Kainuun ELY-keskus tulkitsee ympäristölakia väärin. ELY-keskus ei pysäytä kaivosta, vaikka se rikkoo ympäristölupaa toistuvasti, ja aiheuttaa haittaa ympristölle ja terveydelle. Kainuun ely on lain mukaan velvollinen antamaan hallintopakkoasiaa koskevan ratkaisun.

ELY-keskuksen ylijohtaja Pääkkönen on parhaillaan oikeuskanslerin esteellisyystutkinnassa. Pääkkönen on ollut keskeisessä roolissa Geologian tutkimuskeskuksen Talvivaaran bioliuotuskokeissa.

 Tämän lisäksi ympäristölupa on varsin löysä. Kaivokselta vaadittavat ympäristöinvestoinnit ovat riittämättömiä, kuten vuotava kipsisakka-allas osoitti. Tämän lisäksi YVA:n teki yritys, jonka johtaja on kaivoksen yhdeksänneksi suurin omistaja.

Luvan raskasmetallipitoisuudet liian korkeita

Talvivaaran lähivesien raskasmetallipitoisuuksia mitataan asetukseen verrattuna liian epätarkasti. Mm. kadmiumpitoisuutta mitataan tarkkuudella 2 mikrogramman litrassa, vaikka asetuksen mukaan sitä pitäisi seurata tarkkuudella 0,3 mikrogrammaa litrassa.

Esimerkiksi Talvivaaran eteläpuolisen Lumijoen kadmiumpitoisuus on ollut jopa 4,07 mikrogrammaa litrassa, vaikka Valtioneuvoston laatuvaatimus on 0,1 mikrogrammaa litrassa. Myös muita raskasmetalleja on ajoittain liikaa.

Kainuun ELY-keskus ei ole tiedottanut toistuvista liian korkeista nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksista.

Prosessin voi keskeyttää?

Toistuvista virheistä huolimatta kaivoksen toimintaa on jatkettu omistajien tahdon mukaan. Omistajina toimii valtion lisäksi mm. presidentti Sauli Niinistö (kok) ja entinen ympäristöministeri Paula Lehtovaara (kesk). 

Kun Paula Lehtovaara oli ympäristöministeri, hän hankki perheelleen 300 000 euron arvosta Talvivaaran kaivosyhtiön osakkeita sekä myönsi luvan kaivokselle.

Toisin kuin Helsingin sanomien  (11.11.) yleisönosastolla väitetään, Talvivaaran toiminnan voi keskeyttää: Jos kasat peitetään, mikrobiologisen prosessin (S + 2O2 -> SO4.) hapensaanti lakkaa ja prosessi keskeytyy. Tämä kuitenkaan ei ole varma, sillä prosessia ei ole koskaan testattu. Tosiasiallisesti prosessia olisi pitänyt testata pienimuotoisesti muuallakin kuin laboratoriossa ennen sen käyttöönottoa.

Luonnollisesti keskeyttäminen joko nyt tai heti kun mahdollista vähentää omistajien voittoja, mutta lakia tulee noudattaa eikä ympäristö saa pilata.

Ely-keskukset huonoja ympäristöviranomaisia

Suomen valtion periaatteellinen vallan kolmijako toimii hyvin, kun virkamiehet toimivat lain ja ohjeistusten mukaan. Vallan kolmijako-opin mukaan eduskunta säätää lait, virkamiehet tulkitsee (tässä tapauksessa Kainuun ELY-keskus) ja tuomarit tuomitsee. Lakia tulkitsee siis päätöksen tekevä virkamies itse. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut, sillä Kainuun ely on laiminlyönyt ympäristö- ja terveysvaikutusten valvonnan.

"Vuodesta 2011 alkaen elinkeinoministerinä Häkämies on ollut valtionhallinnon ainoa taho, joka on voinut päättää ELY-keskusten resursoinnista ja antaa suoraa ohjausta keskukselle." kertaa Voima-lehden Fifi-julkaisu.(http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/marraskuu/talvivaara-on-kansallinen-projekti)

Tarvitsisimme riippumattomat ympäristölupaviranomaiset. Keskustan ajama uudistus joka yhdisti kaikki virastot - sekä elinkeinoelämän etua ajavan että ympäristön tilaa edistävän - oli ympäristön kannalta susi. Nyt paikalliset ELY-keskukset painottuvat liikaa elinkeinoelämän tarpeiden edistämiseen.

Tyypillisin suomalaisen korruption muoto onkin Hyvä veli -verkosto, jossa ystävien "tarpeet" huomioidaan.

Kaivoslaki uusiksi

Kaivoslakia kirjoitetaan uusiksi. Käytäntöjä valtausten myöntämisessä tulee tiukentaa. Suomelta puuttuu myös idea siitä miten, kuka ja koska niukkenevia luonnonvaroja hyödyntää. Olemmeko vain raaka-ainetta tuottava kehitysmaa, jonne ympäristöongelmat jäävät ulkolaisten yhtiöiden viedessä voitot?

• Kaivosjäte tai louhinta tulee saattaa verolle, jotta jätettä vähennettäisiin, ja Suomi hyötyisi edes jotenkin ulkomaalaisomisteisista kaivoksista.
• Lupien kanssa tulee olla tarkkempi: mihin tahansa kaivosta ei saa tehdä. 
• Tulee myös miettiä kansallinen strategia siitä millä tavalla kannattaa hyödyntää suomalaisia rajallisia luonnonvaroja.
• Mikäli ympäristönormeista ei pidetä kiinni, yritykselle tulee antaa tuntuvat taloudelliset uhkasakot, ja väärinkäytösten jatkuessa toimilupa tulee evätä. 
• Valvontaa on parannettava. Vasta ihmisten aktiivisiuus, lintukuolemat ja selvästi silmin nähtävät ja ihmisten arkipäivässä tuntuvat ympäristö- ja terveyshaitat herättävät keskustelun.
• Ennen ympäristön pilaamista tulee saada vakuutus siitä, että mahdolliset ympäristövahingot myös korjataan. Yritys saattaa mennä konkurssiin kun tulee aika ympäristövaikutusten korjaamiseen ja ympäristön ennallistamiseen.

Lisää kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista aiemmassa bloggauksessa: Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset aliarvioituja

• Nykyinen kaivoslaki

Kuva: Kalliojärven puro lokakuussa 2012. 

• Talvivaaran käynnistäminen olisi pitänyt säästää aikaan, jolloin ne ovat niin arvokkaita, että ne voidaan kaivaan lainmukaisesti ympäristöä tuhoamatta. Nyt ympäristön tuhoaminen jatkuu, koska pelätään kaivoksen saavan taloudellista tappiota. Yrityksen kaatuessa ympäristötuhot jäisivät täysin korjaamatta.
• Hyvä veli -verkostot ovat suomalainen korruption muoto. Tarvitaan tiukempia jääviyskäytöntöjä.
• Ely-keskukset ovat huonoja ympäristöviranomaisia. Elinkeino- ja ympäristöviranomainen tulee erottaa.
• Ympäristölaki on liian löysä, ja sen tulkinta on liian löysää. (Mm. luvitus tiukemmaksi ja hallintopakkoa tulee käyttää).
• Prosesseja tulee testata pienessä mittakaavassa ennen käynnistämistä.

Avainsanat: Talvivaara, kaivos, kaivostoiminta, valtaus, kaivoslaki, ympäristölaki, ympäristölupa, kaivosjäte, nikkeli, kadmium, kalliojärvi, työllisyys, työttömyys, kaivokset.