Uudistuksen tulisi lähteä ihmisen tai perheen oikea-aikaisen ja oikean hoitopolun luomisesta. Nyt huomio on vain organisaatiokaavoissa. 

Oikea ja oikea-aikainen hoito parantaa taloutta. 

Ikäihmisten kuntoutus toisi säästöjä

Jyväskylässä kotiin tuleva fyssari kuntoutti ikäihmisiä laitoshoidon tarpeesta marjametsäkuntoon. Parilla fyssarilla saatiin runsaat säästöt laitoshoidon tarpeen siirtyessä vuosilla - ja toki hauksempi itsenäisempi elämä ikäihmisille.

Lonkkaliukumäellä saatiin miljoonasäästöt

Puhuin ns. lonkkaliekumäen Vantaalle, ja tälla saadaan joka vuosi muutaman miljoonan säästöä. Lonkkamurtumissa ambulanssi vie eslkeän murtumapoltilaan suoraan leikkaavaan sairaalaan jolloin leikkaukseen pääsee vuorokautta aiemmin, ja kuntoutus aloitetaan heti. Tämän ansiosta kuntoudutaan puolet nopeammin ja puolet useampi kuntoutuu eikä joudu laitokseen, kun vuosittain parisataa vanhusta murtaa lonkkansa.

Vastaavaa tehokkaampaa kuntoutusta pitäis hyödyntää myös mm. lonkkaleikkausten kanssa. Nyt kuntoutusta ei saa ennen kuin virheasennut ovat jo muodostuneet. Lonkkaliukumäen mallia voisi soveltaa myös muissa selkeissä tapauksissa. 

Apottia sujuvammaksi

Apotti on riski: jos sen käyttö ei tule nopeammaksi, lääkärit yms tuhraavat tietoteknikan kanssa päivittäin sadoissa tai tuhansissa asiakaskohtaamisessa. Apotti on saatava sujumammaksi. MUMS ohjelmointikielenä on sekava ja vanhentunut.

Perheiden tuki säästää

Imatralla saatiin merkittävät säästöt antamalla perheille varhaista tukea, jotta onglemat eivät kriisiydy kalliisiin huostaanottoihin. Vantaalla tiedetään, että se toisi kokonaissäästöjä, mutta vastaavaan alkupanostukseen ei ole varaa. Palvelut nähdään vain leikkauskohteena, eikä palvelu parantamista voi tarkastella edes taloudellisesti tuottavina investointeina.

Hollannissa säästettiin paremmalla kotihoivalla

Uudistuksen tavoitteet puuttuvat - paitsi talous

Mihin uudistuksen tulee tähdätä? Mitkä ovat tavoitteet palveluiden laadun ja kattavuuden suhteen, ja miten niitä mittarioidaan?

Millaisilla hoitokokonaisuuksilla kuntoudutaan parhaiten? Miten ehkäistään onnistuneesti masennusta? Millainen palvelurakenne on optimaallinen kuntalaisille?

Miten palvelu järjestetään? Mikä on ihmisen käyttöliittymä elämään, kuntaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin? Miten demokratia toimii, miten asukkaat voivat vaikuttaa?

Hallituksen esityksen mukainen sote-uudistus vähentäisi Vantaan menoja 49 % mutta tuloja 53 %, mikä vaarantaa elpymistä koronasta ja luo paineita leikkauksille. Tilanteessa, jossa koronan haitoista olisi kopattava kiinni. Jo ennen koronaa moni palvelu, kuren vaikkapa

• ikäihmisten kotihoito,
• terveyskeskuspäivystys,
• lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut,
• päihdehoito,
• lastensuojelu,
• nepsu-lasten perheiden tuki

ja moni muu, ovat niin aliresursointuja, että eivät käytännössä voi tarjota palvelua kaikille jotka sitä tarvitsisivat.

Ennen fuusiota Keravan kanssa tulee rakentaa ikäihmisten parempi kuntoutus (siirtää kallista laitostumista vuosilla), nepsy-lasten sujuvan hoitopolku, mielenterveyspalvelut toimimaan ja monia muita puutteita kuntoon. Ennen, kuin ison uudistuksen "laatikkoleikit" vievät kaiken kehittämisen.  

Lisää aiheesta: 

• Vantaan kärkihankkeetta taloudellisesti tehottomia - palvelut nähdään vain kuluina
• Apotti ongelmissa - uusi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä hidastaa työntekoa

***

#lonkkaleikkaus #hoiva #hoito #kotihoito #apotti #sote #lastensuojelu