14.8.2014

Pallotellaanko Vantaalla vastuuta lasten terveydestä?

Kanniston koulussa 10 prosenttia oirehtii, eikä kukaan huomaa mitään. Rakentamisessa laadunvalvonta pettää toistamiseen (mm. Martinlaakson koulussa maalattiin homeen päälle miljoonia maksaneessa remontissa, ja Kannistossa YIT oli tietoinen Vahasen kosteusmittauksista.)

Kaksi prosessia tulee pistää kriittiseen tarkasteluun:

A) Rakentamisen laadun valvonta (rakennusyhtiöiden omavalvonta ei riitä) sekä kilpailuttamiskriteerit (ei ole pakko tilata yrityksiltä, joilla laadunvalvonta pettää toistuvasti).

B) Oppilasterveyden valvonta, jotta huomataan koulujen terveysongelmat.

Tämän lisäksi koulujen kunto tulisi selvittää kattavasti ja varmasti (ja mielellään halvasti) - jolloin ainoa tapa on oirekysely. Huippukonsultillakin hinta on vain euro/oppilas.

Oirekysely tehdään mikäli Vantaan kaupunki välittää vantaalaisten lasten terveydestä ja tulevaisuudesta. Ja päättäjät kantavat vastuunsa.

Olisi tyhmää pelätä sitä, että jokin uusi ongelmakoulu löytyy oirekyselyssä. Sen sijaan suurempi ongelma poliittiselle ja virkamiesjohdolle on se, jos oirekyselyä ei tehdä, ja ongelmat löydetään vasta satojen lasten sairastuttua ja vanhempien aktiivisuuden johdosta.

Nyt nähdään kantavatko kaupungin kaikki toimialat vastuunsa vai pallotellaanko sitä toimialalta toiselle.

Esimerkiksi kouluterveydenhuolto olisi oiva (ja ainoa) paikka seurata koululaisten koulusta aiheutuvaa terveydentilaa, vaikka ympäristötoimi vastaakin sisäilman laadun teknisistä mittauksista. Asiantuntijat kun kilvan vakuuttavat että tekniset ilmanlaatumittaukset tai rakenteiden kuntotutkimukset eivät riitä ilmanlaadun seurantaan vaan ihminen on paras ja tarkin indikaattori sisäilmaongelmille.

Sivistystoimi taas on paras kanava Wilman, vanhempainiltojen ja opettajien kautta tiedotukselle, ja ratkaisee sen, kuinka tieto sisäilmaan liittyvistä oireista, kuntotutkimuksista ja sisäilmaterveydestä kulkee oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä – ja aina toisille toimialoille. Tukeeko organisaatio tiedon kulkua vai estääkö tiedon kulun?

Valtuusto käsitteli 21.8 sisäilmaongelmia ja Kanniston koulun remonttia. Valitettavasti kaikkiin etukäteen lähettämäniini kirjallisiin ksymyksiin ei tullut vastausta. Myöskään toimitatapojen muuttamiseen ei oltu virkamiespuolella vielä valmiita.

 

Kirjalliset valtuustokysymykseni 21.8. kyselytunnille rakentamiseen laatuun ja terveyden seurantaan:

Kanniston koulun oppilaista 10 prosenttia oirehtii. Miten on mahdollista, että tähän ei olla herätty, vaan vakuutettiin että Kannisto ei eroa muista kouluista.

Sosiaali- ja terveystoimi:

1. Miten Vantaa aikoo parantaa oppilaiden terveyden seurantaa?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus ja sosiaali- ja terveystoimi:

2. Millä aikataululla ja miten Vantaalla selvitetään muiden koulujen ja muiden laitosten terveellisyys ja turvallisuus?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus:

YIT oli tietoinen sekä rakennusmateriaalin kastumista että Vahasen kosteusmittauksista. Vahasen kosteusmittaukset olivat myös virkamiesten tiedossa. Kannisto ei ole yksittäistapaus, vaan myös korjausrakentamisessa mm. Martinlaakson koululla laatuongelmat ovat tyypillisiä.

3. Mikä Vantaan kaupungin rakennuttamisprosessissa ei toimi, ja miten prosessia tai resurssointia muutetaan?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus ja Sivistystoimi: 

Kanniston koulun tapauksen yhteydessä jaettiin epätarkkaa tietoa. A) Virkamiehet vakuuttivat aina kysyttäessä, että asia on kunnossa. B) Tiedotustilaisuudessa vanhemmille väitettiin, että lapset ovat voineet altistua muualla, ja oireet eivät johdu kouluista. Onneksi paikalla ollut lääkäri korjasi väitteen: altistuneetkaan lapset eivät saa oireita terveissä rakennuksissa.

4. Miten varmistetaan, että tieto kulkee kouluissa koulujen kuntoon sekä sisäilman aiheuttamiin oireisiin liittyvissä asioista? Miten varmistetaan että vanhemmat tietävät epäillä sisäilmaoireita, ja osaavat ilmoittaa asiasta oikeille tahoille?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus:

5. Aiotaanko kilpailutuksissa huomioida se, jos yrityksellä on ollut toistuvasti laatuongelmia?

En saanut moneenkaan kysymykseeni vastausta. Kyselytunnilla oli aikaa liian vähän tarkentaviin kysymyksiin.

 

Kuntien sisäilmapolitiikka vaihtelee

Sisäilmaongelmissa Suomen kunnissa näkee kahdenlaista politiikkaa.

A) Osa kunnista on tehnyt oirekyselyn kaikkiin kouluihin kattavasti, ja korjaukset ovat voitu priorisoida sinne missä on akuutein tarve.

B) Osa kunnista taas peittelee sisäilmaongelmia ikään kuin ongelmia ei olisi, tai ne siitä itse katoaisivat.

Home ei itsestään poistu, vaan yhä sadat ja sadat lapset menettävät terveytensä. On tapauksia, joissa sisäilmaongelmista ei olla tiedotettu avoimesti opettajille ja vanhemmille, ja eräässäkin kunnassa on tutkimustuloksia jopa hävitetty. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, vaan kaataa jättikuluja sairaanhoidon puolelle. Valtioneuvoston mukaan homekoulun korjaaminen maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa.

Nyt Vantaalla koulujen korjausohjelmaan pääsee olemalla iältään vanha koulu. Priorisointuna tulisi kuitenkin olla koulut, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Ei ole suuri haitta vaikka jossain olisi vanhanaikaiset WC-pöntöt tai pikkaisen pinta rapistunut – kunhan se on terveellinen ja toimiva oppimisympäristö. Oppilaiden tulevaisuus on tärkeä, ei rakennusten hehkeä modernius.

Koulujen lisäksi on selvitettävä myös päiväkotien terveellisyys, ja tämän jälkeen vielä muidenkin laitosten. Talouden kannalta on oleellista kohdentaa budjetin vähät varat sinne missä niillä on suurin vaikutus.

Pyörää ei tarvitse joka kunnassa keksiä uudelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa kuntia tekemään koulujen oirekyselyn, ja tarjoaa ilmaisen lomakkeen kaikkien saataville. Perässä vielä parannusehdotuksia Vantaalle.


Parannusehdotuksia

  • Kilpailutuksissa annetaan negatiivisia pisteitä aiemmista huonoista referensseistä. 
  • Kilpailutukseen kutsuttavia rakennusyhtiöitä tulisi olla enemmän, jolloin kilpailu on laajempaa ja aidompaa, tai kilpailutukset olisivat avoimia. 
  • Puitesopimuksista pudotetaan pois yritykset, joilla laadunvalvonta ei käytännössä toimi. 
  • Urakkasopimuksissa käytetään laatusanktioita, ei pelkästään aikataulusanktioita.
  • Virkamiesten ei tule hyväksyä liian kireitä aikatauluja.
  • Rakennusvalvontaa parannetaan, ja myös valvojan vastuun tulee olla selkeä. Valvonnan resursoinnin lisääminen voi säästää nopeasti kymmeniä miljoonia. Erityisesti hankkeissa, joissa rakennuttajan talous ja aikataulu on tiukilla, valvontaan on panostettava enemmän, sillä silloin houkutus säästää väärissä paikoissa on suuri.
  • Sivistystoimi hoitaa aktiivisesti tiedonkulkua oireiden havainnoinnista, toimitatavoista oire-epäilyissä sekä riskikouluista aktiivisesti mm. opettajien ja oppilaiden, vanhempainiltojen, henkilökunnan ja sähköisen tiedotuskanavan (Wilma) kautta, mutta myös henkilökunnan kesken sekä ympäristöterveyden ja Tilakeskuksen suuntaan. Ongelmista, oireista ja korjauksista keskustellaan ja tiedotetaan avoimesti.
  • Kouluterveydenhuolto tekee kattavan oirekyselyn, jotta tiedämme mihin vähät korjausrahat tulee ohjata. Tämä kartoitus on halpa, ja kannattaa tehdä säännöllisesti.
  • Toimialat tekevät avointa yhteistyötä ja kantavat kokonaisvastuuta oppilaiden terveydestä. Vastuuta ei kanna nyt kukaan.
  • Rakennusten kuntoon liittyvä tieto ja selvitykset on oltava avoimesti ja helposti kaikkien, kuten vanhempien, henkilökunnan ja lehdistön saatavilla Internetissä.
  • Energiasäästötoimenpiteet tehdään ammattimaisesti niin että ilmanlaatu samalla parantuu. Rahaa säästyy näin eniten ilman että sisäilma huonontuu tai kosteusvaurioiden riski lisääntyy.
  • Korjausrakentamisessa ei tehdä vain ns. tiivistyksiä, jotka ovat usein väliaikaisia ratkaisuja, vaan homeiset ja kostuneet rakenteet sekä syyt näiden syntyyn poistetaan. Tämä on pitkällä aikavälillä huomattavasti halvempaa, sillä se vähentää korjauksia jotka eivät poista oireita. 
  • Oppilaismääriä ei kasvateta yli ilmastoinnin kapasiteetin. Ilmastointilaitteiden toiminnasta ja puhteudesta huolehditaan, ja ne päivitetään vastaamaan tarpeita.
  • Riskirakenteita vältetään arkitehtonisissa ratkaisuissa.
  • Oppilaiden terveyttä ei vaaranneta remonttien aikana, vaan käytetään väistötiloja. Jos homma tehdään fiksusti tarkastelemalla koko kunnan omistamaa rakennuskantaa, tämä ei välttämättä maksa yhtä paljon kuin parakeiden vuokraaminen.
  • Kaupungin talousarvion laadinnassa huomioidaan kokonaistalous - eli mm. se miten paljon kustannuksia sisäilmaongelmista kaatuu terveyspuolelle.

Otan mieleläni vastaan lisää parannusehdotuksia. Toivottavasti virkamiehet laativat vielä kattavamman listan toimenpiteistä, joihin kaupunki ryhtyy.

Kanniston koulun terveyttä seurattava

Valtuustoinfossa 21.8. käytiin läpi Kanniston koulun tilannetta. Hitusen huomestuttavaa on se, korjauksessa päädyttiin epoksointiin, eli märkää betonia ei kuivata, vaan kosteus koteloidaan muovin alle. Tällainen ratkaisu vaatii jatkuvaa terveyden seurantaa, sillä jotain kautta kosteus poistuu pidemmän päälle. Sisäilmaongelman poistuminen tulee kartoittaa kattavalla oirekyselyllä.

Harmillista että talous oli tärkeämpää kuin terveys: epoksointiin päädyttiin ajanpuutteen vuoksi, koska väistötiloja ei ole. Suomeksi: Väistötiloihin ei haluta budjetoida rahaa. Tässä on hyvä kysyä, toimitaanko jo liian tiukalla oppilastehokkuudella.

Harhaanjohtavaa oli myös se, että valtuustoinfossa mainostettiin betonin kovettuvan 600 vuotta. Käytännössä betoni haurastuu iän myötä. Sen sijaan itse kuivuminen vaatii aina oman aikansa. Epoksointi eli kosteuden muovittaminen voi myös toimia, mutta siinä on riskinsä.

Olen erittäin tyytyväinen, että mahdollisuus tietoon Kanniston koulun tilanteesta järjestettiin avoimesti kaupungin valtuustolle, joka kantaa lopullisen poliittisen vastuun kaikesta kaupungin toiminnasta. Keskustelu ei jää tähän.

Niin kauan kuin muistan, Vantaalla on rakennettu hetihomeisia kouluja, ja valtuustossa on keskusteltu asiasta. Pelkät lupaukset ja selvitykset eivät nyt riitä, vaan toimintatapojen on muututtava, lasten oireet selvitettävä ja rakennusten kuntoselvitykset annettava avoimesti verkkoon. On kannettava kokonaisvastuu lasten terveydestä.


Perässä vielä 6.8. kirjoitukseni Vantaan sanomissa: 

 Yli 30 lapselle oireita aiheuttanutta Kanniston koulua käytetään verrokkikouluna terveestä sisäilmasta. Huolestuttavaa on, että virkamiehet vakuuttivat, että se ei eroa monestakaan muusta koulusta. Selvitetäänkö Vantaalla nyt muiden koulujen ja muiden laitosten terveellisyys ja turvallisuus pikaisesti?

 Koska lasten laajaakaan sairastelua ei havaita, joten nykyinen seuranta ei toimi. Harvaa vanhempaa ohjeistetaan tekemään sisäilmailmoitus, tai kerrotaan millaisia oireita sisäilma voi aiheuttaa.

 Sisäilmaongelmien mittaaminen on hankalaa. Mikrobimittaukset harvoin riittävät. Kun mikrobeja kuitenkin löytyy, rakenteesta niitä on vielä hankalampi löytää, sillä rakenne pitäisi avata juuri oikeasta kohtaa – minkä osoittaa hyvin Hämeenkylän koulun selvittämätön mikrobilähde. Kannistossa kyse ei ollut edes mikrobeista. 

 Professori Tuula Putuksen mukaan paras mittari on ihminen itse. Syksyisin toteutettavalla oirekyselyllä saadaan selvitettyä, mitkä koulut ovat terveydelle vaarallisia. Lomake on ilmainen ja ladattavissa THL:n sivuilla.

 Kuka kantaa vastuun, jos kymmenet tai sadat lapset menettävät terveytensä eliniäkseen? Rakennusyhtiön vastuu on selvä, sillä YIT oli tietoinen sekä rakennusmateriaalin kastumista rakennusaikana että Vahasen tekemistä kosteusmittauksista.

 Aikooko Vantaa jättää vastaisuudessa kilpailutuksissa pois rakennusfirmat, joiden laadunvalvonta pettää toistamiseen? Esimerkiksi Martinlaakson koulun remontissa homeen mustaamaa seinää peitettiin valkoisella maalilla. Myös virkamiesten tulisi ottaa vastuuta liian kiireisten aikataulujen hyväksymisestä.

 Hetihomeinen rakentaminen on erittäin kallista veronmaksajien rahojen käyttöä, jossa opetustoimen säästöt tai vanhusten terapia-altaiden lakkautuksen eivät tunnu missään. Vantaan tulisi suojella asukkaitaan ja pieniä oppilaita, ei rakennusfirmoja.

  Vahasen mittaamat liian korkeat kosteusprosentit ovat olleet virkamiesten tiedossa pitkään. Virkamiehet kuitenkin vakuuttivat aina sekä vanhemmille että valtuutetuille kysyttäessä, että kaikki on kunnossa.

 On erittäin vastuutonta levittää terveydestä virheellistä tietoa. Tiedotustilaisuudessa Kanniston vanhemmille väitettiin, että lapset ovat voineet altistua muualla, ja oireet eivät ehkä johdu kouluista. Onneksi paikalla ollut lääkäri korjasi väitteen: muuallakaan altistuneet lapset eivät oirehdi terveissä rakennuksissa. Miten Vantaa muuttaa toimintatapojaan eli leikkimisen lasten terveydellä vastuun kantamiseksi?

 Avoimuus on yksi kaupungin arvoista. Koulujen ja muiden rakennusten kuntotiedot ovat teetetty verorahoin, ja ne tulisivat olla helposti kaikkien kuntalaisten saatavilla, puhumattakaan vallan vahtikoirista eli mediasta. En valtuutettunakaan saanut koulujen kuntotietoja ilman kantelua oikeusasiamiehelle.

 Kantelun ansiosta luottamushenkilöillä on extranetissään kuntotietoja kaupungin rakennuksista, joista näitä on selvitetty. Haastan puolueet kantamaan vastuuta kuntalaisista, mutta myös muuttamaan tiedonsaantia avoimemmaksi. Selkeä, tutkittu tieto ei tapa, mutta luulo on pahasta.

 En ole myöskään saanut kustannusarvioita lakkautettujen sisäilmaltaan terveiden Tuomelan ja Hevoshaan koulujen oppilaiden sijoittamisesta muihin kouluihin – tämähän vaatii mm. uusien luokkatilojen rakentamista sekä ilmastointi-, piha- ja koulutieremontteja. Koska nämä tulevat investointibudjetista tai Tilakeskukselta, ei koulupuolen käyttötaloudesta, tämä lienee kokonaisbudjetoinnin puutteita.

 Miten Vantaa muuttaa toimintatapojaan huomioidakseen paremmin kokonaistalouden toimialakohtaisten säästöjen sijaan?Sisäilmaongelmaisten koulujen korjaus maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa, sillä sairastuneet lapset ja työntekijät näkyvät suurina kustannuksina sosiaali- ja terveystoimessa.

Sirpa Siru Kauppinen
ympäristötekniikan M.Sc.,
kaupunginvaltuutettu (vihr)

 

Lisätietoja:

Kirjoitusta päivitetty viikonloppuna.

* * *

Avainsanat: Sisäilmaongelma, Kanniston koulu, homekoulu, oirekysely, astma, altistuminen.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
14.8.2014

Pallotellaanko Vantaalla vastuuta lasten terveydestä?

Kanniston koulussa 10 prosenttia oirehtii, eikä kukaan huomaa mitään. Rakentamisessa laadunvalvonta pettää toistamiseen (mm. Martinlaakson koulussa maalattiin homeen päälle miljoonia maksaneessa remontissa, ja Kannistossa YIT oli tietoinen Vahasen kosteusmittauksista.)

Kaksi prosessia tulee pistää kriittiseen tarkasteluun:

A) Rakentamisen laadun valvonta (rakennusyhtiöiden omavalvonta ei riitä) sekä kilpailuttamiskriteerit (ei ole pakko tilata yrityksiltä, joilla laadunvalvonta pettää toistuvasti).

B) Oppilasterveyden valvonta, jotta huomataan koulujen terveysongelmat.

Tämän lisäksi koulujen kunto tulisi selvittää kattavasti ja varmasti (ja mielellään halvasti) - jolloin ainoa tapa on oirekysely. Huippukonsultillakin hinta on vain euro/oppilas.

Oirekysely tehdään mikäli Vantaan kaupunki välittää vantaalaisten lasten terveydestä ja tulevaisuudesta. Ja päättäjät kantavat vastuunsa.

Olisi tyhmää pelätä sitä, että jokin uusi ongelmakoulu löytyy oirekyselyssä. Sen sijaan suurempi ongelma poliittiselle ja virkamiesjohdolle on se, jos oirekyselyä ei tehdä, ja ongelmat löydetään vasta satojen lasten sairastuttua ja vanhempien aktiivisuuden johdosta.

Nyt nähdään kantavatko kaupungin kaikki toimialat vastuunsa vai pallotellaanko sitä toimialalta toiselle.

Esimerkiksi kouluterveydenhuolto olisi oiva (ja ainoa) paikka seurata koululaisten koulusta aiheutuvaa terveydentilaa, vaikka ympäristötoimi vastaakin sisäilman laadun teknisistä mittauksista. Asiantuntijat kun kilvan vakuuttavat että tekniset ilmanlaatumittaukset tai rakenteiden kuntotutkimukset eivät riitä ilmanlaadun seurantaan vaan ihminen on paras ja tarkin indikaattori sisäilmaongelmille.

Sivistystoimi taas on paras kanava Wilman, vanhempainiltojen ja opettajien kautta tiedotukselle, ja ratkaisee sen, kuinka tieto sisäilmaan liittyvistä oireista, kuntotutkimuksista ja sisäilmaterveydestä kulkee oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä – ja aina toisille toimialoille. Tukeeko organisaatio tiedon kulkua vai estääkö tiedon kulun?

Valtuusto käsitteli 21.8 sisäilmaongelmia ja Kanniston koulun remonttia. Valitettavasti kaikkiin etukäteen lähettämäniini kirjallisiin ksymyksiin ei tullut vastausta. Myöskään toimitatapojen muuttamiseen ei oltu virkamiespuolella vielä valmiita.

 

Kirjalliset valtuustokysymykseni 21.8. kyselytunnille rakentamiseen laatuun ja terveyden seurantaan:

Kanniston koulun oppilaista 10 prosenttia oirehtii. Miten on mahdollista, että tähän ei olla herätty, vaan vakuutettiin että Kannisto ei eroa muista kouluista.

Sosiaali- ja terveystoimi:

1. Miten Vantaa aikoo parantaa oppilaiden terveyden seurantaa?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus ja sosiaali- ja terveystoimi:

2. Millä aikataululla ja miten Vantaalla selvitetään muiden koulujen ja muiden laitosten terveellisyys ja turvallisuus?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus:

YIT oli tietoinen sekä rakennusmateriaalin kastumista että Vahasen kosteusmittauksista. Vahasen kosteusmittaukset olivat myös virkamiesten tiedossa. Kannisto ei ole yksittäistapaus, vaan myös korjausrakentamisessa mm. Martinlaakson koululla laatuongelmat ovat tyypillisiä.

3. Mikä Vantaan kaupungin rakennuttamisprosessissa ei toimi, ja miten prosessia tai resurssointia muutetaan?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus ja Sivistystoimi: 

Kanniston koulun tapauksen yhteydessä jaettiin epätarkkaa tietoa. A) Virkamiehet vakuuttivat aina kysyttäessä, että asia on kunnossa. B) Tiedotustilaisuudessa vanhemmille väitettiin, että lapset ovat voineet altistua muualla, ja oireet eivät johdu kouluista. Onneksi paikalla ollut lääkäri korjasi väitteen: altistuneetkaan lapset eivät saa oireita terveissä rakennuksissa.

4. Miten varmistetaan, että tieto kulkee kouluissa koulujen kuntoon sekä sisäilman aiheuttamiin oireisiin liittyvissä asioista? Miten varmistetaan että vanhemmat tietävät epäillä sisäilmaoireita, ja osaavat ilmoittaa asiasta oikeille tahoille?

Maankäyttö- ja rakennustoimi tai Tilakeskus:

5. Aiotaanko kilpailutuksissa huomioida se, jos yrityksellä on ollut toistuvasti laatuongelmia?

En saanut moneenkaan kysymykseeni vastausta. Kyselytunnilla oli aikaa liian vähän tarkentaviin kysymyksiin.

 

Kuntien sisäilmapolitiikka vaihtelee

Sisäilmaongelmissa Suomen kunnissa näkee kahdenlaista politiikkaa.

A) Osa kunnista on tehnyt oirekyselyn kaikkiin kouluihin kattavasti, ja korjaukset ovat voitu priorisoida sinne missä on akuutein tarve.

B) Osa kunnista taas peittelee sisäilmaongelmia ikään kuin ongelmia ei olisi, tai ne siitä itse katoaisivat.

Home ei itsestään poistu, vaan yhä sadat ja sadat lapset menettävät terveytensä. On tapauksia, joissa sisäilmaongelmista ei olla tiedotettu avoimesti opettajille ja vanhemmille, ja eräässäkin kunnassa on tutkimustuloksia jopa hävitetty. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, vaan kaataa jättikuluja sairaanhoidon puolelle. Valtioneuvoston mukaan homekoulun korjaaminen maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa.

Nyt Vantaalla koulujen korjausohjelmaan pääsee olemalla iältään vanha koulu. Priorisointuna tulisi kuitenkin olla koulut, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Ei ole suuri haitta vaikka jossain olisi vanhanaikaiset WC-pöntöt tai pikkaisen pinta rapistunut – kunhan se on terveellinen ja toimiva oppimisympäristö. Oppilaiden tulevaisuus on tärkeä, ei rakennusten hehkeä modernius.

Koulujen lisäksi on selvitettävä myös päiväkotien terveellisyys, ja tämän jälkeen vielä muidenkin laitosten. Talouden kannalta on oleellista kohdentaa budjetin vähät varat sinne missä niillä on suurin vaikutus.

Pyörää ei tarvitse joka kunnassa keksiä uudelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa kuntia tekemään koulujen oirekyselyn, ja tarjoaa ilmaisen lomakkeen kaikkien saataville. Perässä vielä parannusehdotuksia Vantaalle.


Parannusehdotuksia

  • Kilpailutuksissa annetaan negatiivisia pisteitä aiemmista huonoista referensseistä. 
  • Kilpailutukseen kutsuttavia rakennusyhtiöitä tulisi olla enemmän, jolloin kilpailu on laajempaa ja aidompaa, tai kilpailutukset olisivat avoimia. 
  • Puitesopimuksista pudotetaan pois yritykset, joilla laadunvalvonta ei käytännössä toimi. 
  • Urakkasopimuksissa käytetään laatusanktioita, ei pelkästään aikataulusanktioita.
  • Virkamiesten ei tule hyväksyä liian kireitä aikatauluja.
  • Rakennusvalvontaa parannetaan, ja myös valvojan vastuun tulee olla selkeä. Valvonnan resursoinnin lisääminen voi säästää nopeasti kymmeniä miljoonia. Erityisesti hankkeissa, joissa rakennuttajan talous ja aikataulu on tiukilla, valvontaan on panostettava enemmän, sillä silloin houkutus säästää väärissä paikoissa on suuri.
  • Sivistystoimi hoitaa aktiivisesti tiedonkulkua oireiden havainnoinnista, toimitatavoista oire-epäilyissä sekä riskikouluista aktiivisesti mm. opettajien ja oppilaiden, vanhempainiltojen, henkilökunnan ja sähköisen tiedotuskanavan (Wilma) kautta, mutta myös henkilökunnan kesken sekä ympäristöterveyden ja Tilakeskuksen suuntaan. Ongelmista, oireista ja korjauksista keskustellaan ja tiedotetaan avoimesti.
  • Kouluterveydenhuolto tekee kattavan oirekyselyn, jotta tiedämme mihin vähät korjausrahat tulee ohjata. Tämä kartoitus on halpa, ja kannattaa tehdä säännöllisesti.
  • Toimialat tekevät avointa yhteistyötä ja kantavat kokonaisvastuuta oppilaiden terveydestä. Vastuuta ei kanna nyt kukaan.
  • Rakennusten kuntoon liittyvä tieto ja selvitykset on oltava avoimesti ja helposti kaikkien, kuten vanhempien, henkilökunnan ja lehdistön saatavilla Internetissä.
  • Energiasäästötoimenpiteet tehdään ammattimaisesti niin että ilmanlaatu samalla parantuu. Rahaa säästyy näin eniten ilman että sisäilma huonontuu tai kosteusvaurioiden riski lisääntyy.
  • Korjausrakentamisessa ei tehdä vain ns. tiivistyksiä, jotka ovat usein väliaikaisia ratkaisuja, vaan homeiset ja kostuneet rakenteet sekä syyt näiden syntyyn poistetaan. Tämä on pitkällä aikavälillä huomattavasti halvempaa, sillä se vähentää korjauksia jotka eivät poista oireita. 
  • Oppilaismääriä ei kasvateta yli ilmastoinnin kapasiteetin. Ilmastointilaitteiden toiminnasta ja puhteudesta huolehditaan, ja ne päivitetään vastaamaan tarpeita.
  • Riskirakenteita vältetään arkitehtonisissa ratkaisuissa.
  • Oppilaiden terveyttä ei vaaranneta remonttien aikana, vaan käytetään väistötiloja. Jos homma tehdään fiksusti tarkastelemalla koko kunnan omistamaa rakennuskantaa, tämä ei välttämättä maksa yhtä paljon kuin parakeiden vuokraaminen.
  • Kaupungin talousarvion laadinnassa huomioidaan kokonaistalous - eli mm. se miten paljon kustannuksia sisäilmaongelmista kaatuu terveyspuolelle.

Otan mieleläni vastaan lisää parannusehdotuksia. Toivottavasti virkamiehet laativat vielä kattavamman listan toimenpiteistä, joihin kaupunki ryhtyy.

Kanniston koulun terveyttä seurattava

Valtuustoinfossa 21.8. käytiin läpi Kanniston koulun tilannetta. Hitusen huomestuttavaa on se, korjauksessa päädyttiin epoksointiin, eli märkää betonia ei kuivata, vaan kosteus koteloidaan muovin alle. Tällainen ratkaisu vaatii jatkuvaa terveyden seurantaa, sillä jotain kautta kosteus poistuu pidemmän päälle. Sisäilmaongelman poistuminen tulee kartoittaa kattavalla oirekyselyllä.

Harmillista että talous oli tärkeämpää kuin terveys: epoksointiin päädyttiin ajanpuutteen vuoksi, koska väistötiloja ei ole. Suomeksi: Väistötiloihin ei haluta budjetoida rahaa. Tässä on hyvä kysyä, toimitaanko jo liian tiukalla oppilastehokkuudella.

Harhaanjohtavaa oli myös se, että valtuustoinfossa mainostettiin betonin kovettuvan 600 vuotta. Käytännössä betoni haurastuu iän myötä. Sen sijaan itse kuivuminen vaatii aina oman aikansa. Epoksointi eli kosteuden muovittaminen voi myös toimia, mutta siinä on riskinsä.

Olen erittäin tyytyväinen, että mahdollisuus tietoon Kanniston koulun tilanteesta järjestettiin avoimesti kaupungin valtuustolle, joka kantaa lopullisen poliittisen vastuun kaikesta kaupungin toiminnasta. Keskustelu ei jää tähän.

Niin kauan kuin muistan, Vantaalla on rakennettu hetihomeisia kouluja, ja valtuustossa on keskusteltu asiasta. Pelkät lupaukset ja selvitykset eivät nyt riitä, vaan toimintatapojen on muututtava, lasten oireet selvitettävä ja rakennusten kuntoselvitykset annettava avoimesti verkkoon. On kannettava kokonaisvastuu lasten terveydestä.


Perässä vielä 6.8. kirjoitukseni Vantaan sanomissa: 

 Yli 30 lapselle oireita aiheuttanutta Kanniston koulua käytetään verrokkikouluna terveestä sisäilmasta. Huolestuttavaa on, että virkamiehet vakuuttivat, että se ei eroa monestakaan muusta koulusta. Selvitetäänkö Vantaalla nyt muiden koulujen ja muiden laitosten terveellisyys ja turvallisuus pikaisesti?

 Koska lasten laajaakaan sairastelua ei havaita, joten nykyinen seuranta ei toimi. Harvaa vanhempaa ohjeistetaan tekemään sisäilmailmoitus, tai kerrotaan millaisia oireita sisäilma voi aiheuttaa.

 Sisäilmaongelmien mittaaminen on hankalaa. Mikrobimittaukset harvoin riittävät. Kun mikrobeja kuitenkin löytyy, rakenteesta niitä on vielä hankalampi löytää, sillä rakenne pitäisi avata juuri oikeasta kohtaa – minkä osoittaa hyvin Hämeenkylän koulun selvittämätön mikrobilähde. Kannistossa kyse ei ollut edes mikrobeista. 

 Professori Tuula Putuksen mukaan paras mittari on ihminen itse. Syksyisin toteutettavalla oirekyselyllä saadaan selvitettyä, mitkä koulut ovat terveydelle vaarallisia. Lomake on ilmainen ja ladattavissa THL:n sivuilla.

 Kuka kantaa vastuun, jos kymmenet tai sadat lapset menettävät terveytensä eliniäkseen? Rakennusyhtiön vastuu on selvä, sillä YIT oli tietoinen sekä rakennusmateriaalin kastumista rakennusaikana että Vahasen tekemistä kosteusmittauksista.

 Aikooko Vantaa jättää vastaisuudessa kilpailutuksissa pois rakennusfirmat, joiden laadunvalvonta pettää toistamiseen? Esimerkiksi Martinlaakson koulun remontissa homeen mustaamaa seinää peitettiin valkoisella maalilla. Myös virkamiesten tulisi ottaa vastuuta liian kiireisten aikataulujen hyväksymisestä.

 Hetihomeinen rakentaminen on erittäin kallista veronmaksajien rahojen käyttöä, jossa opetustoimen säästöt tai vanhusten terapia-altaiden lakkautuksen eivät tunnu missään. Vantaan tulisi suojella asukkaitaan ja pieniä oppilaita, ei rakennusfirmoja.

  Vahasen mittaamat liian korkeat kosteusprosentit ovat olleet virkamiesten tiedossa pitkään. Virkamiehet kuitenkin vakuuttivat aina sekä vanhemmille että valtuutetuille kysyttäessä, että kaikki on kunnossa.

 On erittäin vastuutonta levittää terveydestä virheellistä tietoa. Tiedotustilaisuudessa Kanniston vanhemmille väitettiin, että lapset ovat voineet altistua muualla, ja oireet eivät ehkä johdu kouluista. Onneksi paikalla ollut lääkäri korjasi väitteen: muuallakaan altistuneet lapset eivät oirehdi terveissä rakennuksissa. Miten Vantaa muuttaa toimintatapojaan eli leikkimisen lasten terveydellä vastuun kantamiseksi?

 Avoimuus on yksi kaupungin arvoista. Koulujen ja muiden rakennusten kuntotiedot ovat teetetty verorahoin, ja ne tulisivat olla helposti kaikkien kuntalaisten saatavilla, puhumattakaan vallan vahtikoirista eli mediasta. En valtuutettunakaan saanut koulujen kuntotietoja ilman kantelua oikeusasiamiehelle.

 Kantelun ansiosta luottamushenkilöillä on extranetissään kuntotietoja kaupungin rakennuksista, joista näitä on selvitetty. Haastan puolueet kantamaan vastuuta kuntalaisista, mutta myös muuttamaan tiedonsaantia avoimemmaksi. Selkeä, tutkittu tieto ei tapa, mutta luulo on pahasta.

 En ole myöskään saanut kustannusarvioita lakkautettujen sisäilmaltaan terveiden Tuomelan ja Hevoshaan koulujen oppilaiden sijoittamisesta muihin kouluihin – tämähän vaatii mm. uusien luokkatilojen rakentamista sekä ilmastointi-, piha- ja koulutieremontteja. Koska nämä tulevat investointibudjetista tai Tilakeskukselta, ei koulupuolen käyttötaloudesta, tämä lienee kokonaisbudjetoinnin puutteita.

 Miten Vantaa muuttaa toimintatapojaan huomioidakseen paremmin kokonaistalouden toimialakohtaisten säästöjen sijaan?Sisäilmaongelmaisten koulujen korjaus maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa, sillä sairastuneet lapset ja työntekijät näkyvät suurina kustannuksina sosiaali- ja terveystoimessa.

Sirpa Siru Kauppinen
ympäristötekniikan M.Sc.,
kaupunginvaltuutettu (vihr)

 

Lisätietoja:

Kirjoitusta päivitetty viikonloppuna.

* * *

Avainsanat: Sisäilmaongelma, Kanniston koulu, homekoulu, oirekysely, astma, altistuminen.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.