Kaupunginhallituksessa asiaa koronan haittojen korjausohjelmasta, Tikkurilan kaavarunko luo lisää kävelykeskustaa, Vantaan ja Keravan sote-valmistelun organisointi sekä torpattiin Kiilassa toimintaa laajentava ympäristölupa. Luottamuselinten kokoja pienennetään erityisesti yhtiöiden hallitusten osalta. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut rysäytetään yhteen, tulee pelkän organisaatioiden laatikkoleikin lisäksi puuttua palveluiden reikiin. Puutteita jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kaupungille ovat esimerkiksi toimimaton nepsylasten diagnosointi- ja hoitopolku, puutteellinen ikäihmisten kuntoutus sekä esimerkiksi psykiatristen palveluiden saamattomuus. Oikea-aikainen ja oikea tehokas hoito säästäisivät miljoonia.

Tämän olen tuonut esiin sekä valtuustossa että kaupunginhallituksessa, mutta tuntuma on että palveluiden reikien kehittämiseen ei Vantaan puolella ole suurta poliittista tahtoa. Riskinä on että säästötavoitteet tuottavat pikemminkin yhä suurempia kustannuksia osaoptimoinnilla ja pihistelyllä taloudellisesti tuottavista parannuksista. 

• Blogi "Hoidon reiät paikattava ennen sote-uudistusta"

Uudistuksessa puhutaan liian vähän siitä

• mihin uudistuksen tulee tähdätä? Mitkä ovat tavoitteet palveluiden laadun ja kattavuuden suhteen, ja miten niitä mittarioidaan?
• millaisilla hoitokokonaisuuksilla kuntoudutaan parhaiten? Miten ehkäistään onnistuneesti masennusta? Millainen palvelurakenne on optimaallinen kuntalaisille?
• miten palvelu järjestetään? 
• mikä on ihmisen käyttöliittymä elämään, kuntaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin? 
• miten asukkaat voivat vaikuttaa?

Ylipäätään fuusioissa yksi haaste on se, että suurimman organisaaiton organisaatiokulttuuri ja toimintatavat jyräävät. Nyt on hetki havainnoida mitkä asiat toimivat paremmin Keravalla ja mitkä Vantaalla (tai muualla), ja ottaa parhaat käytännöt malliksi. 

Vantaan kaupunki asettaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perustamisen valmistelua varten väliaikaisen konklaavin ja organisoi ja hallinnoi sitä. Aiemmin kaupunginhallitukset ovat kokoontuneet muutamaan otteeseen keskustelemaan yhdessä uudistuksesta. Keravalla uudistusta on ohjannut luottamushenkilöelin, joka on halunnut parantaa sitä että palvelut vastaavat ihmisten tarpeita. Vantaalla tällaista ei ole ollut.

Väliaikaisen toimikunnan jäsenet

• Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö,
• Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen ja
• Vantaan hallintojohtaja Hanna Ormio.
• Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, varajäsenenään talousjohtaja, 
• Keravan perheitä tukevien palveluiden johtaja, varajäsenenään arjessa selviytymistä tukevien palveluiden johtaja, sekä 
• Keravan kaupunginsihteeri, varajäsenenään kaupunginkamreeri. 
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen edustajana on pelastusjohtaja, varajäsenenään riskienhallintapäällikkö.

Uudistus kuormittaa organisaatioita samaan aikaan koronan kanssa. Itsestään selvää ei ole työntekijöiden jaksaminen ja riittävä resursointi niin että kyetään panostamaan uudistuksessa myös toiminnan parantamiseen. Hyvä suunnittelu voi kuitenkin tuottaa parempaa palvelua, lisätä hyvinvointia ja vähentää näiden puutteista johtuvia kustannuksia.

Koronan haittojen hoitoon ohjelma ilman selkeää rahaa

Vantaa päätti koronan haittojen hoidon ohjelmasta useiden pyyntöjen ja puheiden jälkeen. Tämä hyvä. Mutta rahaa heruu haittojen vähentämiseen vain jos taloudesta jää ylimääräistä, ja vasta sitten kun tämä tiedetään vuodenvaihteessa. valtion koronatuista ei vielä tiedä, ja verotulokehityskin on epäselvä. Viime vuonna tehtiin positiivinen tulos, kun koronatukia ja verotulojen kasvua ei huomioitu järin ajoissa.

Iso ongelma ajattelussa on se, että moni haitta korjaamatta tuottaa erittäin merkittäviä kustannuksia - inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan - ja haittojen korjaaminen kannattaisia aloittaa heti.

Esimerkiksi oppimisesta pudonneet kannattaisi ottaa kyytiin heti eikä vasta lukukauden odottelun jälkeen, ja masennukset hoitaa silloin kun eivät ole kroonistuneet syviksi ja kallishoitoksiksi.

Keväällä 21 kaupunki aloitti suunnittelemaan koronan jälkihoitoa ja toipumista. Työ koskee joka toimialaa ja siinä tullaan tekemään konkreettisia nostoja toipumisen ja jälkihoidon varmistamiseksi sekä arvioidaan toimien kustannukset. Tässä työssä olisi kuitenkin tärkeä myös arvioida kustannukset siitä jos haittoja ei vähennetä.

Kaupungin listaamat alueet: 

• Työllisyyden ja yritysten elpymisen tukeminen 
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitovelan kurominen
• Oppimisvajeen paikkaaminen ja varhaiskasvatuksen tukeminen
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen
• Syrjäytymisen ehkäisy ja myönteisen erityiskohtelun toimenpiteet
• Panostukset osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin toimiin sekä harrastuksia ja tapahtumatuotantoa tukevia toimiin.
• Monikielisen viestinnän vahvistaminen ja maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen tukeminen 
• Etäjohtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen 
• Kaupungin organisaation palautuminen ja kehittäminen 
• Muut

Vihreät ehdottivat että

1. Ohjelmassa on kohdennettava budjetin ulkopuolelta rahaa koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan korjaamiseen.
2. Ohjelman laadinnassa ja toteutuksessa tulee tehdä toimialarajat ylittävää yhteistyötä 
3. Ohjelmassa tulee huomioida lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, mielenterveys, oppilas- ja opiskelijahuolto, etäopetuksen aiheuttamien haittavaikutusten korjaaminen, nuorten päihteillä ja väkivallalla oireiluun puuttuminen, perheiden tukeminen, aikuisten mielenterveyden tukeminen, vanhusten fyysisen kunnon vahvistaminen ja yksinäisyyden aiheuttamien ongelmien korjaaminen.

Vihreät ja vasemmisto tekivät asiaan liittyviä aloitteita, joiden vastaukset ovat nyt käsittelyssä. Vihreiden tiedote asiasta: Vihreät vaativat lisää rahaa koronan haittojen hoitoon. Vihreiden aloitteen allekirjoitti myös Tiina Tuomela, Tanja Vahvelainen ja Juha Malmi (KD).

Rahoitus tarvitaan, jotta kustannukset eivät räjähdä. Ajat ovat epävarmat, mutta kriisin huono hoito jättäisi talouteen vuosikymmeniksi loven. Kyse ei ole vain kaupungin menoista, vaan myös verotuloista ja ihmisten ja alueen taloudellisesta toiminnasta pitkälle eteenpäin.

Kiilassa ympäristön kokonaisrasitus huomioitava

Suomen Paalauskeskus oy hakee lupaa ilta- ja viikonlopputoimintaan ja toiminnan kasvattamiseen. Kiilassa alueen kokonaistilanteeseen kiinnitetään ensimmäist kertaa huomiota!

• Vantaa suhtautuu kriittisesti toiminnan laajentamiseen. 

Kiilassa moninainen teollinen toiminta on tuottanut merkittäviä ongelmia asukkaille ja ympäristölle, eikä aiemmin eri toimintojen kokonaisrasitusta ole huomioitu. Lausunto annettiin AVI:lle (Etelä-Suomen aluehallintovirasto).

Syvä kiitos kiilan aktiivisille asukkaille jotka ovat tuoneet esille Kiilan haasteita, joita on sitten hyvä nostaa esiin kaupunginhallituksessa.

Tikkurilaan kävelykeskustaa  

Moderni kaupunki laajenee. Kävelykeskusta laajenee Peltolantien alusta radan ali Jokiniemen puolelle saakka. Isoja korttelipihoja suositaan ja korkeita taloja tulee mm. Peltolantien alkuun. Vihreää näkyy pihoilla ja kadun puustossa, ja autojen omistamisen tarpeen ajatellaan vähentyvän.

Alueen asukasluku lähes tuplaantuu 21 000:een ja työpaikkojen määrä nousee neljännä tuhannella 13 500:aan.

• Tikkurilan kaavarunko

Kuva: Kaavarunko ulottuu Joen varresta radan ja luo kokonaishahmotelmaa aina Viertolaan saakka. Kaavarunko on hahmotelma jonka toteutuminen riippuu kuitenkin mm. kiinteistöjen omistajien halusta kehittää aluetta.

Backaksen maanläjitys kiellettiin

Korkein hallinto-oikeus torppasi massiivisen rakennusmaan läjityksen pellolle. Rakentamisessa syntyy enemmän tai vähemmän epämääräistä maata, ja jotkut toimijat ovat keksineet tehdä taloudellista tulosta dumppaamalla maan jonnekin. Huono esimerkki oli oikeuteen päätynyt Golfkentän tapaus (yle), joka herätti Vantaan tekemään riskiarviointia ja yhteistyökumppaneiden taustojen tarkastuksen. 

Kivistön tonttikaupassa säätöä - pienten asuntojen trendi jatkuu

Viime kaupunginhallituksessa äänestettiin Skanskan ja YIT:n rakennusrojektista, joka ei ollut käynnistynyt soimuksessa edellytetyllä tavalla, koska asuntojen ennakkomarkkinoinnissa ei kauppa käynyt. Tarkoituksena oli tuottaa kohtuuhintaista asumista pitämällä tontin myyntihinta alhaisena ja rajaamalla asuntojen hintaa. Pienten asuntijen määrää rajoitettiin tuttuun tapaan.

Keskustelua herätti myös se, että rakennusyhtiön työntekijöiden on mahdollista ostaa näitä asuntoja sijoitusasunnoiksi jos julkisella myynnillä ei kaikkia asuntoja ole varattu. Niinpä riskinä pidettiin että tässä tuotetaan tontin halvalla myyntihinnalla tuettua asuntotuotantoa yrityksen työntekijöiden asuntosijoittamiseen. Veivauksen aikana laskettiin tavoitteita suurempien asuntojen osuudessa sekä siirrettiin aloittamisajankohtaa. Rakentaminen on tarkoitus alkaa kesällä 2021.

Pienten asuntojen iso määrä jollakin alueella saa sen kauttakulkualueeksi eikä alueelta löydy isompaan vaihtavalle mahdollisuuksia. Slummiutumisen vaara kasvaa. Viimeaikoina myös koppimaiset miniasunnot ovat herättäneet keskustelua siinä että suunnittelu ei tapahdu asukkaiden tarpeiden, vaan rakennuskustannusten minimoimisen perusteella. Miniasunnot eivät ole muuntuvia, etätyötilan järjestäminen on haastavampaa ja ikkuna sijoitetaan usein vain pitkulaisen asunnon perälle.

Vantaalla asuntosijoittajat ovatkin usein suurin ostajakunta, eivät itse asujat. Toisaalta Vantaan hintakehitys yksiöissä on ollut muita suuria kaupunkeja maltillisempi kun Vantaa on rakentanut enemmän yksiöitä suhteessa Helsinkiin. Asuntokoko on pienentynyt, toisin kuin monissa EU-maissa.

Luottamushenkilöiden määrä 

Kaupunginhallituksen ja lautakuntien ynnä muiden luottamuselinten koko ja vaalintaperusteet päätetään. Esimerkiksi yhtiöiden hallitusten paikkamääriä vähennetään aiemmasta, mikä aiheuttaa usein sen, että vain 3 suurinta puoluetta päättää yhtiöissä. Yhtiöitä ovat esimerkiksi siivous- ja ateriapalveluita tuottava Vantti, parkkiyhtiöt ja Vantaan Energia. Osa yhtiöistä siirtyy puhtaaeen virkamiesohjaukseen. Yhitöiden määrän vähentäminen ja hallitusten kohtuullistaminen on hyvä asia.

Iso haaste on avoimuuden puute: kaikkia toimielinten edustajia ei löydy netistä, eikä myöskään kaupungin sataprosenttisesti omistamien yhtiöiden esityslistoja ja pöytäkirjoja soveltuvin osin niin että ei haittaa esimerkiksi kilpailua. Kuntayhtymissä (HSY, HSL, HUS) nämä ovat julkisia ilman suurempaa vaivaa. Moni yhtiöistä tuottaa kuntalaisten palveluita ilman että toimii vapailla markkinoilla.

• Blogi: Eilinen konsernijaos torppasi yhtiöiden avoimuuden

Toinen haaste on Vantaalla poikkeava tapa laskea luottamuspaikat puolueiden kesken: jokainen toimielin aloitetaan alusta (suurin puolue saa ensimmäisen paikan, toiseksi suurin seuraavan jne), eikä huomioida demokratian toteutumista kokonaismäärissä.

Vantaan Energian osakassopimus uusitaan

Osakassopimus lisää taloudellista raportointia omistajakaupungeille - myös oleellisista tapahtumista ja näistä myös tapaamisten välillä, jos jotain sattuu. Samalla vähennetään yhtiön hallituksen jäsenten määrää (Vantaa 3, Helsinki 2 jäsentä) ja painotetaan näiden asiantuntemusta. Asiantuntemus lisää hallituksen arvoa.

Vantaa omistaa yhtiöstä enemmistön, Helsinki vähemmistön. Yhtiö tuottaa vuosittain merkittävän lisän kaupungin kassaan.

Tässä koko esityslista. Kuulen jälleen mielelläni asioista.

***

Avainsanat: #Sote-uudistus #Vantaa-Kerava #VantaanEnergia #luottamushenkilövalinta #kaupunginyhtiöt #Kivistö #korona #avoimuus #asuntopolitiikka #miniasunnot #segregaatio