Vantaan tulisi ottaa osaamistason nosto yhdeksi tärkeäksi teemaksi. Laadukkaaseen opetukseen panostaminen ei ole kuluerä, vaan merkittävä investointi, kaksi kuntapäättäjää kirjoittaa.

(Kirjoitus julkaistu Vantaan sanomissa:)

Talous, koulutustason lasku ja alueiden eriarvoisuus ovat Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan tällä hetkellä Vantaan suurimmat haasteet. Käytännössä lasten ja nuorten osaamisen sekä koulutuksen puute aiheuttavat köyhyyttä, joka lopulta näkyy kunnan taloudessa.

Talousarviota ja strategiaa valmistellaan paraikaa. Miten Vantaa turvaa riittävän opetuksen ja tuen lasten koulunkäynnille, jotta nuorten osaamistason lasku pysähtyy?

Lukutaidon parantaminen onnistuu vain, jos lisärahaa tulee koulujen tämänhetkisten budjettien ulkopuolelta, ja lukutaito nostettaisiin yhdeksi tärkeimmäksi onnistumisen mittariksi. Osaamistason tulee olla yksi Vantaan strategisista teemoista.

Vantaalla koulutustaso on jo nyt alle maan keskiarvon, ja alhaisempi kuin muilla suurilla kaupungeilla. Opetus ja sen tukitoimet ovat riittämättömällä tasolla. Oppilaiden lukutaidossa on isoja eroja, ja puutteet lukutaidossa estävät pärjäämisen muissa aineissa.

Ensimmäisinä vuosina opittu sujuva lukutaito on edellytys onnistumiselle koulussa ja työelämässä.

Vantaan päättäjiltä puuttuu systemaattinen data lukutaidon kehittymisestä eri kouluissa ja yleisesti, vaikka lukutaitoa mitataan varmasti jokaiselta oppilaalta. Tieto lukutaidon puutteista on tärkeää, kun halutaan arvioida esimerkiksi sitä, ovatko nykyiset resurssit oppilaiden tukemiseen riittävät vai pitäisikö niitä kehittää.

Muutama vuosi sitten Vantaan kolmiportaisen tuen selvitys toi jo esiin paljon puutteita tuen riittävyydessä. Puutteiden paikkausta ei päättäjiltä ole siitä huolimatta herunut, eikä selvityksen jälkeistä kehitystä ole seurattu.

Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ovat kärsineet koronasta muita enemmän, ja tämä tulee näkymään pitkään monella eri tasolla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuoreen raportin mukaan ensimmäinen ja toinen luokka eivät kavenna osaamiseroja. Raportin mukaan on muun muassa suomenkielisiä oppilaita, jotka eivät saa erityistä tai tehostettua tukea, vaikka sitä tarvitsisivat.

Raportin mukaan myös kunnissa annettavien opetustuntien määrä vaikuttaa osaamiseen. Vantaalla oppituntimäärä on lain mukainen minimimäärä.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvaessa resurssit heidän suomen opetukseen eivät ole samassa määrin kasvaneet. Omaan ryhmään eriyttäminen ei edistä kielitaitoa ja kielitaidon puute jarruttaa oppimista, vaikka edellytykset muuten hyvälle koulu-uralle olisivat olemassa.

Valtiolta tuleva tuki koronan aiheuttaman osaamisvajeen paikkaamiseen ei riitä pienentämään lukutaidon huononemista. Se riittänee juuri ja juuri koronan aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Osaamistason laskun hillintä vaatisi välittömästi suurempaa satsausta budjetissa kasvatuksen ja oppimisen toimialalle.

Panostuksen puutteella on erittäin pitkäkestoinen vaikutus esimerkiksi kaupungin saamiin verotuloihin tulevaisuudessa. Nuoriin ja lapsiin sijoittaminen tulisi nähdä merkittävänä investointina

Naima EL Issaoui, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Sirpa Siru Kauppinen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

• Vantaan sanomat: https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4327918

***

#koulu #lukutaito #talousarvio #investointi