19.5.2020

Näin puolueet linjasivat budjetin

Valtuuston ohjeisti budjetin valmistelua ristiriitaisesti. Korona-elvyttäjät halusivat rakentaa kun on halpaa ja tarvitaa työtä. Palveluiden parantajat haluavat auttaa  ikäihmiset ja koulupudokkaat kriisin ohi. Kokoomuksessa taas kaivattiin poalveluiden leikkauksia. Puolueiden väliset erot ovat selkeät.

Näin Näin puolueet linjasivat budjetin

SDP puolusti palveluita. 

Kokoomus kritisoi hallituksen toimia Sakari Rokkasen suulla. Elinkeinoelämä ja lentokentän ongelmat olivat keskiössä. Hän muistutti että hallituksen pitäisi pidättäytyä kuntien talouden heikentämisestä. Rokkasen mukaan talouden korjaustoimiin on ryhdyttävä, ja etsittävä keinoja millä talouden syöksykierre saadaan kuntoon. 

Vihreät kehuivat sitä miten kaupunki reagoi koronaan ja turvasi asukkaiden hyvinvointia. Talouden heikkona hetkenä ei saa unohtaa lapsia, nuoria ja ikäihmisiä. Vihreiden puheessa korostuivat ennaltaehkäisevät ja korjaavat palvelut sekä terveelliset koulut. Talousongelmiin vihreät pyysivät apua valtiolta. (Vantaa on menettänyt paljon tuloveroja, kun taas valtionosuuksilla elävät pienet kunnat ovat lähinnä säästäneet palveluiden ollessa kiinni).

Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Antero Eerola siteerasi raamattua koronaennustuksessaan: ”sairaat nousevat, ottavat vuoteensa ja kävelevät”. Vantaa ei saa toistaa aiempaa talous- ja velkaohjelmaa. Hoito-, terveys- ja rakennusvelkaa ei saa päästä kaatumaan syliin. Pelkkää talousvelkaa ei kannata tuijottaa. Vasemmistoliitto on valmis korottamaan kunnallisveroa maltillisesti, mutta maksuja ei, eikä palveluja saa leikata.

Perussuomalaisten Niilo Kärki piti puheen koronan arvaamattomuudesta ja sen taloudellisista vaikutuksista. Suomirata ja Lentorata tulisi rahoittaa valtion voimin, ei kunnan rahoista. Ratikan sijaan toivotaan superbussia. Kiinteistökehityksen kannalta ei ole väliä onko bussi vai ratikka. Perussuomalaiset toivat esiin myös sen että Vantaan väestönkasvusta 80 proenttia on vieraskielistä väestöä, ja peräänkuuluttivat segregaation ehkäisyä ja valtiolta valtavien maahanmuuttajista aiheutuvien kulujen kattamista. 

Tiina Tuomela esitti Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen. Työttömyys on noussut 9:stä 26:en prosenttiin, ja ruoka-avulle on tarvetta. Talousarvion aukko vastaa 2 veroprosentin tuottoa 4:n vuoden ajan, eikä valtion tuesta on tietoa. Tarvitaan säästöjä, lainaa ja valtion tukea. Kristillisdemokraatit lanseerasivat veroprosentin tilapäisen noston, koronaveron. Kunnan tehtävä on asukkaiden hyvinvointi. 

Jussi Vähäkangas piti Keskustan ryhmäpuheen, jossa pelkäsi Vantaan talousahdinkoa ja itsenäisyyden menetystä. Kriisissä pitäisi määritellä oleelliset palvelut. Tuottavuutta ja kasvua pitäisi lisätä, ja Vähäkangas halusi lopettaa tytäryhtiöiden ohjauksen ja antaa niille vapauden päästä kriisistä ulos ilman kaupunkia. Rahaa tytäryhtiöistä ei saisi ottaa. (Tytäryhtiöitä ovat esimerkiksi Vantti, VAV, VTK ja Vantaan Energia).

RKP:n Patrik Karlsson keskittyi budjettipuheessaan parkkinormeihin. Vantaa on kaksikielinen maa. Perinteiseen tapaan RKP korosti yhteisöllisyyttä ja haluaa työskennellä yhdessä paremman Vantaan puolesta. 

Jenni Chen piti tärkeänä peruspalveluiden laatua. Työttömyyden hoidossa julkisten palveluiden merkitys on suuri. Sähköisten palveluiden on oltava laajaa. Vantaalla asuvia työttömiä on työllistettävä ja huolehtia ikäihmisistä.

Jenni kiinnitti huomioita terveydenhoidon henkilökunnan jaksamiseen ja hygieniatarvikkeiden saatavuuteen. Myös koulut ja päiväkodit ovat tärkeitä. Koulukiusaamiseen on puututtava ja kiusaamista ennaltaehkäisevä. 

Tiedotuksessa eri kielet ovat pidettävä mukana. Rakentaminen on keskitettävä raiteiden yhteyteen. Ulkoilu- ja liikuntapuistot on oltava kunnossa. Liikunta on sijoitus joka säästää terveysmenoja, ja kulttuuri lisää hyvinvointia. Chen myös vaati Kivistöön palveluita. 

Sinisten valtuustoryhmä huolehti Pietari Jääskeläisen suulla koronan taloudellisista seurauksista. Vantaa on kriisikunta velan osalta ja Jääskeläinen pelkäsi valtion holhousta. Talous on pantava uusiksi, ja vain keskeiset palvelut turvattava. Vähemmän tärkeät asiat on jätettävä toteuttamatta, ja pitää tehdä kipeitä ratkaisuja, lomautuksia, verojen korotuksia sekä palveluiden supistuksia. Kuntalaki edellyttää että talous on kunnossa. 

Jääskeläinen muistutti että ratikkalinja Hakunilasta lentokentälle maksa 400 miljoonaa euroa eikä sitä tule toteuttaa. Sinisten mielestä asukkaita ei tule enää lisää, ja uudet asukkaat ovat vieraskielisiä eivätkä tuo verotuloja. Sähkönivelbussivaihtoehto pitäisi selvittää. Peitari kritisoi myös Vantaan alueen maan alla alittava lentotunnelia, joka muuttaisi Tikkurilan paikallispysäkiksi, toisi ympäristölle raskaan miljoonien tonnien louhinnan ja sen ilmastovaikutukset vaikutukset.

Pirkko Letto (sdp) kertoi miten tärkeää on että koulunkäynti tapahtuu länsä, vaikka etäkoulu joillekin oli myös mahdollisuus. Työterveyshuollon lakkaaminen työttömiltä ja lisää ruuhkaa kunnallisessa terveydenhuollossa. Letto haluaa tarkastella Lastensuojelun liian kalliit palveluiden ostot. Juustohöyläleikkaukset eivät enää toimi.

Oma puheen käsitteli koronan tuomia haasteita: 90-luvun säästöjen mokia ei saa toistaa

Tarve koulun aikuisille on entistä suurempi korona-pahoinvoinnin vähentämiseksi ja pudonneiden oppilaiden saamiseksi mukaan. Jo aiemmin tuki todettiin riittämättömäksi. Nyt sitä on oikeasti lisättävä.

Tuki on tehokkainta varhaiskasvatuksessa ja alaluokilla. Myös perheet tarvitsevat tukea.

90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun. Tämä näkyy yhä lovena taloudessa.

Jos koulun tiloissa säästetään niin melu, rauhattomuus ja sisäilmaongelma haittaavat osaa oppilaista, ja yhä useampi tarvitsee tukea. Nyt pyörtyillään ja ilmanvaihdon puutteet ja viemärinhaju laskevat oppimiskykyä. Syksyn mahdollisessa korona-aallossa ei kannata sulloa lapsia liian pieniin tiloihin. 

Länsi-Vantaan Tuomelan koulurakennus olisi käytännössä ilmainen investointi, ja voisi korvata tulevaisuudessa koulujen lisäkapasiteetin tarvetta. Tuomela olisi myös monille altistuneille sopiva vaihtoehto erillisten puhdasilmapaviljonkien sijaan. Valtuusto ei todellakaan edellyttänyt sen tyhjänä pitämistä, vaikka on päättänyt päättää sen kohtalosta vuonna -21.

Myös yksinäisten ikäihmisten avuntarve on lisääntynyt. Jo ennen koronaa joka toinen päivä yksinäinen vanhus teki itsemurhan. Ikäihmisten eristys on tosi raju, ja jatko voi olla pitkä jos tautia ei tukahduteta. Mielenterveyspalveluita ja esimerkiksi puheluita tarvitaan.

Etäopetuksen kokeneista lapsista viidennes koki helpommaksi olla kotona, koska kaverit kiusaavat. Näin suurelle osalle lapsista koulu ei olekaan hyvä sosiaalinen ympäristö. Topakka kiusaamisen ehkäisy vähentäisi mielenterveyskustannuksia myöhemmin. Tämä vaati tahtotilan lisäksi aikuisia. 

*

Ulla Kaukola (sdp) muisteli lämmöllä talous- ja velkaohjelman aikoja ja digiloikan 16 000 tablettihankintaa. Kaukola kehui digione-hanketta (Digione:ssa Vantaa pyrkii kehittämään jonkin yrityksen kanssa digityökalun  joka korvaa Wilman ja sähköiset ilmaiset opetustyökalut. Digionea on tarkoitus myydä. Hankkeelle on toistaiseksi myönnetty 11 miljoonaa euroa ja se on vasta alussa). Kaukolan mukaan tämän ansiosta Vantaa oli valmis Korona-ajan digiloikkaan ja onnistui digiopetuksessa. Ulla puhui tulevaisuushankkeista.

(Tähän väliin täytyy kirjoittaessa itse kyllä kehua valmistelijoita ja opettajia, jotka tekivät akrobaattisen tempun siirtyessä digiaikaan. Useimmissa muissakin kunnissa yhtälailla saatiin yhdessä yössä kaikki toimimaan. Omasta mielestäni opettajat olivat työn sankareita, ja löysivät kukin ilmaisista digityökaluista oman tyylinsä opetus- ja yhteydenpitometodit. Yksi Digionen riski onkin se, että nyt kun ilmaiset työkalut on Suomessa löydetty, maksullisen Digionen myynti voi olla vaikeampaa. Lisäksi täytyy tiedostaa että kunnalliset ohjelmistokehitykset eivät aina ole täydellisesti onnistuneita, ja kaupalliset tuotteet syntyvät usein kaupallisesti. Digionen rahoituksesta käytiin rapsakka keskustelu ammoin kaupungnhallituksessa - allekirjoittanutkin olisi halunnut panostaa opetukseen ja tukeen ohjelmistokehityksen sijaan. Toivotaan että hanke onnistuu.) 

Tarja Eklund (sdp) muistutti että sisäilmapakettia tarvitaan elvyttämisessä ja puhui paluusta uuteen normaaliin.

Eve Rämö (vihr) oli kolmas joka toi esiin 90-luvun laman virheet. Rämön puheessa lapsilähtöinen budjetointi, peruspalvelut, varhaiskasvatus ja koulutus nostettiin pöydälle ja hän toivoi resurssia kriisin jälkihoitoon. Ikäihmisistä on huolehdittava ja työntekijöiden lomauttamista on vältettävä viimeiseen saakka. 

Vaula Norrena (vihr) toi esiin koronan vaikutuksia: työttömäksi on joutunut 24 000 kuntalaista, ja verotulojen romahduksesta on tullut jopa 100 000 euron lovi budjettiin. Ei kuitenkaan pidä painaa paniikkinappulaa, vaan kaasua, sillä tarvitaan elvytystä. Koko Suomen elinvoima riippuu pääkaupunkiseudun elinvoimasta, täällä on työpaikat ja kasvu. Opiskelupaikkoja on lisättävä jo syksyksi, tarvitaan palkkatukea ynnä muuta. 

Norrenan mukaan suurin ongelmamme ei olekaan korona vaan erikoissairaanhoito: Erikoissairaanhoito maksaa 1053 euroa per asukas koronan vaikutusten jäädessä puoleen. Sosiaali ja terveydenhoito ylittää budjettinsa 47 miljoonalla eurolla. Norrena lähetti viestiä ylempiin piireihin että sote on saatava pois kuntien taloutta rasittamasta eli hoputti sote-uudistusta. 

Sami Kanerva (kok) maalaili sitä että olisi hienoa että nähtäisiin päätösten taloudelliset vaikutukset seuraavien 20 vuoden aikana. Kanervan mukaan on yliopistojen tuottamia simulointimalleja. Budjetin loppusumman määrittää ensisijaiseti verotulot, ja verotulojen kasvattaminen takaa budjetin. Kanervan mielestä tulojen määrittelyssä yksi toimiala on tärkeä ja se on kaavoitus. Sinne pitää saada ohjausta tulojen kehittämiseen.

Minna Kuusela (vihr) muistutti että elämme tulevien sukupolvien luonnonvaroilla. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat suurimmat ongelmat pitkällä juoksulla, eikä näitä toimia voi peruuttaa. Tarvitaan lisää järeitä toimia. Suojelemme itseämme ja elvytämme taloutta.

Eerola (vas) peräänkuulutti solidaarisuutta: elintaso ja hyvinvointikuilua ei saa kasvattaa. Tavalliset vantaalaiset eivät saa joutua tolkuttomasti kiristämään kukkaron myörenyörejä. Tulojen kasvuun keskityttävä, ei leikkauksiin. On mahdollista että talouden toipuminen on nopeaa, jos shokki poistuu nopeasti.

Juha Malmi taas kritisoi digiloikkaa. Kummat ovat tärkeämpiä: peruspalvelut vai tulevaisuusinvestoinnit? 90-luvulla tuhannet ihmiset ajautuivat yhteiskunnan ulkopuolelle palveluiden heíkennysten vuoksi. Leikataanko jokaiselta toimialalta, myös terveydenhuollosta ja koulutuksesta, vai laitetaanko Vantaan ratikkahanke jäihin, jolloin säästämme 6 me euroa? Malmi piti tätä arvovalintana. Malmin  mukaan kaikki investoinnit joita ei ole aloitettu, on siirrettävä tulevaisuuden, tavoitteena 50 me säästö. 

Jan Edelman (kok) toi esiin verotulojen kasvattamisen maankäytön avulla. Tuloja ei saisi kasvattaa veroja nostamalla, sillä lopputuloksena asukkaat eivät löytäisi Vantaalle. Kaikkia palveluita ei tarvitse kunnan tuottaa ja pitää tehdä listaus niistä mistä voidaan luopua. Mietitään mieluummin miten asioita saadaan toteutettua kuin se miten saadaan vältettyä tekemistä. Edelmanin mukaan yritykset ovat valmiita toimimaan mutta ovat juuttuneet byrokratian rattaisiin. 

Itse kommentoin keskustelua:

Juha Malmi halusi lopettaa rakentamisen ja korjaamisen. Tämä ei toimi: se syventäisi lamaa kaupungin omilla toimilla. Tämän lisäksi terveyshaitta kouluissa on korjattava, eikä lapsia voi sijoittaa taivasalle varhaiskasvatukseen tai kouluihin. Puhuin Edelmann ja Kanervan leikkauslistoja vastaan. 

Tanja Vahvelainen haluaa karsia investointeja. Työ on avioliiton ohella elämän tärkeimpiä asioita. Itsestään selvää on että peruspalveluista ei voi säästä. Näissä on jo alunperin haasteena rahan riittävyys.  Ratikkaa voi vähän työntää eteenpäin. Jos nostetaan kuntaveroa, karkoitamme asukkaita. Pienet ja keskisuuret yritykset yritävät työllistää ihmisiä. Peruspalvelut turvattava.

Vaula Norrena toi topakasti esiin sen että asuu 30 000 asukkaan kaupunginosassa jossa ei ole työtä eikä palveluita. Vieressä on samankokoinen kaupunginosa jossa tilanne on sama. Norrena on aikanaan asunut 30 000 asukkaan kaupungissa jossa oli kaikki palvelut, orkesterista lähtien, ja työpaikkoja ja kauppja jne. Kouvolassa. Miten ei ole Korsossa yhden yhtä prismaa tai kahta kahvilaa? Vantaa on pitkään keskittänyt Aviopolikseen kaikki panokset. Muut alueet ovat kuihtuneet. Myyrmäestä kadonnut 5000 työpaikkaa. Korso, Koivukylä ja Hakunila kuihtuvat, palvelut katoavat slummiutuvat. Nyt on satsattava. Jos ei Korsoon tule uutta keskustaan, minä muutan takaisin kouvolaan.

Juha Malmi vastasi että ei ole laittamassa investointeja jäihin. Noin 50 miljoonan säästöt investoinneista tulee olemaan todellinen tarve ja tilanne. En ole leikkaamassa sisäilmaongelmista. Ne ovat jatkuva haaste mihin pitää panostaa. Nyt näyttää että mistään ei olla luopumassa, ja säästöjen sijaan tuotu rahareikiä. Malmi ennusti useampaa korona-aaltoa. Talouden tilannekuva on myös epäselvä. Malmi tarkensi että hakunila ei ole räsistyvä, eikä hän muuta Kouvolaan.

Jussi Saramo halusi perata investoinnit. Investointien siirtäminen nostaa velkaantumista, kun työttömyys korkeaa ja rakentaminen halpaa ja lisää veroja. Kun työttömyys tulee laskemaan niin silloin kannattaa silloin jättää investointeja väliin jolloin yksityiset toimivat. Ei kannata hätäillä ja siirtää investointeja. 

Puutuin vielä asiaan: Juha Malmi tarkensi hyvin sisäilmakorjausten ja sellaisten tarpeellisuuden. Myöskään ympäristöä ei saa unohtaa. Esimerkiksi useampi tutkimus on tuonut esii miten koronan kuolleisuus on korkeampi alueilla jossa on ilmansaasteita enemmän. Kun teemme merkittäviä taloudellisia ratkaisuja, tulee myös arvioida näiden sosiaaliset vaikutukset ja kerrannaiset vaikkapa syrjäytymiseen ja hyvinvointiin. Mutta myös se miten nämä vaikuttavat ympäristöömme.

***

Keskustelu on tiivistelmä, ja pyydän anteeksi etukäteen jo mahdollisista kiiressä tehdyistä virheistä.  

Budjettikeskustelu oli varsin vaisu, sillä se alkoi vasta kymmenen jälkeen. Puheenvuorot oli rajattu 2 minuuttiin, mutta tätä ennen käsiteltiin mm. Henkilöstökertomus, ostareiden suojelu, arviointikertomus ja sen esiin tuomat haasteet. 

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi