Oppilaita ei oteta kouluväkivallan keinojen vähentämiseen, vaikka heillä on näkemystä siitä, mikä toimii. Verotulot kasvavat ja työttömyys laskee - säästötavoitteet edellisen vuoden säästöjen päälle ovat kuitenkin kovat. 

Oppilaat torjutaan kouluväkivallan hillinnän mallin kehittämisestä

Tilanteiden jälkeinen seuranta on usein puutteellista. Väkivaltaan tulee puuttua, vaikka se tapahtuisi koulun aidan toisella puolella, sillä pelko ei jää aidan ulkopuolelle, ja voi tehdä lapsen koulunkäynnistä pelon helvettiä. 

Hienoa että osa oppilaista on saanut someturva-sovelluksen käyttöön, ja lainvaatimat turvallisuuskansiot sisältävät toimenpiteet kouluväkivallan ehkäisemiseksi. Kouluväkivalta on yhä liian yleistä.

Aloitteessa ehdotettiin kuulemaan oppilaita, millä keinoin he ehkäisisivät kouluväkivaltaa. Tätä ei tapahtunut, vaan aloitteen vastauksessa kerrottiin vain mitä ylhäältä päin määrättynä tehdään.

Ja siinäkin on heikkouksia:

• Oleellista ei ole uhrin vaihtaminen uuteen uhriin, vaan väkivallan tekijöiden “jengin” hajottaminen ja väkivaltakulttuuriin puuttuminen. 

• Tätä väkivaltakulttuurin ja jengin hajottamista mm. vanhempainliiton kouluväkivallan asiantuntija, ja kouluväkivaltaa tutkinut Sari Haapakangas painottaa. Ymmärrän että koulun vaihto ei onnistu ilman suostumusta, mutta kannattaa yrittää ja järjestellä esimerkiksi luokkia..

• Myös väkivaltatilanteiden jälkiseuranta seuranta on usein puutteellista. 

• Vantaalla on yhä tilanteita, joissa pahoinpitelyn uhri joutuu kohtaamaan seuraavana päivänä koulussa pahoinpitelijänsä jos pystyy tulemaan paikalle.

• Kun kysyin kouluväkivallan uhrien vanhemmilta ja uhreilta ajatuksia kouluväkivallan suitsintaan, heiltä tuli yli sata ehdotusta, ja todella, todella viisaita ajatuksia. Oppilaat tuntevat, miten oppilaat ajattelevat. He tuntevat, miten asioihin kannattaisi puuttua. He tuntetavat, mikä ehkä joissain tapauksissa tepsisi. Miksi ihmeessä malleja kouluväkivallan ehkäisyyn ei tehdä heidän kanssaan, vaan ne pudotetaan ylhäältäpäin?

Muissa kunnissa hyviä keinoja väkivallan vähentämiseksi on mm. koulukorvat, lavastettujen videiden tekeminen ja moni muu keino. Vantaan Kouluilla on lähinnä kivakoulu käytössä siitä huolimatta että se saa myös kritiikikkiä asiantuntijoilta, ja koulukohtaiset erot koulukiusaamisen määrässä ovat suuret.

En usko että Vantaalla käytössä olevilla keinoilla kouluväkivalta saadaan merkittävästi vähennettyä seuraavaan kouluterveyskyselyyn mennessä. Kaikki myöntävät, että kouluväkivaltaa ei saisi tapahtua yhdellekään lapselle, mutta asiaan ei olla valmiita panostamaan, eikä edes kysymään lapsilta ehdotuksia parhaista keinoista.

Toki se, että pihistelemme kovasti opettajaresursseista budjetissa vähentää tosiasiallisia mahdollisuuksia lasten suojelemiselle väkivallata, mutta kaikki ei ole ihan pelkästään reusrsseista kiinni, vaan myös siitä, onko tahtoa kuulnnellä oppilaita ja kouluväkivallan uhreja.

Kouluväkivalta ei ole luonnonvoima, joka vain tapahtuu, vaan asia, jota pitää vähentää. 

Toinen asia on voimakkaasti lisääntynyt seksuaalinen väkivalta.

Vapaalaan päiväkoti

Vihdintien länsipuolela (Hämenekylä) ja itäpuolella (Varisto, Vapaala) päiväkodit ovat täynnä, ja alueella on sisäilma-ongelmien takana sulkemisuhan alla. Pähkinärinteen päiväkoti siirtyi väistöön Variston oeptuspisteeseen, missä on erittäin vakava sisäilmaongelma (useita kosteusvariomikrobeja). Koronatestaajat joutoivat poistumaan rakennuksesta. Valtuuston listalla on Vapaalan uuden päiväkodin tarvesuunnitelma.

Sen sijaan on useita päiväkoteja ja joitain koulujja mm. (Simonkallio ja Kaivoksela), jotka pitäisi siirtää välittömästi terveisiin väistötiloihin. Vantaalla näitä hankitaan aivan liian vähän. Kustannukset ovat melkoiset kun lapset altistuvat, ja sisäilmasairaudet rajoittavat harrastuksia, opiskelua ja työsskäyntiä sekä kuormittavat terveyssektoria. 

Lammaslammen ulkoliikuntapaikan laajentaminen

Lammaslammella on tällä hetkellä vatsalihaspenkki ja venyttelyteline palstaviljelyalueen läheisyydessä. Vihdintien länsipuolella asuu reilusti yli 10 000 kuntalaistailman isompaa ulkokuntoilupaikkaa. Nyt investointirahaa ei ole, mutta viheralueiden suunnittelussa on käynnissä palveluverkkosuunnittelu. 

Vantaan Liikuntapalvelut selvittää uusien siirrettävien ulkokuntoiluvälineiden hankintaa ympäri Vantaata. Yksi mahdollinen sijoituspaikka voisi olla Lammaslammella, jo olemassa olevien välineiden yhteydessä.

Taloustilanne paranee

Viime vuonna säästöjä tehtiin, vaikka verotulot ja valtion tulot olivat suurempia, ja Vantaa teki voittoa. Silti säästettiin mm. koulukirjoista, vaikka korona-aikana olisi ollut suuri tarve kaikelle oppimista selkeyttävälle. 

Talous on elpynyt odotettua nopeammoin, mutta lentokenttäalueen työllisyys on yhä matala. Oleelista olisikin vahvistaa muitakin toimialoja Vantaalla, sillä riippuvuus lentokentästä on iso riski. Hienoa työtä on ollut mm. lentokoneisiin aterioita valmistavalta yritykseltä, joka toi ateriat kauppoihin. 

31.8.2021 tilanteen mukainen osavuosikatsaus on valmistunut. Taloudellista seurantaa on syytöä parantaa, sillä kahdessa kuukaudessa ehtii tapahtua paljon taloudessa, nyt kun tilanne on muuttuva korona-pandemian vuoksi. 

Verotulot vahvistuvat

Kokonaisuutena verotulojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 33 milj. eurolla, mikäli valmistuva verotus vastaa elokuussa 2021 annettua ennakkotietoa.

Kunnallisverokertymä on nousussa: verovuoden 2021 kunnallisveron ennakoita kaupunki on saanut tammi-elokuussa yhteensä 556,7 milj. euroa, mikä on 6,2 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Erilaisten tasausten jälkeen kunnallisverotulojen ennustetaan jäävän edellisvuotta proentin verran pienemmäksi.

Kaupunki on saanut yhteisöverotilityksiä yhteensä 87,3 milj. euroa tammi-elokuussa, nousua 39,8 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kasvua selittävät mm. yhteisöveron kuntien jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotuksen määräaikainen jatkuminen, varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen kompensointi yhteisöverojen kautta sekä vuoden 2020 ennakontäydennysmaksujen ja vuoden 2021 ennakkomaksujen hyvä kehitys. Vantaan yhteisöverotulojen ennustetaan kuntaliiton verokehikon mukaan ylittävän talousarvion noin 32 milj. eurolla.

Kuntaliiton kehikon mukaan kiinteistöverotilityksiä kertyisi Vantaalle 102,8 milj. euroa vuonna 2021, joka ylittää talousarviossa oletetun noin 2,5 milj. eurolla.

Covid19-pandemia sai työttömyyden nopeaan nousuun Vantaalla. Tämä näkyy työttömyyden kehityksessä selvästi vuoden 2020 maaliskuusta eteenpäin. Työttömyys lähti aluksi todella nopeaan kasvuun saavuttaen huippunsa toukokuussa 2020. Tämän jälkeen työttömyys on ollut pääsääntöisesti hienoisessa laskussa. Vuoden 2021 heinäkuussa Vantaalla oli 1341 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kesäkuuhun verrattuna työttömien lukumäärä kuitenkin kasvoi 467. Vantaan työttömistä 2977 oli kokoaikaisesti lomautettuja. Lomautettujen kokonaismäärä on yli puolittunut vuoden 2020 heinäkuusta, jolloin se oli 6071. Yhteensä Vantaalla oli 19091 työtöntä heinäkuussa 2021. Huolestuttavaa on etenkin pitkäaikaistyöttömyyden yli kaksinkertaistuminen vuodentakaisesta heinäkuuhun 2021 mennessä. Vuoden 2020 heinäkuussa Vantaalla oli 3109 pitkäaikaistyötöntä. Määrä oli kasvanut vuoden 2021 heinäkuuhun mennessä 6396 pitkäaikaistyöttömään. Positiivisena kehityksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt vuodentakaisesta. Vuoden 2020 heinäkuussa Vantaalla oli 2947 alle 25-vuotiasta työtöntä.

Vuoden 2021 toisessa osavuosikatsauksessa vuosikatteeksi ennustetaan 98,5 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun noin 30,5 milj. eurolla. Tulosennuste päätyy elokuun lopussa tehdyn ennusteen perusteella noin -10,6 milj. euron alijäämään (talousarvio -31,5 milj. euroa). Talousarviota parempi tulosennuste johtuu positiivisista verotuloennusteista. Tulosennusteeseen ei päästä ilman valtion täysimääräisiä koronakompensaatioita ja sen tilittämistä niin, että se voidaan kirjata kokonaan vuoden 2021 kirjanpitoon.

Työttömyys laskee

Vantaan heinäkuun työttömyysaste 15,2 % on korkeampi kuin useimpien verrokkikuntien. Helsingin työttömyysaste on 14,2 % ja Espoon 12 %. Suurista kaupungeista vain Turun työttömyys 15,3 % on korkeampi. Vantaan työttömyys on myös Helsingin seudun korkein. Helsingin seudun matalimmat työttömyysasteet on Mäntsälässä ja Pornaisissa 8,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 12,3 %. Helsingille, Espoolle ja Vantaalle on yhteistä se, että työttömyyden lasku edellisvuodesta johtuu ennen kaikkea lomautettujen määrän vähenemisestä.

Avoimien työpaikkojen kehitys on Vantaalla ollut suotuisaa. Huhtikuusta lähtien Vantaalla on ollut enemmän avoimia työpaikkoja kuin koronaepidemiaa edeltävänä aikana. Tämä indikoinee sitä, että työttömyyden lasku tulee jatkumaan.

Espoon ja Vantaan väestö kasvaa

Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Vantaa oli toiseksi nopein kasvaja absoluuttisin luvuin. Vain Espoo kasvoi nopeammin. Siellä väestö kasvoi 2629 hengellä tammi-heinäkuussa 2021. Espoo kasvoi Vantaata nopeammin kaikilla väestönkasvun osatekijöillä – syntyvyyden enemmyydessä, kuntien välisessä nettomuutossa sekä nettomaahanmuutossa. Tampere kasvoi lähes yhtä nopeasti kuin Vantaa ja sen väestön lisäys oli 1448. Helsingin väestö väheni nopeimmin, 349 hengellä, mikä johtuu etenkin kuntien välisestä muuttotappiosta. Myös Turun ja Jyväskylän väestö väheni. 

Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet pehmeitä

Vantaalla on tapana asettaa toimialan tavoitteiksi keinoja - esimerkiksi jonkin ohjelman tai mallin tekeminen. Parempia tavoitteita olisi konkreettiset luvut, jotka kuvaavat hyvinvointia, kuten kiusatuksi tulleiden pienempi määrä tai pienempi sairastavuus. Nämä kertovat tavoitteelisesta toiminnasta, eivätkä tyhkistä sanoista ja ohjelmista.

***

#kouluväkivalta #kiusaaminen #kioulukiusaaminen #päväkoto #varhaiskasvatus #sisäilma #Vapaala #ulkoliikunta #Pähkinärinne