13.8.2014

Fennovoiman riskit

Kun vertailee Turun ja Oulun kaupungin kannattavuustarkasteluja, Fennovoimasta saatava tuotto eroaa. Tämä pohjaa siihen, että Pöyryn ennuste sähkönhinnasta eroaa erittäin radikaalisti muista julkisuudessa olleista sähkön hintakehityksen arvioista.

Mikään arvostettu kansainvälinen tutkimuslaitos ei ennusta sähkön markkinahinnan nousevat yli 80 euroon megawattitunnilta, mikä on Pöyryn arvio. Nyt sähkön pörssihinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Nordpoolissa on vaihdellut pääosin 32-42 euron välillä. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhdistymässä eurooppalaisten kanssa.

Kuntayhtiöiden päätöksenteon riskit

Merkittäviä riskejä sähkönhinnan arvioinnissa ovat tulevan kapasiteetin laadun ja hinnan arviot. Mikäli kunnan energiayhtiön hallitus ei seuraa kansainvälistä energia-alan kehitystä, riskit uusiin ydinvoimaloihin sijoittaville kuntien talouksille kasvavat. Riskit vähenevät, mikäli päätöksenteko on avointa ja asiasta käydään monipuolista keskustelua.

Tuotantomuotojen muutokset ja tuotantokapasiteetti

Kansainvälisissä ennusteissa jatkuu nykyinen trendi: uusien energiamuotojen tuotantokapasiteetti kasvaa merkittäväksi näiden hinnan pudotessa voimakkaasti. Olisi virheellistä tehdä investointipäätös tarkastellen lähinnä nykyisten hiili-, kaasu- ja ydinvoimaloiden käyttöikää, ja unohtaa arivoissa uuden ja uudentyyppisen kapasiteetin rakentaminen. Tässä jätettäisiin nykykehitys huomioimatta.

Maailma on muuttunut, vanha ideologia ei

Toinen merkittävä virhe voi olla osakeyhtiön hallituksen toimiminen ideologisin perustein: ajatellaan että mahdollisimman suuri sähköntuotanto tuo myös työpaikkoja, koska sähkön hinta laskee. Näin kuvitellaan lähinnä Suomessa. Käytännössä laittamalla vähät paukut vanhaan välimenokauden teknologiaan ehkäistään kansainvälisillä markkinoilla menestyvien teknologioiden kehittymistä.

Sähköntuotannon ja talouskasvun kytkös ei pitänyt paikkaansa esimerkiksi Ruotsissa – joka voi paremmin, vaikka sähkönkulutuksen voimakkaasti nouseva käyrä talttui jo 1988 ja kääntyi laskuun 2011. Ruotsilla menee hyvin – talous on Suomea huomattavasti monipuolisempaa ja kilpailukykyistä.

Nykyaikana kasvavista aloista vain metallinjalostus hyötyy halvasta sähkönhinnasta merkittävästi. Voimakkaasti kasvavia aloja ovat sen sijaan mm. ympäristöteknologia, energiatehokkuuden lisääminen sekä uusiutuvat energiamuodot.

Monen taloustieteilijän arviot ovat kiteytyneet Barac Obaman lauseessa: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.”

Sähköntuotannon ylikapasiteetin aiheuttamasta hinnan laskusta ja kannattamattomasta energiantuotannosta voi teoriassa hyötyä vain Outokumpu. Mm. kuntaomistajille tämä olisi taloudellinen rasite. Siksi monet kaupalliset sijoittavat karttavat Fennovoimaa.

Suomen suurin sähköä kuluttava ala on sellu- ja paperiteollisuus (laskeva kolmannes sähkönkulutuksesta) on pikkuhiljaa siirtynyt yhä enemmän nopeammin kasvavien puiden alueelle, sekä lähemmäs kuluttajamarkkinoita, jotka eivät vielä laske. Länsimaiden paperinkulutus vähenee tasaisesti. Nykyisin Suomi ostaa suunnilleen yhtä paljon energiaa kuin myy ulkomaille.

60 suomalaista yritystä ja monet kunnat ovat sitoutunut ostamaan sähköä Olkiluoto 3:sta kiinteään hintaan. Hanke myös nielee erilaisia luottojärjestelyitä - Olkiluoto 3 vastasi 85 prosenttilla Suomen sähköntuotantokapasiteetin investoinneista aikavälillä 2006-2010 – vähentäen näin investointikykyä uusiutuvaan energiaan.

Venäjä hakee vaikutuskeinoja voimapolitiikkaan

Rosatom ei ole yritys jonka tehtävänä on tuottaa voittoa. Venäjän Ydinvoimaministeriöstä muodostettiin jonkinlainen liikelaitos – Rosatom – jonka tehtävänä on tuottaa mm. ydinaseita sekä materiaalia asetuotantoon.

Venäjä on avoimesti myöntänyt tavoitteekseen tehdä lähipiirin maat riippuvaiseksi Venäläisestä energiasta sekä lisätä Lännen energiariippuvuutta. En tiedä kumpaan kastiin Suomi Venäjällä lasketaan, mutta kyse Rosatomilla on Venäläjän vaikutusvallan ja voimapolitiikan keinojen varmistamisesta. Olisi hyvin harhaanjohtavaa ajatella tämän venäläistahon toimivan samojen periaatteiden mukaan, mitä suomalainen yrittäjä.

Kokemus länsimaisesta turvallisuuskulttuurista

Kun verrataan Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman/Rosatomin hanketta, tulee muistaa että Areva on eurooppalainen ja länsimaihin kokeneesti rakentava yhtiö, joka on kuitenkin tottuneempi kommunikoimaan turvallisuusviranomaisten ja eurooppalaisten lakien kanssa. Rosatomin kanssa tähän liittyy huomattavasti suuremmat riskit.

Koska uuden tyypin ydinvoimaan liittyy paljon ennen kokeilematonta turvallisuusteknologiaa, myös Arevalla on vaikeuksia toteuttaa turvallisuusnormit.

Rakennusajan työpaikat

Venäjällä Rosatomin hanketta Suomeen on markkinoitu sillä, että se työllistää venäläisiä työmiehiä. Suomalaiset ammattiyhdistykset allekirjoittivat Olkiluoo 3:n suunnitteluvaiheessa sopimuksen siitä, miten siellä työllistetään suomalaisia. Lähes joka kohta sopimuksessa on rikottu, ja työmaalla on rikottu myös monin paikoin lakia. Silti samanlainen sopimus tehdään myös Fennovoiman markkinoimiseksi.

Julkisuudessa esitettyjä riskejä kannattavuudelle

  • Mikäli rakennuskustannukset nousevat eli ydinvoimalan hinta nousee, sen kannattavuus laskee.
  • Mikäli sähkön hinta ei nouse merkittävästi, ydinvoimalan kannattavuus laskee.
  • Mikäli ydinvoimala myöhästyy, sen kannattavuus laskee.
  • Mikäli rahan hinta nousee, kannattavuus laskee.

Esimerkiksi sähkönhinnan pysyminen nykytasolla tekee uudesta ydinvoimalasta kannattamattoman.

Suurin kritiikki julkisuudessa on kuitenkin kohdistunt ydinvoimalan hintaan. Kansainväliset arviot liikkuvat uudentyyppisen ydinvoimalan hinnasta 7,8-9 miljardin paikkeilla. Sekä Areva että Rosatom markkinoivat hinnan olevan puolet pienempi.

Arevan laitos myytiin 3,2 miljardin hintaisena, ja jo 2012 hinnaksi arvioitiin jo 8,5 miljardia. Vielä ei tiedetä mihin saakka Arevan voimalan hinta nousee, sillä se ei ole vieläkään valmis. Sitä on sen sijaan veikattu maailman kalleimmaksi rakennukseksi. Laitoksen piti aloittaa kaupallinen sähköntuotanto 2009.

Yliopiston maltillinen arvio tämän Fennoivoman Pyhäjoen uuden ydinvoimalan kustannuksista on 8,6 miljardia on vuodelta 2012.

http://www.talouselama.fi/uutiset/fennovoiman+ydinvoimala+kaatuu+hintaan++uusi+laskelma+julki+tanaan/a2158029

Venäjän kanssa poliittinen ja kauppapoliittinen riita on riski

Yksi riski joka ei ole Suomessa arvioitu, on se että Venäjän ja Suomen välille syntyy ulkomaankauppaa haittaavaa kitkaa tulevista kiistoista turvallisuus- ja kustannusasioissa. Tämän tyyppinen riski ei tietenkään toteudu ranskalaisen Arevan ja ydinvoiman rakennuttajan Teollisuuden voiman riidoissa, mutta tulee muistaa, että Venäjä on ainakin tähän saakka sotkenut kaupalliset intressinsä voimakkaasti poliittisiinVoimakkaan sisäpoliittisen propagandan lisäksi.

Rosaton on tosiaan ydinaseita ja asemateriaalia valmistava organisaatio, jonka tarkoitus on toteuttaa valtion politiikkaa. Rosatom on myös Venäjän neljänneksi suurin sähköntuottaja. Suomessa on keskustelutu kovin vähän monitahoisista ulkopoliittisista riskeistä Nyky-Venäjän kanssa. Haluammeko olla riippuvaisia Venäjästä kaupallisesti vai myös energiataloudellisesti? Entä millaisia vaikutuksia on mahdollisesti ydinturvallisuuteen liittyvillä konflikteilla?

Kuva: Rostamon konttori Moskovassa.

Linkkejä:

***

Avainsanat: ydinvoima, Fennovoima, ydinvoiman kannattavuus, taloudelliset riskit, energiatalous, sähkön hinta.

Hyvin kirjoitettu.
Oulun kv 16.6.2014 (netissä) Oulun Energia liitteessä todella epäillään hankkeen kannattavuutta edes Fennovoiman tarjoamilla luvuilla.
Lisäksi kerrotaan, että kannattavuuden pohjana oleva "takuuhinta" on voimassa vain 12 vuotta.

Tämän jälkeen Fennovoiman ottama Rosatom-laina pitäisi pääomittaa uudelleen. Takuuhintaan 12 ensimmäisen vuoden aikana tuskin mahtuu yhtään lainojen lyhennystä ja Turussa vuodettu Pöyry-raportti sisältää oletuksen, ettei 75 % investoinnista kattavia vieraanpääoman lainoja lyhennetä.

Normaalissa ydinvoimahankeessa lainat maksetaan mahdollisimmman nopeasti koettaen välttää korkoriskejä, jotka ennustetuilla sähkönhinnoilla olisivat Fennovoimalle kohtuuttomat. TVOn luottoluokitus on heikkenemässä Olkiluoto3:n sähkön hintariskin vuoksi, vaikka voimalan hintalappu TVOlle on sopimuksen perusteella reilusti puolet pienempi ja teho kolmanneksen suurempi.

Ainakin noin 5 miljardin lainojen uudelleen pääomittaminen tulee kysymään omistajilta alkusijoitukseen nähden ainakin 3-kertaista sijoitusta. Tähän useimmilla Fennovoiman osakkailla ei ole varaa, eikä olisi ollut halua, jos asia olisi kerrottu.
Helsingille ja Vantaalle arvioitu alkukustannus, jota valtuustoille ei kerrottu on julkaistu 90 miljoonaa (25 %) + 270 miljoona (75%)= 360 miljoonaa.

Sisäpiiri kähminnässä mukana ollut Vantaan pomo Antti Lindtman (SDP) sanoi, ettei miljardivelkainen Vantaa tule sijoittamaan k.o. summia, nyt sijoitus tulee salakähmäisesti 12 vuoden jälkeen

Fennovoima on härskiin salailuun ja vääristelyyn perustuva kupla, jolla vedätetään kuntia.

20.9.2014 15:12
Jari Natunen

Metsä-yhtiö myi vanhaa ja vaarallisempana paremmin kannattavaa TVO-kapasiteetia erittäin halvalla ja sijoittaa Äänekoskella täysin uusiutuvalla energialla toimivaan suureen biojalostamoon. Paperiteollisuus ei pien tarvitse ydinsähköä lainkaan.

20.9.2014 15:15
Jari Natunen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi