllä todettuja sisäilmaongelmia sekä kuntoselvityksiä. Oirekyselyt ovat varmin ja halvin metodi.

Investointien kohdentaminen oikein

Investointivarojen tarkka kohdentaminen vaatii varmaa tietoa rakennusten kunnosta. Olen pyrkinyt toimitusjohtaja Pekka Walleniuksen avuliaisuuden ansiosta tutustumaan mahdollisimman paljon siihen tietoon mikä on käytettävissä kuntoselvitysten muodossa.

Tarkka tieto syntyy kouluverkon kattavalla oirekyselyllä, johon muutamat muutkin kunnat ovat turvautuneet. Sehän on hyvin halpaa.

Investointitarve on länsivantaan osalta suuri. Tässä ei siis kannata tehdä virhearvioita.

Tämän lisäksi väliraportti käsitteli Korson alueen koulu- ja päiväkotitilannetta. Palaan asiaan myöhemmin.

Kouluverkkoselvitys tulee todennäköisesti 20.8. valtuustoinfoon kokonaisuudessaan näiden osien osalta. Itä-Vantaa ratkaistaan myöhemmin.

* * *

Tässä vielä linkki väliraporttiin: http://www.sirpakauppinen.fi/sites/default/files/69634_Investointisuunnittelumallin_kehittaminen-2.pdf. Jostain syystä se ei näkynyt listauksena kaikille, vain vain sisäänkirjoittautuneille! Tämä on tosi noloa, kun luulin voivani jakaa sen. Tietotekniikka on ihmeellistä.

Hyvää analyysia, kiitos Siru!

Kiinnostaa yhä enemmän mitä se Esko Sainion pari vuotta sitten tekemä konsultointi on maksanut Vantaan kaupungille kun tämän selvityksen hintalappu tähän mennessä (ei vielä valmis!) on 100 000 €. Miten sivistystoimella on rahaa tällaiseen?

Sainio totesi koulujen olevan kunnossa mutta nyt suuri osa koulurakennuksista on korkeintaan tyydyttävässä kunnossa. Mitä on tapahtunut tän muutaman vuoden aikana, että rakennusten kunto on suorastaan romahtanut.

Nämä vain muutamina ajatuksina joita ehkä kannattaisi kysyä virkamiehiltäkin tähän selvitykseen liittyen.

12.6.2015 16:16
Nimetön

Anteeksi, tuo kommentti oli minun mutta jäi nimi pois ja ehdin jo pistää menemään :-)

12.6.2015 21:45
Sirpa Annala

En tiedä Sainion ottamaa hintaa, mutta minun on annettu ymmärtää että tämän selvityksen kokonaiskustannus on maksimissaan 100 000 euroa. Selvityksessä käydään läpi vielä mm. koulujen tekninen kunto, mikä on se osaamista ja aikaa vaativa tehtävät.

Koulujen kunnosta huomattavasti halvemmalla saisi varmemman tuloksen THL:n oirekyselyllä. Vaikka kaavake olisi THL:n (ilmainen) palveluja ei tarvitse ostaa THL:ltä, vaan kunnat ovat yleensä kilpailuttaneet asiantuntijan tekemään kyselyn ja tulkitsemaan sen.

13.6.2015 7:57
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
12.6.2015

Terveiden koulutilojen riittävyys

Konsultti tekee Vantaalle kouluverkkoselvityksen. Väliraportti löytyy lopusta. Selvityksessä on käyty läpi koulujen toimivuutta ja tarpeellisuutta. Varsinainen raportti odottaa yhä uusimpia väestötietoja.

Kouluja on rankattu erilaisin kriteerein.

Kriteeri: joukkoliikenteen tehokäytävällä

On erinomaista myös että koulun yhteydessä huomioidaan joukkoliikenteen tehokäytävät. Tarkoitushan on keskittää palveluita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tuomelassa kuitenkaan bussia ei tarvita, sillä lapsimäärä kävelyetäisyydellä täyttää koulun, ja esimerkiksi Askisto saattaa olla samanlainen. Moni koulu ei ole joukkoliikenteen tehokäytävällä, eikä se ole tarpeenkaan, jos matka kouluun on kaikilla lyhyt.

Kuten valtuustoinfossa Wallenius totesi, tämäkin tarkastelu on ongelmallinen.

Kriteeri: Asutuksen tiiveys

Kouluja on pisteytetty sen perusteella, onko kilometrin sisällä koulusta tiivis asutus. Ei siis oppilasmäärän perusteella. Koulujen päällekkäisyyttä on tarkasteltu taas pidemmällä viivottimella. Näin mm. Tuomelan koulu näyttää yhä huonolta, vaikka erimerkiksi Linnaisista jo nyt kulkee oppilaita aina Myyrmäkeen saakka.

Tänä vuonna on tavalisen parinsadan oppilaan sijaan noin 400 uutta oppilasta. 2013 arvioitiin oppilasmäärät pienemmäksi. Uusinta väestöennustetta odotetaan, ja selvitystä päivitetään sen perusteella.

Miten todellinen koulutarve eroaa näin voimakkaasti tästä arviosta. Onko mittari oikea?

Kriteeri: Koulujen päällekkäisyys

Todelliset kävelymatkat lähikouluihin olisi parempi kriteeri kuin harpilla piirretty. Tässä päällekkäisyydessään kolmos-luokituksen saaneet koulujen etäisyydet lähikouluun:

  • Hämeenkylä: Rajatorppa 1,51km ja Pähkinärinne 1,79km
  • Kaivoksela: Uomarinne 1,54km ja Kilteri 1,57km
  • Kilteri: Uomarinne 1,24km, Kaivoksela 1,54km ja Rajatorppa 1,93km
  • Kivimäki: Martinlaakso 1,31km ja Vantaankoski 1,74km
  • Martinlaakso: Uomarinne 1,03km ja Kivimäki 1,31km 
  • Pähkinärinne: Rajatorppa 1,43km ja Hämeenkylä 1,79km
  • Rajatorppa: Pähkinärinne 1,43km, Hämeenkylä 1,55km ja Kilteri 1,93km
  • Uomarinne:  Martinlaakso 1,03km, Kilteri 1,24km ja Kaivoksela 1,54km.
  • Tuomela: Hämeenkylä 2,00km, Pähkinärinne 2.07 ja Askisto 2.41km

Tuomela on ainoa kouluna päällekkäisyydessään kolmosen saanut koulu, jonka matka lähikuluihin ovat 2-3 kilometriä. Muilla on kaikkiin kouluihin on 1-2 kilometriä. (Lähde Forecta). Autolla matkaero jopa korostuu.

Sinänsä, jos koulut ovat täynnä ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa, päällekkäisyyden tarkastelu ei välttämttä ole järkevää.

→ Etäisyyttä tulisi tarkastella todellisena matkana kevyenliikenteen väyliä tai autoteitä pitkin. Harppi on huono mittari, sillä lapset eivät osaa lentää.

Kriteeri: Koulun kunto

Huonokuntoiset koulut ovat lueteltu, mikä on erinomaista työtä. Näiden tulevaisuus tulee ratkaista seuraavan 10-vuotisen investointijakson alkupuolella.

Tässä kaupungin tunnustamat huonokuntoiset koulut:

  • Vantaankosken koulu: Rakennukset ovat teknisesti huonossa kunnossa – kuinka pitkään toimintaa voidaan kohteessa jatkaa? 
  • Ylästöläisten yläkoulu: Rakennetaanko yläkoulu Ylästöön, Aviapolikseen vai jatketaanko toimintaa Vantaankoskella? 
  • Kivistön yläkoulut: Miten Kanniston ja Aurinkokiven rakentamisajankohdat ajoitetaan? 
  • Kivimäen koulu: Peruskorjaus vai uudisrakennus? 
  • Rajatorpan koulu: Peruskorjaus vai uudisrakennus?

Luettelo on puutteellinen. Erittäin vakavia sisäilmaongelmia on havaittu myös Hämeenkylän koulussa, mikäli on uskominen Diacoria: 55 opettajasta oirehtii 50. Koulua on korjattu viimeisen 10 vuoden sisällä poikkeuksellisen paljon ilman että korjausket ovat tuottaneet haluttua tulosta. Tässä onkin hyvä kysymys, onko viimeiset korjaukset tepsineet? Terveissä rakennuksissahan oireita ei synny, vaikka ihminen olisi altistunut.

Ennen päätöksiä koulussa tulisi tehdä THL:n tilastollisesti pätevä oirekysely, jotta voimme vakuuttua siitä, että koulu on todella nyt korjattu kerrankin niin että ihmiset pysyvät terveenä.

Olisi hyvä tietää myös miten opettajien oireita seurataan ja koska tästä saadaan tilastollista tietoa valtuutetuille. Koska kyse on jo työntekijöiden terveyden vaarantamisesta?

Hämeenkylän koulua korjataan tänäkin kesänä. Pekka Wallinius totesi Hämeenkylän koulusta, että ei usko että sitä saadaan koskaan kuntoon. Koska korjaukset ovat maksaneet jo lähes uuden koulun verran, ja ne ilmeisesti jatkuvat ikuisesti, kannattaisi ilmeisesti rakentaa uusi koulu Hämeenkylän koulun tilalle - tontillaki on tilaa.

Pähkinärinteen koulunremontti aloitetaan nyt, ja sekin kokonaisuutena maksaa lähes uuden koulun verran. Se, rakennetaanko pähkinärinteeseen uusi koulu vai remontoidaanko vanhaa, pitäisi suhteuttaa muiden koulujenkuntoon ja väestötarpeisiin, mutta päätös haluttiin tehdä ennen kartoitusta.

Ns. Sainion aikaisessa tarkastelussa koulujen kuntoja arviointiin rahan kautta. Kuntoindeksissä remppoihin laitetut rahat vähentävät koulun vuosittaisessa vanhenemisesta johtuvaa kunnon vähenemistä. Tämähän suosii kouluja, joita ei saada kuntoon ja mihin syydetään rahaa koko ajan. Eli korjauskelvottomat koulut joita aktiivisesti korjaillaan näyttävät hyväkuntoisilta, sillä niissä on vähiten korjausvelkaa, koska rempat vähentävät niitä. Nyt indeksin sijaan koulujen kuntoja tarkastellaan kuntoselvitysten perusteella - jos niitä on tehty.

Olisiko indeksin sijaan parempi tarkastella esimerkiksi oirekyselyllä todettuja sisäilmaongelmia sekä kuntoselvityksiä. Oirekyselyt ovat varmin ja halvin metodi.

Investointien kohdentaminen oikein

Investointivarojen tarkka kohdentaminen vaatii varmaa tietoa rakennusten kunnosta. Olen pyrkinyt toimitusjohtaja Pekka Walleniuksen avuliaisuuden ansiosta tutustumaan mahdollisimman paljon siihen tietoon mikä on käytettävissä kuntoselvitysten muodossa.

Tarkka tieto syntyy kouluverkon kattavalla oirekyselyllä, johon muutamat muutkin kunnat ovat turvautuneet. Sehän on hyvin halpaa.

Investointitarve on länsivantaan osalta suuri. Tässä ei siis kannata tehdä virhearvioita.

Tämän lisäksi väliraportti käsitteli Korson alueen koulu- ja päiväkotitilannetta. Palaan asiaan myöhemmin.

Kouluverkkoselvitys tulee todennäköisesti 20.8. valtuustoinfoon kokonaisuudessaan näiden osien osalta. Itä-Vantaa ratkaistaan myöhemmin.

* * *

Tässä vielä linkki väliraporttiin: http://www.sirpakauppinen.fi/sites/default/files/69634_Investointisuunnittelumallin_kehittaminen-2.pdf. Jostain syystä se ei näkynyt listauksena kaikille, vain vain sisäänkirjoittautuneille! Tämä on tosi noloa, kun luulin voivani jakaa sen. Tietotekniikka on ihmeellistä.

Hyvää analyysia, kiitos Siru!

Kiinnostaa yhä enemmän mitä se Esko Sainion pari vuotta sitten tekemä konsultointi on maksanut Vantaan kaupungille kun tämän selvityksen hintalappu tähän mennessä (ei vielä valmis!) on 100 000 €. Miten sivistystoimella on rahaa tällaiseen?

Sainio totesi koulujen olevan kunnossa mutta nyt suuri osa koulurakennuksista on korkeintaan tyydyttävässä kunnossa. Mitä on tapahtunut tän muutaman vuoden aikana, että rakennusten kunto on suorastaan romahtanut.

Nämä vain muutamina ajatuksina joita ehkä kannattaisi kysyä virkamiehiltäkin tähän selvitykseen liittyen.

12.6.2015 16:16
Nimetön

Anteeksi, tuo kommentti oli minun mutta jäi nimi pois ja ehdin jo pistää menemään :-)

12.6.2015 21:45
Sirpa Annala

En tiedä Sainion ottamaa hintaa, mutta minun on annettu ymmärtää että tämän selvityksen kokonaiskustannus on maksimissaan 100 000 euroa. Selvityksessä käydään läpi vielä mm. koulujen tekninen kunto, mikä on se osaamista ja aikaa vaativa tehtävät.

Koulujen kunnosta huomattavasti halvemmalla saisi varmemman tuloksen THL:n oirekyselyllä. Vaikka kaavake olisi THL:n (ilmainen) palveluja ei tarvitse ostaa THL:ltä, vaan kunnat ovat yleensä kilpailuttaneet asiantuntijan tekemään kyselyn ja tulkitsemaan sen.

13.6.2015 7:57
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.