26.5.2015

Velkaa vai veronkorotuksia - valtuusto ohjeisti budjettia

Vantaan valtuustossa käytiin lähtekeskustelu budjetista: verot, lastensuojelu, investoinnit ja vuokra-asunnot puhututtivat.

Puhuin itse talouden ja hyvinvoinnin yhteydestä:

Päättäjät puhuvat vain velasta ja investointivelasta. Inhimillisen pääoma jää tällaisessa budjetinteon tynnyrissä kokonaan huomioimatta. Tarvitsemme käsitteen velasta, joka jää tulevaisuuteen syrjäytymisenä ja koulutuksen ja terveyden huononemisena.

Esimerkiksi 90-luvun laman säästöt kouluissa toivat kuluja, joita vieläkin maksetaan. Nämä eivät näkyneet ajan vuosibudjeteissa kun näitä tehtiin, vaikka näistä asiantuntijat varoittivatkin.

Tämä tarkoittaa Vantaan kaupungin osalta sitä että Vantaan tulee rohkeasti uskaltaa panostaa sellaisten ennaltaehkäisevien palveluiden parannuksiin, jotka luovat nopeasti merkittäviä säästöjä. Kuten esimerkiksi

1. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa syrjäytymisvaarassa olevien tukea ja opetusta parantamalla syrjäytyminen vähenee ja oppimistulokset paranevat.

2. Lastenhuollon ja perheiden ennaltaehkäisevän tuen parannuksella ennaltaehkäistään kalliita huostaanottoja. Kun kysyin Imatran mallista viimeksi, sosiaali- ja terveysjohtaja totesi, että vastaavaan panostukseen kuin Imatralla on, Vantaalla ei ole varaa. Näin ollen säästötkin ovat jääneet pienemmiksi. Eli käytännössä meillä ei ole varaa säästää! Mallia kannattaisi pilotoida vaikkapa Korsossa tai Koivukylässä.

3. Vanhusten kuntoutusta parantamalla saamme lisää terveitä elinvuosia ja huimia säästöjä laitos- ja kotipalveluiden saralla.

4. Maahanmuuttajien kielikoulutusta lisätään, ja varmistetaan että kielikokeiden vähyyden vuoksi kukaan ei joudu odottamaan työn aloittamista.

5. Työntekijöiden työterveydenhuoltoon ja organisaation hyvään ilmapiiriin panostetaan niin että porukka jaksaa ja pysyy työtehoisena.

6. Innovointi ruohonjuuritasolla eli käytännön suorittavan työntekijöiden kuunteleminen palvelutarpeista ja säästöideoista tulee toteutua joka paikassa.

Vantaan taloudessa on nyt selkeitä riskejä.

Taloudellisia riskejä ovat säästöt jotka tuottavat suurempia kuluja, sekä liian autoritäärinen johtaminen, joka tappaa innovaatiot ja alentaa työmotivaatiota. Haasteena on myös kuntalaisten tyytyväisyys. Liian suuret kitsastelut terveydenhuollossa voivat myös syrjäyttää.

- Suoria ja selkeitä talousriskejä ovat verotulokehityksen pienentyminen erityisesti palkkatulojen osalta, mikä siis kiihdyttää TVO:n aikana tapahtunutta velan kasvua.

- Lakisääteisten menojen kasvu jotka syntyvät leikkausten ansiosta sekä työttömyyden ja syrjäytymisen ollessa suurta.

- Smolnan neuvotteluiden vaikutukset eli uuden hallituksen leikkaukset ja lisävelvollisuudet kunnilta.

Meillä ei ole enää varaa vain leikata, vaan pitää kehittää uusia tapoja tehdä asioita. Tämä vaatii rohkeutta pilotoida ja kokeilla vaikka pienessä mittakaavassa.

Konkreettisia ideoita uudenlaisiksi säästöiksi voisivat olla vaikkapa Imatran mallin kokeilu lastensuojelussa Korsossa tai Koivukylässä. Pilotointia voisi kokeilla pienellä alueella, jossa ongelmat ovat suuria.

Ja vanhusten parempi kuntoutus jossain tyypillisessä sairaudessa, esimerkiksi leikkausten jälkeinen kuntoutus on tärkeä kynnys takaisin terveyteen.

Vanhusten osalta hyvä tavoite olisi terveiden vanhusten Vantaa. Mutta se vaatisi rohkeita avauksia ja uudenlaista, sektoreiden ja tulosyksikköjen rajoja ylittävää ajattelua.

Ajatusleikki: Jos vaihteeksi lähtisimmekin siitä, että ihmiset ovat taloutta varten, ihmiset kannattaisi pitää hyvässä kunnossa, pitkään terveinä ja työtehoisina eli ylläpitää mahdollisimman halvasti mahdollisimman tuottavina. Tämä vaatisi investointeja hyvään kuntoon ja ennaltaehkäisyyn.

Peesaan valtuutettu Eerolaa: Oikeastihan talous on ihmisiä varten, ei ihmiset taloutta varten, joten tästä ei tarvitse huolestua.

Toinen valtuustopuheeni koski tervettä sisäilmaa:

Vantaan tulisi varmistaa terveiden tilojen riittävyys opetuksessa sekä päivähoidossa. Kyse on 1) taloudesta, 2) terveyskulujen ennaltaehkäisystä ja pienentämisestä sekä 3) syrjäytymisen ennaltaehkäisystä.

Joissain kouluissa Vantaalla ammattia rajoittava terveyshaitta saadaan jo silloin kun opetellaan vasta lukemaan.

Siinä on koko elämän mittainen haitta pienellä lapsella edessä. Esimerkkinä Kartanonkosken koulun märkä betonilaatta ja sen aiheuttama oppilaiden oirehtiminen, Hämeenkylän koulun vakavat oireet sekä liian monet päiväkodit.

Haluaisin varmistaa mitkä tilat on ensisijaisesti korjattava, jotta korjaukset eivät mene sinne missä huudetaan eniten, vaan sinne, missä sisäilman aiheuttamat oireet ovat tilastollisesti pätevällä THL:n oirekyselyllä varmistettu asiantuntijakonsultin toimesta.

Kunnat, jotka ovat halunneet säästää terveysmenoissa, ovat teettäneet tilastollisesti pätevän oirekyselyn kaikissa kouluissa.

Kolmas valtuustopuheeni käsitteli veroja, kotimaista ostovoimaa ja velkaa:

Kotimainen kysyntä nousee nostamalla köyhimpien ostovoimaa ja tämän vuoksi taloushistoriallisessa tutkimuksen mukaan korkeamman veroasteen aikana talouskasvu on ollut parempaa, sillä hyvätuloisten verottaminen ei laske kysyntää. Eli veronkiristykset, jotka kompensoidaan köyhimmille palveissa, nostavat kotimaista kysyntää. Kunnan talous on eri asia kuin yksittäisen ihmisen talous, mutta silti velkaa ei saisi ottaa lisää, vaan on huomioitava myös veroratkaisumahdollisuudet. Meillä ei ole varaa velkaantua.

Vaula Norrena puhui lakisääteisten palveluiden mahdollisesta vähentämisestä. Vähensi niitä hallitus tai ei, meidän on vähennettävä lakisääteisten palveluiden tarvetta on ennaltaehkäisyllä, kuntoutuksella jne. Näitä on kokeiltava rohkeasti.”

 

Budjetin 2016 lähetekeskustelu

SDP kiitteli TVO:ssa pysymistä, ja haluaa kaavoittaa keskustoihin, ja kaipaa tilasäästöjä. Sähköiset palvelut nähdään tärkeinä. Lainakanta on miljardi, ja prosentin korkotason nousu prosentilla tuo 11 miljoonaa lisäkuluja korkomenoihin. Nykyinen TVO on vasta alkusoittoa. Seuraava valtuustokaudella pitää lyhentää lainoja.

Sivistystoimen koulupäivän toimintamalli ja tabletit saivat kiitosta (Sivistystystoimen apulaiskaupunginjohtaja on demari, joten nämä ajatukset ovat varmasti siunauksen saaneet). Maapoliittiset linjaukset saivat niinikään kiitosta (Maankäyttö- ja kaavoitustoimen johtaja on ollut niinikään demari).

SDP on valmis kokeilemaan uusia toimintamalleja.

Kokoomuksella oli neljä keihäänkärkeä:

1. Kunnan tehtävänä on työllistävä yritystoiminta.
2. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen velaksi on mahdotonta.

3. Palveluluiden tuottaminen yritysten ja yhdistysten kanssa. Agendalla on palveluseteli.

4. veronkorotusten välttäminen kotimaisen ostovoiman ylläpitämiseksi.

(Tähän minun tulee kuitenkin muistuttaa, että taloushistoriallinen tutkimus (Brookings yms.) ja taloustieteilijät pitävät veronkorotuksia hyvinä jotta köyhimpien ostovoimaa voidaan nostaa, jolla taas nostetaan kaikkein tehokkaimmin kotimaista kysyntää.)

Kiitosta Kokoomukselta saivat asuntomessut, kehärata, Dixin rakentaminen ja tabletit. Julkinen rakentamisen laatu huolestutti sekä koulujen sisäilman laatu huolestutti.

Henkilöstön jaksamista pidettiin tärkeänä. Ilmastonmuutos ja ikääntyminen luovat haasteita. Kevyemmät senioriasunnot, tehostettu palveluasuminen ja tehostettu hoiva-asuminen tarvitsevat kaavoituksessa tontteja alan yrityksille.

Perussuomalaiset aloittivat suitsuttamalla uutta hallitusta. Hallitusneuvotteluista tulossa kevennyksiä velvoitteisiin (käytännössä tämä tarkoittanee palvelujen vähentämistä). Veronkorotukset eivät ole ratkaisu. Hankintaosaamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Tärkeitä investointeja on siirretty. Kaupungin kasvaessa on kuitenkin pysyttävä tavoitteissa. Parin vuoden takainen kahden koulun lakkauttamisesta on huono ratkaisu. Ikääntyminen ja maahanmuutto lisäävät palveluiden kysyntää. Vantaa tuottaa sote-palvelut edullisemmin kuin muut kunnat, ja tarvitaan uusia toimintamalleja lisäsäästöissä. Perussuomalaiset kaipasivat enemmän tuottavuuden nostoa ja ennaltaehkäisyä. Ainoastaan ennaltaehkäisyllä on säästöt saatavissa. Toimiala tekee sitä.

Perussuomalaisille tärkeitä olivat myös työttömyys, syrjäytyminen ja segregaatio. Työttömyys lisääntyy ja kulut kasvavat. Nuorisotyöttömyyttä vähentävä Petra-hankkeen jatkuminen on tärkeää. Huono-osaisuus kasaantuu helposti ja näkyy tietyillä alueilla. Tämä voi pahimmillaan näkyä radikalisoitumisena. Kotouttamisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä on epäonnistuttu. Perussuomalaiset kaipaavat toiminnallista suuntaa.

Yksityiskohtaisen kaavoituksen sijaan tulee pyrkiä väljempiin kaavoihin. Vanhojen keskustojen aika on uusiutua, ja tässä tarvitaan apua asukkailta.

Vihreät kertoivat TVO:n olevan hyvin käynnissä, mutta velkaantumisen jatkuvan.

Lastensuojelut, kouluverkkosäästöt, vanhuspalvelut ovat olleet ongelmia. Vihreiden mielestä tulee tehdä perusteelliset vaikutusarviot pitkällä aikavälillä ja toimialojen välillä.

Lastensuojelussa vahva varhainen tuki on parempi kuin huostaanotot. Lastensuojelun ongelmien korjaaminen on välttämätöntä, myös tarkastuslautakunta on tähän kiinnittänyt huomiota. Petra-hanke sai suitsutusta ja sen jatkamista pidettiin tärkeänä. Sosiaali- ja terveystoimen hanke tukityöllistettyjen hyödyntämisestä sai kiitosta. (400 tukityöllistettyä tulee auttamaan vanhuspalveluita.)

Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutuminen on vaatii monialaisia hankkeita. On järjetöntä tuhlausta että kursseille pitää jonottaa jopa puoli vuotta. Vantaalaiset yritykset on otettava mukaan talkoisiin. Kotouttamista auttaa yhteisöllisyyden vahvistaminen ja harrastukset.

Aurinkoenergia on sinänsä hyvä tavoite, mutta tarvitaan muutakin. Energiansäästö on jäänyt hajanaiseksi, kunnianhimottomaksi, ja energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen tulee olla tavoiteena.

Vantaan joukkoliikenne uudistetaan tänä kesänä, eikä vaikutuksia tiedetä. Palaute on otettava vakavasti ja korjausliikkeisiin on oltava valmiina. Loputtomasti ei voida sitoutua siihen että joukkoliikenteen kuntaosuus ei voi kasvaa. Joukkoliikenteen hyvä toimivuus on nykyaikaisen kaupungin elinehto.

Velkaantumisen pysäyttäminen on mahdollista saavuttaa. Tabletit ja sähköiset palvelut ja palvelumuotoilu mainittiin vihreilläkin.

Vasemmistoliitto muistutti että Suomi kuuluu EU:ssa vähiten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttäviin maihin. Sote-uudistuksella voidaan vähentää pompottelua. Sote tulee kuitenkin jatkossakin viemään suurimman osan verovaroista.

Koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat voivat poistua hallituksessa vaikuttavan oikeiston toimesta. Vasemmistoliitto kysyi mitkä kunnilta karsittavat velvoitteet voidaan karsia. Kirjastopalvelut? Liikuntapalvelut? Jos terveyskeskusjono saisi olla vuoden mittainen, ei pidentäisimmekö sitä?

Jos lakisääteisiä palveluita heikennetään, heikennetäänkö niitä Vantaallakin?

Velvoitteiden vähentäminen tarkoittaa leikkauksia. Vasemmistoliitto pitää vastuuttomana sitä että lyödään lukkoon se, että kuntaveroja ei voisi nostaa.

Sote-uudistuksen vaikutuksista ei tiedetä. Vantaa on höylännyt sote-palvelut jo yli kipurajan. Jonot terveysasemilla on epäinhimilliset. Uuden sote-alueen lähettämä lasku on toista mittaluokkaa kuin nyt on ollut. Vastuu ja valta on eri käsissä, jos rahat otetaan kunnalta. Vasemmistoliitto vastustaa kuntayhtymämallia, ja ajaa eurooppalaistyylistä aluehallintomallia. Vasemmistoliiton mielestä tarvitaan sote-vero.

Suitsutusta sai kirjastomäärärahojen parannus ja kieliopetukseen panostaminen. Monituottajamalli sai hylkäyksen vasemmistoliitolta ja vasemmistoliitto varoitti riippuvaisuudesta yksityisistä palveluista.

Vasemmistoliiton kolme kärkeä:

1)Terveyskeskusjonoja on lyhennettävä.

2) Kouluruoka on säilytettävä.

3) Vuokria on laskettava asuntotuotantoa lisäämällä.

Keskustan kehityskohteita olivat puurakentaminen ja koulujen sisäilmaongelmien ratkaiseminen niin että 70-80-luvun rakennukset korvattaisiin puurakennuksilla taseen ulkopuolisilla palvelusopimuksilla. Myös sähköautojen pikalatausverkkoa kaivattiin.

(Tähän täytyy huomauttaa että Vantaan energia rakentaa sähköautojenlatausverkkoa noin 10 paikan vuosivauhdilla, ja että EU:n vuoksi Suomessa on aika pian yli 70 000 latauspistettä).

Keskustan Hirvaskoski luetteli tosiasioita: Kuntatalous investoi 6 miljardia lähinnä kaupunkiseutujen kasvuun. Maassa on tulossa palveluun ja tulonsiirtoon kipeitä leikkauksia. Investointitahtia ei voi jatkaa, eikä uusia alueita avata.

Keskustan mielestä konsernijohtamisessa tulisi päästä taloudellisen kokonaisuuden johtamiseen. Vantaan kaupunkikonsernilla ei ollut investointikattoa (kuten kaupungilla, konsernilla meni yli 400 miljoonaa euroa). Konsernitarkastelu on tärkeä. Keskusta kritisoi ydinvoiman rakentamista Pyhäjoelle. Konsernin vahvoja taseita ovat mm. Kauppiaiden kauppaoppilaitos ja VTK-kiinteistöt.

Kristilliset lähinnä kiittelivät sekä suitsuttivat TVO:n tuloksia ja viime- ja toissa vuoden positiivista tulosta. Työttömyyden aiheuttamat toimeentulotukikulut ja sairauskulut ovat huolenaihe, mutta kiitosta sai nuorisotyöttömyyden pienentäminen. Nuorten työttömyyden kokoinen syrjäytyminen on hurja riski.

2016-18 talousarviossa tulee huomioida korkoriski. Veronkorotuksia ei silti kannateta vaikka tavoitteena on velkaantumisen taittuminen. Maamme kunnilla on 10 miljoonaa m2 käyttämättömiä tiloja. Vantaan tilojen tehostamista on jatkettava ja on järkevää luopua tarpeettomista tiloista tai huonokuntoisista kiinteistöistä. Investointikurin tulee jatkua tämän vaalikauden. Investoinnit on rahoitettava tuloilla. Kannatamme rakentamisen keskittämistä Kivistöön ja Vehkalaan sekä keskustojen täydennysrakentamista. Uusia alueita on siirrettävä.

Kolmannen sektorin yhteistyö opetustoimessa ja uudet opetuskäytännöt saivat kiitosta. Sähköiset palvelut ja mainittu.

Kristilliset kiittelivät irtisanomattomuuslinjaa SDP:n tavoin. Rekrytoinnissa on noudatettava nollavuotta. Kirstilliset myös muistuttivat Vantaan erinomaisuudesta: Asuntomessut 10.7. avautuvat, rakennetaan paljon ja kehärata avautuu.

RKP muistutti kautta rantain maanomistuksesta ja maapoliittisten linjausten ongelmista ja kritisoi sitä, että jokirantoja jne. voidaan pakkolunastaa. Vaikka omistaja olisi RKP:läinen niin omistajalle ei tarvitse antaa rahaa. RKP näkemyksen mukaan Vantaan on hankittava vain maita, jotka se rakentaa.

(Aika vasta valtuustossa oli railakas keskustelu, jossa asukkaan ja maanomistajan etu olivat ristikkäin, kun Vantaa alkoi toteuttamaan uusi maapoliittisia linjauksia, jossa maita hankitaan veronmaksajien edun mukaisesti.)

RKP puhui älykkäistä resurssiteknologioista ja resurssiniukkuudesta. Vantaa sopii uuden taloussyklin aikakauteen vuorovaikutuksen ja epähierarkisen organisaation vuoksi. Sote-ratkaisusta näyttää tulevan vanhanajan megahierarkiaorganisaatio.

RKP myös huomautti tärkeistä problematiikasta palveluseteleiden kanssa: Palveluseteleiden käyttöönotossa on epäselviä alueita. Sosioekonomiset erot (sosioekonomikal stälning / varallisuuserot) on huomioitava. Nyt on olemassa erilaisia maksuluokkia. Yhteiskunnan tehtävä on tasata eroavaisuuksia. Tämä tehtävä ei saa jäädä palvelutuottajan kontolle. Muuten palvelutuottaja voi alkaa valikoimaan ketkä lapset tulevat. RKP Toivottaa sivistystoimelle onnea hyvän ratkaisun löytämiseen.

RKP arvostaa veronmaksajien työtä. Teidän rahoilla toimitaan, ja suuret kiitokset vantaan veronmaksajille.

Vaula Norrena (vihr.) muistutti että palkkatulot eivät ole kehittyneet odotetusti, ja 20 miljoonaa on tulossa miinusta. Pitääkö loppusyksystä tempaista 20 miljoonaa lisää velkaa? Alkuperäisessä TVO:ssa on kaikissa skenaarioissa oletettu talouskasvun olevan 3 %, ja tänä vuonna talouskasvu on 1,2 %. Samaan aikaan investointeja tehdään reippaasti yli vuosikatteen, tänä vuonna 135 miljoonaa euroa, ja ensivuonna yli 100 miljoonaa, ja jos vuosikate jää reiluun 49 miljoonaan, niin olemme pahemassa kuin pulassa. Erot summissa (siis investoinneissa ja vuosikatteessa) ovat valtavia. 50 miljoonan säästöt eivät sähköisillä palveluilla synny. Joko otetaan paljon velkaa lisää yli suunnitellunkin, tai suosiolla korotetaan kuntaveroa jotta uutta velkaa ei tarvitsisi ottaa niin paljon. TVO on arvioitava uudelleen.

Norrena luetteli faktoja pöytään: Alunperin velanoton piti loppua 2015, ja nyt näyttäisi olevan tavoitevuotena 2019. Jotta leipää ei tarvitsisi viedä leipää lasten ja lastenlasten suusta, nostetaan veroja niin kuin suurin osa kunnista on jo tehnyt. Jos välttämättä haluatte ottaa velkaa, puhukaa edes asioiden oikealla nimille: puhukaa

Talous ja velka ohjelmasta jonka pointti on se että aina vain otetaan lisää velkaa.

Timo Auvinen (perus) muistutti keittiöselvityksestä, ja ehdotti keittiöpalveluiden kilpailuttamista. Vantissa sairaslomat vähenivät, ja samoilla käytännöillä tulisi 4-5 miljoonaa euroa säästöjä. Auvisen mukaan Vantaalta tulee vähentää 1000 työntekijää.

Susanna Bruun (sdp) kertoi että vantaan tilanne olisi tiukempi ilman TVO:ta. Palvelut on käyätvä läpi. Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat ovat roolissa, mutta kaupungin omat prosessit ovat olleelliset. On uskallettava pakittaa jos tulos on huono. Lean managementilla voidaan saavuttaa tehokkuutta. Kaikesta mikä ei tuota suoraan lisäarvoa, on uskallettava luopua. Palvelumuotoilu ja sähköiset palvelut mainittu. IT-puoli on resurssoitava niin että se ei ole pullokaula muille säästöille. Toimien on edistettävä kaupunkilaisten tasa-arvoa.

Sini Alen (vihr) toivoo että vältetään kaikkein köyhimpiin kohdistuvat leikkaukset. Kun leikattiin lastensuojelusta puoli miljoonaa, ja laskua maksetaan vieläkin. Alenin mukaan ei saa leikata yhtään perus- tai tukiopetuksesta. Jokainen euro joka laitetaan koulutukseen, tulee moninkertaisesti takaisin. Kouluruuan laatu on tärkeä, ihminen on sitä mitä hän syö.

Antero Eerola (vas) kertoi vantaan talouden olevan ylijulamala jolle mitän uhrit eivät ole liian suuria, ja jota käsitellään makrotasolla eikä tavallista vantaalaista muisteta. TVO on heikentänyt palveluita (toimeentuloki, lastensuojelu, koululakkautukset, potilasjonot). Talous ei ole itsetarkoitus.

Orlando (kok) puhui palvelusetelien onnistumisesta Jyväskyläläisessä vanhustenhuollossa. Vanhusten palveluiden siivous, kylvetys palvelut sekä lastenhoidossa. Sadat yrittäjät hyötyisivät. Oikean arvon määrittämiseksi tarvitaan oikeat kustannukset. Kunnan palvelut on säilytettävä. Palveluseteleillä parannetaan palveluja.

Edelman muistutti säästöistä Vantissa. Ennen kaupungin palveluksessa olevat työntekijät tekevät eri tavoin töitä. Kymmenien miljoonien säästöt tulivat. Jo ensimmäisestä sairausivästä tulee olla todistus työnantajalle. 18 % aleni sairaspoissaolot. Sairaspoissaolopäivät Vantaa 17, Jyväskylä 12. 1 päivä maksaa 1,5 miljoonaa euroa vantaalaisille. 3 päivää pois tuo 4,5 miljoonan säästön. (tähän on lisättävä vielä se että Vantissa oli paljon työntekijöiden jaksamista parantavia toimia, jotka olivat merkittävämpiä kuin sairaspoissaolon syyn vaatiminen, joka on taas kuormittanut kohtuuttomasti työterveyshuoltoa).

Edelmannin mielestä konserniohjeesta ei saa tehdä tiukkaa. Tämä estäisi Vantin kaltaisen yhtiön kokeilumahdollisuuden. Päätöksiä ei saisi vaatia yleisjaostoon. Lasten ja nuorten on opittava työnteon kulttuuri, jota on vahvistettava päiväkodeissa ja kouluissa. Rahaa saa kun tekee töitä.

Eklund (sdp) kehui työllisyysraidetta ja tukityöllistettävien käyttöä. Palvelusetelit tulee ottaa käyttöön vain jos tulevat edullisemmiksi. Iltavastaanottoihin tulee siirtyä lääkärijonojen purkamiseksi.

Juha Malmi (perus) kyseenalaisti Apotti nimisen suuren terveydenhuollon IT-hankkeen. Jos pitäisi valita, kumpi toteutetaan: apotti vai koulujen sisäilmaongelmien korjaaminen?

Riikka Åstrand (vihr) toivo budjettiluonnosten tuomista kesäkuun valtuustoon, koska nyt ei vielä tiedetä hallituslinjauksia.

Anniina Kostilainen (vihr) toivoi rohkeaa vantaata joka kuuntelee viranhaltijoiden ideoita ja kuntalaisia. Sivistystoimesta pitää ottaa mallia muilla toimialoilla. Vähähiilinen Vantaa: tarvitaan euromääräiset tavoitteet ja uusiutuvaa energiantuotantoa yhdessä kuntalaisten kanssa. Luonnonläheinen Vantaa: puroteemavuosi voisi huipentua Tikkurilankosken padon purkamiseen. Metsänhoidon periaatteet kirjoitetaan juuri uusiksi, ja lähimetsien merkitystä pitäisi viestinnässä nostaa. 2016 voisi teemavuosi olla lähimetsien teemavuosi.

Sakari Rokkanen (kok) kehui aktiivista elinvoimapolitiikkaa ja Vantaan työpaikkaomavaraisuutta. Työttömyydessä tarjontapuoleen pitää kiinnittää huomiota: työnhakemiseen ja vastaanottamiseen pitää kannustaa. Rokkanen puhui työllistymisveroasteesta: Jos työtön asuu yksin vapaarahoitteisessa vuokrayksiössä, tllistymisen kannusteet jääävt hyvin miedoksi. Palkat eivät ole kilpailukykyisiä suhteessa sosiaaliturvaan ja elinkustannuksiin. Sosiaalinen vuokra-asuntokanta on jo suuri. Hetemäen raportissa valtion tukemia vuokra-asuntoja on hieman ylli puolet valtion vuokra-asunnosta. Valtion vuokra-asuntokanta on vähemmän sosiaalisessa käytössä, ja iso osa sosiaalituista menee yksityisille vuokramarkkinoile...

Timo Karen (kok) kaipasi energiansäästöä. Se mikä menee enirgiaan euroina ja selkeät tavoitteet säjkön, lämmön veden säästölle. Kerrran vuodessa tuodaan valtuustolle tilakeskusksesta miten homma on onistunut. Kuinka pajon kaupungin kiiteistössä on liitetty kaupukvalvonnallassa, jolloin energiakuluja ja ilmastointia voidaan ohjata.

Kannatin Timo Karenin ajatuksia energiansäästöstä, sillä näistä olen puhunut jo vuosia:

Komppaan valtuutettu Timo Karenia (kok) energiansäästössä. Eriomainen ehdotus. Sivin käyttäjät ovat onnistuneet siinä missä käyttäjät voivat vaikuttaa, mutta meillä on paljon tiloja jotka eivät vielä ole ammattimaisen energiansäästön piirissä puhumattakaan veden kulutuksesta. Tällä saamme säästöjä jotka eivät ole palveluista pois.

Pirjo Alakapee kertoi että Hämeenlinnan kaupungissa on saatu säästöjä sairaspoissaoloista: Sairaspoissaolot ovat puolittuneet sillä että esimies voi päättää parin päivän poissaolot. Resurssit voidaan kohdentaa sairaanhoidossa oikeaan kohteeseen. Vapaaehtoisuus ja sairauksien omailmoitusmenettely siis säästää. Näin toimivat myös mm. ISS, Posti, UPM ja Arina.

Anteri Eerola kaipasi konkretiaa valtuutettu Auviselta, mitä henkilöstä pitää poistaa kaupungilta. Hän myös kysyi Orlandolta, kumpi puhui: valtuutettu Orlando vai vantaan yrittäjien puheenjohtaja kun Orlando suitsutti valinnanvapautta ja palveluseteleillä. Aina ei ole palveluntarjoajia enemmän (viittasi siis siihen, että yksityisiä palveluntuottajia pitää olla paljon jotta syntyy kilpailun kautta säästöä, muuten homma voi tulla kalliimmaksi).

Eerolan mielestä Edelman taas leimasi hyväksikäyttäjiksi kaupungin työtenkijät jotka ovat sairauden takia pois. Työntekijät sairastuttavat toisensa. Eerolalla oli erilainen vastaus Rokkasen esittämään jonka mukaan puhui työllisyyden vastaanottamisesta ei ole tarpeeksi kannustavaa. Eerolan mielestä julkisen sektorin palkkoja pitäisi nostaa, jolloin tllisyysloukusta päästäisiin.

Sakari Rokkanen jatkoi kalliista vuokra-asunnoista. Työllisyyttä tuetaan saattamalla toimentulotuen asumislisän asukkaat julkisen vuokra-asumisen piiriin.

Marilla Kortesalmi kertoi että mitataan itse veranpaine, ja videoyhteys haavan hoito kotona jne. ovat osallistuvuutta. Tätä pitää lisätä. Asunnottomat keskustelivat keskenään palveluntarpeista. Viranomaisten neuvot eivät toimineet mutta asunnottomien neuvot auttoivat brittitutkimuksia. Hän kaipasi tietoa yrityksistä.

Hako (sdp): valtuutettu Norrenalle kritisoi että oleellista on TVO:ssa menokehityksen vähentäminen. Työttömyyden kasvua on kompensoinut korkojen kasvu. Ja TVO:lla oli muitakin skenaarioita kuin suuren talouskasvun skenaario.

Rokkanen jatkoi asuntojen hinnasta: asuntojen hinnan kasvu saadaan hidastuvaan kun tarjonta kirii kysyntää. Valtuutettu Saramon kanssa on ihmeellistä olla eri mieltä. Rokkanen haluaa kohdentaa julkiset vuokra-asunnon pienituloisimmille. Toimeentulotuella elävälle ei ole väliä onko yksiön vuokra 1500 kuussa vai 500 euroa kuussa. Työelämään mennessä sillä on iso merkitys. Siksi köyhimmille on kohdenntettava julkinen vuokra-asunnot, jotta heidän kannattaisi työllistyä.

Alakapeen mielestä Jan Edelmannin kanssa ei kannata kiistellä. Hän itse uskoo henkilöstöpolitiikassa vastuullisuuteen ja luottamukseen. Samaa järjestelmää ollaan ajamassa monissa kunnissa nyt sisään.

Norrena: En ole sitoutunut mihinkään vale-TVO:hon joka kahmii kaksin käsin velkaa. Ei sitä velkaa pitäisi ottaa lisää. Rahoitus on keksittävä. Enkä ole sitoutunut holtittomaan rakentamiseen. Valitettavasti se on päätetty ennen kuin tulin valtuustoon.

Saramo ei halua samaa kuin Rokkanen: Ei ole hyvä idea keskittää työttömät, mielenterveyskuntoutujat ja sairaat samoihin asuntoihin. Kaupungin vahvuus on että ei tehdä slummeja. Yhdenlaisia ihmisiä ei saa keskittää. (Niikko huuteli tähän jotain maahanmuuttajat mielessä.)

Aura puhui työllisyydestä: rahat on tiukilla. Hän kiittää työllisyyspalveluita ja erityisesti Petraa ja Työraidetta. Yli kuntarajojen etsitään työpaikkoja, mikä on hienoa. Elinvoimaohjelmassa palkkatuki on onnistunut, mutta kaupungin palkkatuki on sidottu TE-toimiston ja Kehan maksatuspäätöksiin ja on liian sekava paketti. Vantaan päätökset tulisi irrottaa valtionhallinnon päätöksiin.

Hako: TVO on ohjelma joka ei pyri lisäämään velkaa vaan hillitsemään kasvua, ja tavoite on sama kuin Norrenalla, vaikka yksityiskohdista ollaan eri mieltä. Jos ei oltaisi oltu näin tarkkoja niin velkaa olisi enemmän. TVO:lla on valtuuston enemmistön tahto takana. Karen otti energiansäästön painokkaasti ja Kauppinen tuki ja tuen minäkin.

Rokkanen oli valtuutettu Auran kanssa työllisyysajatuksista samaa mieltä. Segregaatio ei ole tavoite. Ara-lainoja myönnetään vuokrataloihin, ei vuokra-asuntoihin. Samassa talossa pitäisi olla omistus ja vuokra-asuntoja. Rokkanen muistutti myös, että koska veroja ei ole korotettu niin ollaan oltu niin tiukkoja sote-puolella että tuottavuus noussut 3-4 % vuodessa

(Tämä on osin myös tarkoittanut että jonot kasvaneet ja iäkkäät jätetty huomioimatta, vaikka toivottavasti myös byrokratiaa on suorittu).

Kortesalmi muisteli hyvinvointiprofessori Umo Saarta asunnottomuuteen paras ratkaisu on asuntotuotannon lisääminen niin että vuokrataso laskee ja ihmisillä on varaa asuntoon.

Juha Kovanen (vas): sairaspoissaolot ovat vähentyneet omassa yrityksessä, jossa ilmoitusmenettely, joka ei ole ilmoitus, vaan työntekijä soittaa omalle esimiehelleen ja esimies arvioi puhelimessa onko tarve 1 vai 3 päivää tai onko ilmoitus aito. Tähän kannattaisi mennä Vantaallakin.

Maija Hurri (kd) ei olisi lähtenyt 2012 kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi jos TVO:ta ei olisi tehty. Hän piti TVO:ta onnistuneena. Eri toimialoilla se on tuonut innovaatioita. Tämä on tuottanut myös tehokkaita työtapoja ja kuntalaisten tyytyväisyyttä. TVO:n parissa on jatkettava eteenpäin.

Jussi Saramo oli samaa mieltä Rokkasen kanssa, ja huomautti että Vantaa omisti aiemmin satoja yksittäisiä asuntoja ympäri kaupunkia. Nämä myytiin TVO:n nimissä mikä oli virhe.

Vaula Norrena muistutti että Talous- ja velkaohjelman aikana on otettu 200 miljoonaa LISÄÄ velkaa. Hänen mielestään sekä tuottavuutta että verotuloja pitää saada lisää. Velka on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 kuudesta miljoonasta reiluun miljardiin. Säästöjen tekotavasta ja kohteista hän on ollut eri mieltä.

Jos talosujohtaja Marjamaan viimeisimmät verokehityskulut toteutuvat, tänä vuonna budjettivaje on 20 me, ja ensivuonna 50me.

Edelman kommentoi vielä Alakapeen puheenvuoroa että Hämeenlinnassa kulut ensin laskivat ja sitten nousivat.

Marilla Kortesalmi kommentoi Jääskeläisen puheenvuoroa valtuuston yhteistyökyvystä: palvelusetelit eivät ole Vantaalla enää ideologinen kysymys, ja kannattaa Kostilaisen lähimetsäajatusta. Kun puhutaan enemmän jostakin, se jää mieleen. Orlando toi esiin palvelusetelin problematiikan, jossa monipolissa ei laatu lisäänny. Palvelusetelit/kunnan tuotanto kertoo tästä. Saramon kanssa hän oli samaa mieltä köyhien rahankäytöstä. Köyhä tai rikas voi olla hyvä tai huono rahankäyttäjä, mutta sillä erotuksella, että jos rikas käyttää rahansa huonosti, ei ole pitkään rikas.

Hirvaskoski puhui että kohtuuhintainen ja säännelty asuntotuotanto alentaa asumiskustannuksia, mutta se ei ole markkinaehtoista. Kuinka paljon miellä on varaa panostaa siihen?

Irja Ansalehtosalmi (kesk) muistutti raipakkaan valtuustokeskustelun lopuksi tosiasioista: Vantaalla on ollut jo käytössä käytäntö, jossa sairaslomat saadaan esimiehen luvalla.

Itse kommentoin vielä että harkitaan vielä sitä että lakkautettuja kouluja ei ehkä kannatakaan lakkauttaa ennen kuin on varmistettu terveiden tilojen tilojen riittävyydestä. Näin voidaan säästää investointi- ja korjauspuolella.

Edelman jaksoi muistuttaa vielä, että yksittäisen esimiehen arvioinnissa esimiehet ovat erilaisia: tosiet ovat lepsuja, toiset tiukempia.

Loppujen lopuksi erimielisyyden syy taitaa olla siinä, millainen ihmiskuva on oikeistolla ja vasemmistolla: vasemmisto uskoo, että ihmiset toimivat enimmäkseen rehelliseksi, oikeisto ja perussuomalaiset taas uskovat, että ihmiset käyttävät enimmäkseen systeemiä hyväkseen mikäli se vain on mahdollista.

 

* * *

Kirjoitettu erittäin nopeasti talousarviokeskustelun aikana. Oikeudet virheisiin pidätetään.

* * * 

Avainsanat: Talousarvio 2016

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi