20.12.2013

Pienet ja pirulliset pienhiukkaset - HSY hyväksyi liikenteen suojaetäisyydet

HSY päätti liikenteen suojaetäisyyksistä eli pölynormeista pitkän valmistelun jälkeen. Vajaa vuosi sitten se palautettiin allekirjoittaneet aloitteesta uudelleen valmisteltavaksi keinovalikoiman laajentamiseksi. Aiempi, lähinnä suojaetäisyyksiin perustuva ajattelu olisi estänut tiiviin kaupungin rakentamisen ja lisännyt itse pienhiukkaspäästöjä. 

Kategorisen metrimääräisten suojaetäisyyksien sijaan keinovalikoimaa on laajennettu monipuolisesti, ja valmistelu on tapahtunut yhdessä kaupunkien kaavoittajien kanssa. On kuitenkin vaarana, että suojaetäisyydet näyttäytyvät laiskalle lukijalle terveysmerkitystään suurempina.

Pienet ja pirulliset

Uusissa normeissa ei vahvasti huomioida sitä, että terveydelle haitallisemmat PM 2,5-hiukkaset eli pienimmät ja pirullisimmat hiukkaset jotka leviävät herkästi ja pitkälle. Koska pienimmät hiukkaset leviävät hyvin pitkälle, suojaetäisyydet eivät käytännössä ole tehokas tapa vähentää terveyshaittoja.

Muutkin etäisyyteen perustuvat keinot kuten korttelirakenne, rakennustekniikka ja rakennusten sijoittelu eivät tehokkaasti vähennä terveydelle haitallisimpia hiukkasia.

Tämän lisäksi täytyy muistaa, että vaikka mainitut keinot vähentävät altistusta suuremmilta PM 10 -hiukkasilta rakennusten sisällä, mutta ne eivät kuitenkaan suojaa ulkonaliikkuvia tai autoilijoita altistukselta.

Autojen sisällä tapahtuvasta altistuksesta ei juuri puhuta. Auton suodattimet eivät kykene seulomaan tehokkaasti hiukkasia. Kaikki ajoneuvoissa olevat alttistuvat siinä missä pyöräilijät ja kävelijätkin.

Tarvitaan taistelu kuolemaa vastaan

Kun vielä 60-luvulla 1300 ihmistä kuoli vuosittain liikenneonnettomuksissa, presidentti Kekkonen aloitti liikenneturvallisuuskampanjan: nopeusrajoitukset, turvavyöt, tieden parantaminen ja ajoneuvotekniset turvalaitteet vähensivät kuolemat noin kolmeensataan.

Liikenteen pienhiukkaset tappavat nyt eri arvioiden mukaan vuosittain Suomessa 1300 – 2000 ihmistä. Keinot kuolemien välttämiseksi on otettava nopeasti ja monipuolisesti käyttöön, ja sillä kuolemien lisäksi ne vaikuttavat mm. lasten terveyteen. Tarvitsemme nyt monipuolisen keinovalikoiman sekä pitkävaikutteisia että nopeasti vaikuttavia keinoja.

Liikenteen nostamien raiteille

Liikenteen nostaminen raiteille puuttuu keinovalikoimasta. Kaupunkiympäristössä erityisesti raitiovaunut vähentävät tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Päästöt vähenevät kahdella tapaa:

a) Raitiovaunujen, junan ja metron hiukkaspäästöt ovat mitättömät verrattuna kumipyöräliikenteeseen.

b) Raideliikennemuodot lisäävät joukkoliikenteen kulkutapaosuutta eli esimerkiksi linja-autoihin verrattuna huomattavasti useampi henkilö luopuu omasta autoilustaan ja siirtyy raitiovaunun käyttäjiksi.

Raitiovaunut tai muut raiteet ovat tehokkain tapa ratkaista ruuhkautumista. Vain näillä voidaan ratkaista esimerkiksi kehäteiden ruuhkautuminen, sillä mitkään levennykset ja lisäkaistat eivät pysy liikenteen lisääntymisen mukana. Nykyiset Helsingin pikkuratikat (eli historialliset keskustan pikkuvaunut) ovat kalliita suhteessa nykyaikaisiin pikaratikoihin, jonka vaunupariin uppoaa yhden kuljettajan taakse jopa 500 ihmistä vajaan sadan sijaan, ja vauhti nopeampi. Jo keskustan pikkuratikatkin ovat ostettua matkaa kohden (ns. nousu) halvempia kuin linja-autot tai juna.

Raitiovaunut tulee huomioida kaavoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja liikennesuunnittelussa. Näiden aiheuttama päästövähennys saattaa vapauttaa ajan kanssa rakennusalaa. Raiteista puhuttiin ehdotuksessa lähinnä kehoituksena rakentaa asemanseuduille. Raitiovaunuilla ei ole asemanseutuja, mutta raiteiden ympärille kannattaa tiivistää samalla kun raiteet nostavat alueen arvoa.

Kaikki tutkimustieto tukee liikenteen raitelle nostamista kun halutaan vähentää pienhiukkaspäästöjä.

Jätin pöytäkirjalausuman, jotta asiaa valmistellaan edelleen kohtuullisessa aikataulussa. Se, että raiteet mainitaan, ei tarkoita sitä, että niihin tulisi investoida. Kyseessähän on keinopankki, jonka tulisi sisältää kaikki tutkitusti tehokkaat keinot.

Painotuksesta

Vain pienhiukkasten synnyn ehkäisy vähentää tehokkaasti terveyshaittoja. Siksi synnyn vähentämistä tulisi painottaa ehdotettua enemmän.

Varsinaiset liikenteen suojavyöhykkeet ovat tarpeellinen mutta huono keino vähentää terveyshaittoja. Ne estävät kaupunkimaisen rakentamisen, ja lisäävät siten liikenteen pölypäästöjä sekä melua ja kasvihuonekaasuja kaupunkirakenteen hajautessa.

Tämän lisäksi ne pahentavat asuntopulaa: Pahimmillaan Helsingissä saattaa jäädä rakentamatta parinsadantuhannen asukkaan asunnon verran potentiaalia. Tämä lisää myös ruuhkautumista (asunnot rakennetaan Helsingin sijaan Nurmijärvelle, josta tullaan autolla keskustaan) ja päästöjä. Keskustassa ihmiset pääsisivät joukkoliikenteen pariin, eivät Nurmijärvellä. Tämä näkyy ihan ihmisten automäärissäkin: keskustassa yksityisautoja on taloutta kohden huomattavasti vähemmän. Myös Helsingissä joukkoliikenteen edellytykset vähentyvät, sillä tehoton ja väljä maankäyttö ei tue joukkoliikennettä.

Suojavyöhykkeet eivät myöskään vähennä tehokkaasti terveyshaittoja sillä pienimmät eli terveydelle vaarallisimmat hiukkaset (PM 2,5) vaatisivat järjettömän pitkät suojaetäisyydet. Ainoa tapa vähentää terveysaltistusta tehokkaasti on sellainen jossa niiden muodostusta vähennetään.

Liikenteen suojavyöhykkeet suojaavat asunnoissa nukkujia öisin kun ei ole niin paljoa hiukkaspäästöjä, mutta eivät ruuhkassa liikkuvia, jolloin suurin hiukkaspitoisuus.

Terveyshaittojen minimoimiseksi tulisi ensisijaisesti panostaa hiukkasten synnyn ehkäisyyn, ja välttää keinoja, jotka lisäävät niitä.

Toin tämän suullisesti esiin, jotta tämä huomioitaisiin paremmin tiedotuksessa ja tiedon esille asemoinnissa - tai selkeänä kappaleen tietoa jakavalla sivustolla.

Liikenteen normit kuitenkin paranivat huimasti palautuksen jälkeen. Lämmin kiitos valmistelijoille ja erityisesti Seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja Irma Karjalaiselle joka rohkeasti muutti esityksen luonteen ja käynnisti suuritöisen prosessin keinojen löytämiseksi. 

Kokouksessa myös keskusta -määritelmä laajennettiin vastaamaan tarpeita joita on ylipäätään tiiviissä ubaanissa rakentamisessa, jotta sitä ei tulkita liian rajatusti.

Linkit: 

Tiivistelmä keinoista kommentteineen:

Rakennusten sijoittelu ja asuntojen ja oleskelualueiden suojaus tontilla (M1)

Vähennetään ilmansaasteille altistumista asunnoissa ja oleskelupihoilla sijoittamalla niiden ja vilkasliikenteisten alueiden väliin suojaavia rakennuksia tai toimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi toimisto-rakennukset, pysäköintilaitokset ja -alueet, seinälliset autokatokset ja talousrakennukset sekä tonttiaidat, istutusalueet, meluseinät ja -aidat. Parvekkeet ja oleskelupihat sijoitetaan rakennusten suojaiselle puolelle

- Pienimpien hiukkasten (PM 2,5), jotka ovat terveydelle vaarallisimpia, tämä keino ei karsi niin tehokkaasti. Sama pätee seuraavaan.

Korttelirakenne ja rakennusten sijoittelu M2

Vilkasliikenteisissä ympäristöissä valitaan kohteeseen sopiva korttelitypologia (umpi, avoin, väljä) ja rakennustyyppi (lamelli-, pisteja pientalo) vähentämään ilmansaasteille altistumista. Kerrostalojen muodostama umpikortteli tai pitkä yhtenäinen rakennusrintama laskevat saastepitoisuuksia suojan puolella oleskelualueilla. Kaavoitettaessa vilkasliikenteisten katujen varsille on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei synny niin voimakkaita laimenemisen esteitä, että ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät.

- Tämä vähentää terveysaltistusta vielä vähemmän kuin edellinen.

Liikenteen ilmanlaatuvyöhykkeet M3

Ilmanlaatuvyöhykkeillä havainnollistavat liikenteen päästöille altistumista ja tarvetta

vähennyskeinojen käyttöön. Mikäli liikenteen päästöjä kohteesssa ei voida vähentää tulee

liikenteen päästöjen haittoja vähentään sijoittamalla asutus ja herkät kohteet etäämmälle vilkasliikenteisistä väylistä. Ilmanlaatuvyöhykkeet on esitetty liitteessä 5.2., Parhaita käytäntöjä kootaan verkkosivulle: www.hsy.fi>ilmanlaatu>ilmanlaadun arviointi> liikenneväylät ja terveys> ilmanlaatuvyöhykkeet.

- Ei vähennä tehokkaasti terveyshaittoja sillä pienimmät hiukkaset vaatisivat järjettömän pitkät suojaetäisyydet.

- Estää kaupunkimiasen rakentamisen, ja lisää liikenteen pölypäästöjä sekä melua ja kasvihuonekaasuja, koska kaupunkirakenne hajautuu.

- Lisää ruuhkautumista, asuntopulaa ja päästöjä. Asukkaat jotka eivät suojaetäisyyksien vuoksi mahdu Helsinkiin, sijoittuvat kauemmas myös joukkoliikenteestä. Joukkoliikenteen edellytykset vähentyät, sillä tehoton maanjöyttö ei tue joukkoliikennettä.

- Ainoa tapa vähentää terveysaltistusta tehokkaasti on sellainen jossa niiden muodostusta vähennetään.

Liikkumisympäristöjen keohittäminen M4

Ilmansaasteille altistumista vähennetään liikkumisympäristöjen suunnittelussa sijoittamalla ne riittävän etäälle vilkkaista pääväylistä ja ilmansaasteiden lähteistä.

Lähivirkistys-, leikki- ja ulkoilualueet M5

lmansaasteille altistumista vähennetään sijoittamalla virkistykseen, urheiluun, leikkiin ja ulkoiluun käytettävät alueet riittävän etäälle pääväylistä ja ilmansaasteiden lähteistä.

- Ei niin tehokas tapa vähentää terveysvaikutuksia. ks. edelliset.

Raskasta liikennettä aiheuttavat toiminnat ja tavaraliikenteen optimointi M6

Vähennetään ilmansaasteiden haittoja sijoittamalla raskasta liikennettä aiheuttavat

toiminnot (satamat, logistiikkakeskukset, teollisuus, kaupan suuryksiköt ja tilaa vievä

kauppa, varikot ym.) ja niistä aiheutuva liikenne asuinalueiden ja keskusta-alueiden

ulkopuolelle. Jakeluliikenteen toimivuus otetaan huomioon suunniteltaessa toimintoja.

- Raideliikenteestä puhutaan tavaraliikenteen yhteyssä, mutta joukkoliikenteessä sitä ei ole näihin keinoihin otettu, vaikka se olisi erittäin tehokas pökypäästöjen vähentäjä.

Rakentamista koskevat määräykset R1

Rakentamista koskevilla määräyksillä ehkäistään ilmansaasteiden haittoja

  • Liikenneväylän puolella olevien alempia kerroksia osoitetaan muuhun kuin asumiseen.
  • Sisäilmanotto ja tuuletus hoidetaan suojaiselta puolelta.
  • Lastaus- ja parkkipaikat sijoitetaan etäälle ilmanotosta.
  • Edellytetään puun säilytystilan rakentamista tulisijallisissa pientaloissa

Rakennusten ilmanvaihto R2

Asuntojen sisäilman laatua parannetaan ilmanvaihtoteknisin keinoin:

  • tuloilman otto etäältä päästölähteistä
  • ilmanvaihdon suodatuksen parantaminen käyttämällä parasta mahdollista tekniikkaa
  • suodattimet painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiileihin Parhaita käytäntöjä kootaan verkkosivulle: www.hsy.fi>ilmanlaatu>ilmanlaadun arviointi> altistumisen vähentäminen.

Tulisijat ja savuhormit R3

Minimoidaan puun pienpoltosta aiheutuvat haitat antamalla määräyksiä, jotka vaikuttavat tulisijojen käytön päästöihin ja niiden leviämiseen asuinalueilla kuten:

  • tulisijojen päästöistä (uudet tulisijat)
  • lämmitystavasta
  • asuntojen sijoittelusta tontilla
  • ilmanvaihdosta

Valistetaan asukkaista tulisijojen taloudellisesta ja oikeasta käytöstä sekä polttopuiden säilytystavoista.

Kunnossapidon tehostaminen L1

Katupölyn aiheuttamia terveys- ja viihtyisyyshaittoja vähennetään katujen ja teiden hyvällä

suunnittelulla ja tehokkaalla kunnossapidolla:

  • Huomioidaan suunnittelussa katujen itsepuhdistuvuus ja kunnossapito
  • Hiekoitetaan pesuseulotulla sepelillä ja korvataan hiekoitusta suolauksella tai muilla liukkaudentorjunta-aineilla
  • Kuljetetaan katujen varsilta pois lunta
  • Sidotaan pölyä kasteluilla
  • Puhdistetaan kadut keväällä aikaisin ja tehokkailla pesumenetelmillä
  • Organisoidaan puhdistus sujuvasti eri alueista vastaavien tahojen kanssa

- Katujen nopea siivous on tärkeä tapa vähentää pienhiukkasten muodostumista.

Ajonopeuksien alentaminen L2

Vähennetään liikenteen päästöjä alentamalla ajonopeuksia erilaisissa liikenneympäristöissä.

- Erittäin tehokas keino. Samalla melu vähenee. Konservatiivisimmat ikäluokat saattavat vastustaa.

Ympäristövyöhykkeet S1

Vähennetään päästöjä nimeämällä alue ympäristövyöhykkeeksi, jossa esimerkiksi:

  • ajoneuvoille asetetaan päästörajoituksia
  • asetetaan rajoituksia koskien pysäköintiä, jakeluliikennettä ja raskaiden ajoneuvojen käyttöä
  • kielletään nastarenkaiden käyttö
  • rajoitetaan ajoneuvoliikennettä (esim. kävelykadut ja -keskustat)

- Käytännässä vaikkapa pääkaupunkiseudun kattava nastarengasmaksu vähentäisi tehokkaasti pölypäästöjen syntymistä estämättä kokonaan nastarenkaiden käyttöä. Pieni määrä nastarenkaita (ne jotka todella tarvitsevat) ei haittaa, jos leijonanosa käyttäjistä käyttää muita renkaita.

Kuva: Raiteet tulisi saada mukaan keinovalikoimaan, sillä ne ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää terveydelle haitallisia pienhiukkasia.

Avainsanat: Pölynormit, liikenteen suojaetäisyydet, pienhiukkaset, joukkoliikenne, metro, juna, raitiotie, ratikka, raitiovaunu, joukkoliikenteen edistäminen, kulkutapaosuus, astma, allergia.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi