14.1.2015

Avoimuutta kuntien yhtiöihin

Helsingin Sanomissa 12.1. nostettiin esiin kuntien tytäryhtiöiden kontrolloimattomuus. Julkisuuslain tulisi koska myös kuntien omistamia yhtiöitä. Kirjoitin sen johdosta näkemykseni yleisönosaston. Ehkä aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsä avoimuuden lisäämiselle. Vaikka Vantaalla ensireaktio oli torjunta, uskon, että maailma tulee muuttumaan.

Kuntien tytäryhtiöiden avoimuutta lisättävä

HS 1.12 Nosti esiin kuinka paljon Helsingillä on yhtiöitä valvonnan ulkopuolella ("Helsinki omistaa lähes sata tytäryhtiötä – 1,7 miljardia valvonnan ulkopuolella"). Asia koskee koko kuntakenttää. Viidennes kuntapalveluista on yhtiöitetty. Näin julkisuudessa hoidetuista asioista on tullut salaisia pelkän organisaatiomuodon muutoksen vuoksi.

Kaupunki-konsernin tytäryhtiöt voisivat toimia julkisesti niiltä osin, kun kysymys ei ole liikesalaisuuksista tai tiedon julkistaminen ei haittaa liiketoimintaa. Näin ei vain ole ollut tapana.

Kuntalaki ja julkisuuslaki eivät koske osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan estä avointa tiedotuspolitiikkaa.

Yhtiöiden suljettu hallinto käyttää kuntalaisten rahoja ilman julkisuuden kontrollia. Tämän vuoksi rahankäyttö on helpommin holtitonta, eivätkä edes väärinkäytökset tule julkisuuteen. Kuntalaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan demokratian edellytys. Tämä on näin myös yhtiöitetyssä toiminnassa. Tällä hetkellä nämä periaatteet eivät toimi, ja kuntien yhtiöt ovat usein sulkeutuneempia kuin pörssiyhtiöt.

Mahdollisimman avoin tiedotus ja läpinäkyvyys kuuluvat myös moderniin liikkeenjohtoon. Nämä vähentävät mm. tuhlausta sekä parantavat yhtiöiden maineen- ja riskienhallintaa. Läpinäkyvyys vähentää myös korruptiota ja huonoa hallintotapaa.

Tein valtuustoaloitteen kaupunkikonsernin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, ja haastan kuntapäättäjät kaikissa kunnissa lisäämään avoimuutta.

Sirpa Siru Kauppinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Vantaa

Samasta aiheesta:


Kuva: Kyse ei ole marginaalisesta asiasta. Esimerkiksi Helsingissä tytäryhtiöt pyörittävät 1,7 miljardia vuosittain ilman julkisuuden kontrollia. Kuntalain uudistus jää puolitiehen, koska avoimuus ei ole siinä mukana.

* * *

Avainsanat: Avoimuus, konsernihallinto, yleisjaos, konsernijaos, korruptio, hyväveli-verkosto, hyvä hallintotapa, osakeyhtiö, kuntien tytäryhtiöt, julkisuuden kontrolli, julkisuus, sidonnaisuudet, sidokset.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
14.1.2015

Avoimuutta kuntien yhtiöihin

Helsingin Sanomissa 12.1. nostettiin esiin kuntien tytäryhtiöiden kontrolloimattomuus. Julkisuuslain tulisi koska myös kuntien omistamia yhtiöitä. Kirjoitin sen johdosta näkemykseni yleisönosaston. Ehkä aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsä avoimuuden lisäämiselle. Vaikka Vantaalla ensireaktio oli torjunta, uskon, että maailma tulee muuttumaan.

Kuntien tytäryhtiöiden avoimuutta lisättävä

HS 1.12 Nosti esiin kuinka paljon Helsingillä on yhtiöitä valvonnan ulkopuolella ("Helsinki omistaa lähes sata tytäryhtiötä – 1,7 miljardia valvonnan ulkopuolella"). Asia koskee koko kuntakenttää. Viidennes kuntapalveluista on yhtiöitetty. Näin julkisuudessa hoidetuista asioista on tullut salaisia pelkän organisaatiomuodon muutoksen vuoksi.

Kaupunki-konsernin tytäryhtiöt voisivat toimia julkisesti niiltä osin, kun kysymys ei ole liikesalaisuuksista tai tiedon julkistaminen ei haittaa liiketoimintaa. Näin ei vain ole ollut tapana.

Kuntalaki ja julkisuuslaki eivät koske osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan estä avointa tiedotuspolitiikkaa.

Yhtiöiden suljettu hallinto käyttää kuntalaisten rahoja ilman julkisuuden kontrollia. Tämän vuoksi rahankäyttö on helpommin holtitonta, eivätkä edes väärinkäytökset tule julkisuuteen. Kuntalaisilla tulisi kuitenkin olla oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan demokratian edellytys. Tämä on näin myös yhtiöitetyssä toiminnassa. Tällä hetkellä nämä periaatteet eivät toimi, ja kuntien yhtiöt ovat usein sulkeutuneempia kuin pörssiyhtiöt.

Mahdollisimman avoin tiedotus ja läpinäkyvyys kuuluvat myös moderniin liikkeenjohtoon. Nämä vähentävät mm. tuhlausta sekä parantavat yhtiöiden maineen- ja riskienhallintaa. Läpinäkyvyys vähentää myös korruptiota ja huonoa hallintotapaa.

Tein valtuustoaloitteen kaupunkikonsernin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, ja haastan kuntapäättäjät kaikissa kunnissa lisäämään avoimuutta.

Sirpa Siru Kauppinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Vantaa

Samasta aiheesta:


Kuva: Kyse ei ole marginaalisesta asiasta. Esimerkiksi Helsingissä tytäryhtiöt pyörittävät 1,7 miljardia vuosittain ilman julkisuuden kontrollia. Kuntalain uudistus jää puolitiehen, koska avoimuus ei ole siinä mukana.

* * *

Avainsanat: Avoimuus, konsernihallinto, yleisjaos, konsernijaos, korruptio, hyväveli-verkosto, hyvä hallintotapa, osakeyhtiö, kuntien tytäryhtiöt, julkisuuden kontrolli, julkisuus, sidonnaisuudet, sidokset.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.