29.9.2016

Koulukapinan ABC-opas

Kun sisäilmaongelmat vain jatkuvat, vanhempien täytyy toimia. Viranomaisen vitkutellessa vaikkapa riittävän remontin ja turvallisten väistötilojen osoittamisessa oireet pahenevat ja yhä uudet lapset sairastuvat.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 - 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia. 

Oppilailla ei ole oikeusturvaa. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta vaikuttaa lopun elämää. Yksi altistunut lapsi maksaa 60 000 euroa vuodessa terveysmenoina ja syrjäytynyt miljoonan. Korjataan homekoulut, niin säästetään rahaa ja lasten terveys.

Verkottuminen

Jos epäilet lapsesi sairastuneen koulun sisäilman johdosta, kysele muilta vanhemmilta onko heillä samanlaisia epäilyjä. Vanhempien kannattaa verkottua ja yhdessä lähteä selvittämään ongelman laajuutta sekä kyselemään tietoja.

On aivan eri asia, jos yksi lapsi on sairastunut, kuin että jo 10 prosenttia lapsista oirehtii. Usein vanhemmat eivät edes ymmärrä epäillä lasten sairastelun voivan johtua terveydelle vaarallisesta koulurakennuksesta.

Ongelmaa saatetaan vähätellä tai oireita painaa villaisella. Tulee kuitenkin muistaa, että terveissä rakennuksissa altistunutkaan lapsi ei oirehdi.

Vanhempainyhdistykset

Vanhempainyhdistykset kantavat usein huolta oppilaiden hyvinvoinnista ja suhtautuvat näin ollen vakavasti sisäilmaongelmiin. On tärkeää kuulla useampia asiantuntijoita, kuten riippumatonta lääkäriä tai sisäilmakonsulttia, sillä kunnan viranomaiset saattavat antaa yksipuolista informaatiota.

Esimerkiksi Vantaan Kanniston koulun sisäilmatiedotustilaisuudessa kunnan viranomainen sanoi oireiden voivan johtua muista lähteistä. Onneksi paikalla ollut lasten allergologi korjasi asian: altistuneetkaan lapset eivät oirehdi terveessä rakennuksessa.

Jos yhdistys on passiivinen, ei kannata odottaa hallituksen vaihtoa, sillä lasten terveys pääsee sitä huonommaksi, mitä pidempään he joutuvat altistumaan. Vanhemmat voivat toimia myös ilman yhdistyksen tukea.

Vantaan Vanhempainyhdistyksellä (Vanvary) on sisäilmatoimikunta, joka jakaa tietoa, pyrkii poistamaan sisäilmaongelmia sekä tukee vanhempien vaikuttamista sisäilmaongelmiin. Vastaavia voi perustaa muuallekin.

Tee ilmoitus oireista

Koulun terveydenhoitajaa kannattaa informoida oireista sekä kysyä häneltä neuvoja, miten ja minne sisäilmaoireista tulee ilmoittaa. Ilmoitus on tärkeä, koska ilmoitusten perusteella kaupunki huomaa ongelmarakennukset. Mainitse, esiintyykö lapsen oireilua kaikkialla rakennuksessa vai joissain tietyissä osissa rakennusta. 

Sisäilmaepäilystä kannattaa informoida nämä tahot:

  • Koulun rehtori tai päiväkodin johtaja
  • Kouluterveydenhoitaja
  • Ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri tai vastaava
  • Tilakeskuksen mahdollinen sisäympäristöasiantuntija
  • Ympäristökeskuksen terveysinsinööri

Myös vanhempainyhdistykselle kannattaa viestiä sisäilmaongelmista.

Sisäilmaoireet

Lääkäri osaa arvioida paremmin oireita, mutta yleisimpiä ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia kuten keliakia, diabetes, ms-tauti ja reuma tai monikemikaaliherkkyyden. Jokainen sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleileva ei näihin automaattisesti sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Käypä hoito hukassa

Sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Lääkärin tulee rakennuksen kosteusvauriota epäiltäessä suosittaa rakennuksen tutkimista.

Lääkäreiden Käypä hoito -suositus on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä, koska se ei huomioi suurinta osaa sisäilmaoireista- ja sairauksista. Psyykkisten hoitojen ei ole myöskään todettu auttavan sisäilmaoireisiin. Suosituksessa ei myöskään tuoda esiin sitä, että oireet helpottuvat altisteettomissa tiloissa. Kuntoutukseen ja työkyvyn palauttamiseen ei niin ikään ohjeisteta. 

Käypä hoito -suositus kattaa päästölähteistä vain aivan perinteisimmät homeet, ei muun muassa kouluille tyypillisiä kemiallisia yhdisteitä tai mikrobien yhteisvaikutuksia.

  1. Hakeudu sisäilmasairauksiin erikoistuneen kokeneen lääkärin pakeille
  2. Tärkeintä on katkaista altistuminen nopeasti, eikä esimerkiksi pahentaa altistumista jatkamalla koulun käyntiä astmalääkkeiden avulla

Päättäjiin vaikuttaminen

Päättäjiin kannattaa olla suoraan yhteydessä. Puhelimitse kohteliaasti ja asiallisesti, mailitse tiiviisti aloittaen heti suoraan koukuttavalla lauseella ja faktaperusteisesti. Tekstin lyhyys on tärkeä, sillä päättäjille tulee luettavaksi niin paljon dokumentteja, että kaikki eivät kaikkea lue. Faktat ovat tärkeitä, mutta myös yksilöiden tarinat konkretisoivat ihmisten hätää. Käy heti asiaan.

  • Päättäjien yhteystiedot löytyvät kaupungin Internet-sivuilta.

Osassa kunnista on vielä jäljellä vanhojen puolueiden ryhmäkuri, jossa pahimmillaan nokkamies käyttää määräysvaltaa. Tällöin avainhenkilöiden tunnistaminen ja suora vaikuttaminen heihin on tärkeää.

Kauniiden sanojen sijaan poliitikkojen teot ratkaisevat. Älä tuudittaudu sanojen perusteella, sillä oliitikkojen äänestyskäyttäytyminen päätöksenteossa on aivan liian usein eri asia kuin puheet ja lupaukset sekä vaalikonevastaukset, mainonnasta puhumattakaan. Osalle on tärkeää lapset, osalle aivan muut asiat. Kysymys on arvoista.

Kirjoittelu yleisönosastoihin

Tärkein vaikutuskeino on media. Jos suorat kansalaiskontaktit eivät riitä, julkisuus painaa päättäjiä. Ongelmat, joista kirjoitellaan paljon lehdistössä, saavat valtuustossakin huomiota.

Asialliset kirjoitukset kantavat parhaan sadon. Välejä ei kannata rikkoa, sillä päättäjät todennäköisesti istuvat tuoleillaan ja samalla kuntalaisille tärkeiden asioiden päällä vähintään seuraaviin vaaleihin saakka.

Mielipidekirjoituksia kannattaa lähettää useita eri näkökulmista ja eri kirjoittajilta. Tämä on luonnollista, sillä kansalaisliikkeet eivät ole organisoituneita, vaan yleensä laaja joukko huolestuneita vanhempia, joista useimmat eivät edes tiedä toisistaan.

Kunta saattaa tuoda vaikeat päätökset niin nopeasti, että kansalaiskeskustelua ei ehditä käydä. Se myös saattaa pelata aikaa näennäisillä tutkimuksilla, minikorjauksilla, raporteilla ja työryhmillä välttääkseen oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymisen.

  • Asioihin tulee reagoida nopeasti
  • Sen jälkeen sitkeys kannattaa
  • Poliitikkojen muisti on myös lyhyt, joten asiasta kannattaa muistuttaa aika ajoin

Onnistuneita taisteluita on paljon, kuten Vantaalla Hämeenkylän koulun sulkeminen. Valistuneimmissa kunnissa kuntalaisia kuunnellaan.

Media on vahvin vaikuttaja

Myös lehdistöä kannattaa taustoittaa epäkohdista. Lehtien lisäksi myös radio, televisio ja näiden paikallistoimitukset ovat olemassa.

  • Yle paikallistoimitukset: http://yle.fi/yleisradio/toimipaikat
  • Paikallislehteen kannattaa soittaa ainakin toimittajalle, joka on kirjoittanut kouluista tai kaupungin toiminnasta aikaisemminkin. Monissa lehdissä on juttuvinkki-kaavake.
  • MOT, Spotlight tai keskusteluohjelmat ovat joskus tarttuneet valtakunnan epäkohtiin

Päättäjät ovat riippuvaisia mediasta, joten vasta lehdistön kirjoittelun jälkeen moni koulu on korjattu.

Sosiaalinen media

Sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen kannattaa pitää korrektina. Tärkeälle asialle voi perustaa Facebook-ryhmän tai -sivun. Joskus keskustelusta kannattaa moderoida pois pahimmat häiriköt, jolloin ryhmä säilyy houkuttelevana ja mielenkiintoisena. Hyvin negatiivinen keskustelu leimataan myös helposti asialtaan negatiiviseksi, eikä keskustelijoita enää oteta tosissaan.

Opettajien sananvapaus

Jos kunnassa tai koulussa on neuvostoliittomainen organisaatiokulttuuri, opettajat eivät välttämättä uskalla puhua sisäilmaongelmista tai muista epäkohdista. Oikeusasiamiehen tuoreen päätöksen mukaan opettajilla on kuitenkin oikeus nostaa asiallisia epäkohtia esiin esimerkiksi yleisönosastoilla sananvapauden ansiosta, vaikka työnantaja joutuisi vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin.

On jopa kouluja, joissa opettajia on kehotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.

Tulee muistaa, että kaikki opettajat eivät halua vaarantaa työilmapiiriä tai työpaikkaansa ja samalla tulevaa työnsaantia, eikä sellaista heiltä voi vaatia.

Tietojen saanti

Aina kunnat eivät ole kovin avoimia rakennusten kuntotietojen suhteen. Tässä viranomaisen velvollisuuksista julkisten asiakirjojen kanssa:

  • Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä
  • Julkisuuslain 9 § 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen
  • Julkisuuslain 2 § 4 momentin mukaan jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:
    • ilmoitettavat tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy
    • annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi
    • tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi 
    • annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista

Jos pyytää kaupungilta tietoja, kannattaa:

  1. Lähettää pyyntö sähköpostilla kirjaamon kautta, niin varmistaa, että viranomainen ei voi vedota siihen, että pyyntö ei ole tullut perille, osoite yleensä muotoa kirjaamo@kaupunginnimi.fi
  2. Jos tietoja evätään, kannattaa pyytää viranhaltijapäätös tietojen epäämisestä. Tällöin viranhaltija joutuu tekemään virallisen päätöksen, jonka perusteella ei annakaan tietoja. Laissa on määritelty poikkeamat (kuten valtioslaiaisuudet).
  3. Viranomaisen päätöksestä voi valittaa hallintotuomioistuimeen.

Tietojen tulisi tulla periaatteessa kahdessa viikossa. Tietojen pyytäjän ei pääperiaatteen mukaan tarvitse selittää, mihin tietoja tarvitsee (samaisessa julkisuuslaissa mainittua).

Sisäilmatutkimukset haastavia

Ihminen on paras indikaattori. Tilastollisesti pätevä oirekysely varmistaa sen, onko koulu terveellinen tai terveydelle vaarallinen. Useat kunnat ovat tutkineet oireikyselyin kaikki koulut, ja voivat näin kohdistaa vähät remonttirahat oikeisiin kohteisiin.

Oirekyselyitä tarjoaa useat konsultit ja yritykset. Ne voivat olla kertarysäyksiä (esim. Tuula Putus/Indoor Aid) tai jatkuvaan seurantaan (esim. neljästi vuodessa toistettava Nindux). THL:n oireikyselyssä on kolme puutetta: Kysely reagoi vain erittäin huonokuntoisiin kouluihin koska 30 prosenttia viikottaisia oireita ei riitä. Referenssiaineisto on sisäongelmaisista kouluista koottu jolloin normaalitaso on huono. Näiden lisäksi mm. infektiot uupuvat lomakkeesta vaikka ne ovat merkittävä lasten terveyshaitan indikaattori. Se ei validi samalla tavalla kuin monet muut Örebro-aineistoon perustuvat.

Mikrobinäytteet ovat epätarkkoja, ja niissä näkyy vain tutkittavat mikrobit (jos niitäkään), eikä esimerkiksi VOC-yhdisteitä. Rakenteiden kosteusmittaukset tai rakennetutkimukset ovat haastavia; näytteet tulee ottaa juuri kostuneista tai homeisista paikoista. Homekoirat taas haistavat homehtuneet roskatkin.

VOC-yhdisteitä voi myös syntyä senkin jälkeen kun esimerkiksi betonien kosteusprosentti muovimaton alla on laskenut “turvallisiin” arvoihin, sillä kerran käynnistyttyään myrkyllisiä aineita synnyttävä reaktio jatkuu.

Tyypillisiä oireita aiheuttavia sisäilman VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ovat mm. TXIB ja 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) sekä monet rakennus- ja sisustismateriaalien ja pesuaineiden päästöt. Kunnissa on harvoin riittävää ymmärrystä sisäilmaongelmien synnystä.

Mittausmenetelmät ovat vielä puutteellisia, eikä ”puhdas tulos” ole mikään tae terveellisestä sisäilmasta. Myös pienten pitoisuuksien vaikutus saattaa voimistua homeiden tai bakteereiden tai viemärinhajun (rikkivety yms.) yhteisvaikutuksessa. 

Hiukkasnäytteet ovat sattuman varaisia siinä että hiukkaset kinostuvat eri paikkoihin virtausten mukaan. Tämän lisäksi tärkeää olisi tutkia juuri pieniempiä hiukkasia (pm2,5) joska näiden terveysvaikutukset ovat suurimpia. Hiukkasia saattaa tulla vaikkapa vanhoista ilmanvaihdon ääneä vaimentavista villoista.

Myös ilmanäytteenottoon (Andersenin menetelmä) liittyy epävarmuutta eikä STM enää suosittele sitä.

Uusi lupaava menetelmä on kerätä sisäilman kosteutta E-keräimellä ja kaataa se solujen päälle - jos ne kuolevat, sisäilma on toksista. Menetelmällä ei ole virallisia raja-arvoja. Vaikka menetelmä ennustaa opettajien oireita laajassa tutkimuksessa, se ei antanut oireiden kanssa samansuuntaisia tuloksia mm. Vantaan Mikkolan koulussa.

Oirekysely on tärkeä osa tutkimuksia 

Sisäilmaongelman selvittämisen kolme osaa: 

  1. Rakennuksen kunto: Paine-erot, mikrobinäytteet, rakenneavaukset jne.
  2. Rakennuksen terveellisyys eli käyttäjien kunto: Oirekyselyllä varmistetaan onko rakennus terveellinen. Vaikka esimerkiksi yksittäisten mikrobilajien viitearvot olisivat raja-arvojen alapuolella teknisissä kuntotutkimuksissa, voi kokonaistoksisuus silti olla sietämätön eli rakennus joutuu käyttökieltoon. Oirekyselyn estyessä kokonaistoksisuuden voi mitata E-keräimellä.
  3. Tiedottaminen: Henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille ja kuntalaisille tiedotetaan avoimesti jo sisäilmaongelman epäilystä, sen tutkimuksista ja tuloksista. 

Joissain kunnissa vältetään oirekyselyn tekemistä tai kokonaistoksisuuden selvittämistä, koska pelätään että rakennus joutuu käyttökieltoon. Tämä on täysin vastuutonta, ja jopa kunnan oman kokonaistalouden kannalta ammattitaidotonta. Kunnan on myös taattava terveellinen ja turvallinen oppmisympäristö, ja tätä ei voi taata ilman oirekyselyitä tai E-keräintä, jos käyttäjät valittavat oireista.

Vanhemmat voivat olla aktiivisia kunnan jarrutellessa. Esimerkiksi Tuusulassa vanhemmat tutkivat koulun omalla kustannuksella homekoiran kanssa.

Päättäjien homeoppaan rakennuksen tutkimisen 5 vaihetta: 

  1. Rakennussuunnitelmien arviointi: riskirakenteiden kartoittaminen
  2. Rakennuksen kuntoarvio: aistinvarainen arviointi
  3. Käyttäjien oirekysely, jolla selvitetään oireiden vakavuus ja ilmenemistavat
  4. Tutkimussuunnitelmien laatiminen: mitä tutkitaan ja mistä paikoista: ilmavaihtokoneet, kosteusmittaukset, vuotilmareitit, rakennavaukset jne.
  5. Johtopäätökset rakennuksen kunnosta, sisäilmaongelmien syistä, sekä suositukset tarvittavista korjauksista sisäilmaongelma poistamisekä sekä arvio tilojen turvallisuudesta niiden käyttäjille. 

Pintapaikkailua vai kunnon korjauksia

Kunta saattaa tehdä muodollisia pikkukorjauksia ajan- tai rahanpuutteen vuoksi. Osa asiantuntijoista suhtautuu kriittisesti ns. tiivistyskorjauksiin, joissa esimerkiksi lattian ja seinän rajoja teipataan sekä muihin korjauksiin, joissa kosteutta jätetään rakenteisiin, kuten esimerkiksi märän betonilaatan epoksointi. Seurantatutkimuksen mukaan tiivistyskorjaukset poistavat sisäilmaongelman äärimmäisen harvoin.

Sisäilman kannalta toimiva tapa on poistaa kaikki homeiset ja kostuneet rakenteet kokonaan.

Jos kunta teettää pikkukorjauksia useita vuosia sisäilmaongelman vain jatkuessa, lasten altistuminen pitää puhaltaa poikki. Siksi kannattaa tarkastaa, ovatko samat ongelmat toistuneet vuosien ajan rakennuksessa. Tällöin kunnan käyttämät korjaustavat eivät korjaa ongelmaa tai rakennus on korjauskelvoton.

Korjausten haasteena voi olla myös riittämätön laadunvalvonta, jolloin sinnepäin huiskitun remontin käyttöönottotarkastuksessa on vaikea nähdä pinnan alle jääneitä rakennusvirheitä.

Riittämätön ilmanvaihto

Sisäilman epäpuhtauksien vaikutusta pahentaa usein riittämätön ilmanvaihto. THL:n tutkimuksen mukaan 58 prosentissa luokista oli riittämätön ilmanvaihto vuonna 2007. Oppilasmäärän kasvu saattaa aiheuttaa tarpeen uusia IV-koneet ja kanavistot. 

  • Ilmanvaihdon on oltava päällä myös öisin ja viikonloppuisin, jotta päivällä ihmisistä synntynyt kosteus saadaan pois, muuten rakennukset homehtuvat
  • Kysy, koska IV on nuohottu ja mahdolliset suodattimet vaihdettu
  • Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa myös siivouksen on oltava tavanomaista huolellisempaa ja tiheämpää 

Ilmanpuhdistimet ovat väliaikaisratkaisu

Ilmanpuhdistimet ovat tekohengitystä, väliaikaisratkaisu väistötilojen hankinnan ajan. Jotta niillä olisi muutakin kuin psykologista vaikutusta, niitä pitää olla paljon, ja nimenomaan kyseessä olevia epäpuhtauksia laadukkaasti poistavia. Ilmanpuhdistimia vuokraavat yritykset neuvovat mitoituksessa.

Desinfioinnit kasvattavat toksisuutta

Desinfioivien pesuaineiden on todettu muuttavan mikrobikantaa toksisemmaksi. Tertiäärivaiheen kosteusvauriomikrobit tuottavat ihmiselle haitallisia solumyrkkyjä taistellessaan solumyrkyillä elintilasta muiden mikrobien kanssa. Myrkkyjä tuottavat mikrobit luonnollisesti kestävät myös myrkyllisiä eli desinfioivia aineita parhaiten. Tämän vuoksi homedesinfioinneista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sairaan lapsen koulukokeilukierre

Kun lapselle ei löydy tervettä koulua, saatetaan lapsen terveydellä leikkiä, jos hänet laitetaan testaamaan mahdollisuutta opiskella eri kouluissa. Jos lapsen oireilu jatkuu tai pahenee kokeilujen aikana, tällaista kierrettä ei kannata jatkaa, vaan on parempi kieltäytyä uusista kokeiluista lapsen parhaaksi. Kunnalla on harvoin ymmärrystä sisäilmaoireiden vakavuudesta.

Kotiopetus

Altistuksen pahentuessa lapsi saa liian voimakkaita oireita koulurakennuksessa käydäkseen koulua. Hämeenlinnassa sisäilmasta sairastunut lapsi saa 2 tuntia päivässä opetusta kotiin, Kouvolassa 4 tuntia viikossa ja joissain kunnissa ei yhtään. Kokeita saa valvoa myös muutkin kuin oman koulun opettajat, periaatteessa jopa vanhemmat. Mm. Feenix-nettikoulusta voi olla apua oppimateriaalin kanssa.

Kotiopetusta parempi akuutti ratkaisu on terve tila (vaikka kaupungin vuokraama kaksio), jonne pahasti oirehtivat lapset kootaan opetuksen pariin. Parasta kuitenkin olisi vaatia terveet tilat kaikille, jolloin vältetään uudet sairastumiset.

Pyydä apua viranomaistapaamisiin

Paikalliset sisäilmaongelmien kanssa painivat ihmiset voivat tietää auttavista käsistä. Joissain kunnissa on järjestöjä tai vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka voivat tulla mukaan tueksi viranomaistapaamisiin esimerkiksi etsittäessä lapselle tervettä koulua tai keskustellessa sisäilmaongelmista johtuvista koulupoissaoloista. Lapsellakin on oikeus saada edunvalvoja aina tapaamisiin mukaan. 

On tapauksia, joissa sisäilmasairaudesta johtuvat koulupoissaolot ovat johtaneet lapsen huostaanottoon tai lähetteeseen psykiatriseen hoitoon.

Ilmoitus kunnan ympäristöterveysviranomaiselle

Kunnan ympäristöterveysviranomainen tekee tarkastuksia myös kunnan omiin päiväkoteihin ja kouluihin. Oppimisympäristön on oltava terveellinen ja turvallinen. Esimerkiksi sädesieni voi aiheuttaa kehotuksen korjata rakennus, ja jos sitä ei tehdä, jopa rakennuksen käyttökiellon. Ilmoituksen, valituksen tai toimenpidepyynnön voi tehdä vapaamuotoisesti sähköpostilla. Puhelimitse saa lisätietoja. 

Kantelu aluehallintoviranomaiselle

Valtion aluehallintovirasto (avi) ohjaa ja valvoo kuntia. Aluehallintovirasto voi periaatteessa asettaa koulun jopa käyttökieltoon.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelu tehdään viranomaisen toiminnasta. Kantelussa kannattaa erityisesti dokumentoidut asiakirjat (kuten sähköpostit) organisoida aineistoksi ja lähettää Internetissä olevalla lomakkeella. Ratkaisun saaminen saattaa kestää noin puoli vuotta.

On olemassa myös eurooppalainen oikeusasiamies, mutta se ei puutu tällaiseen.

Koululakko

Koululakko on radikaali toimenpide, joka vaarantaa lasten oppimisen. Tässä koululakko-ohjeista ote:

"Kaikessa vanhempaintoiminnassa yhteistyö koulun kanssa on ensisijaisen tärkeää. Vaikka koululakko onkin vanhempien oma-aloitteinen toimenpide, asiasta on syytä kertoa etukäteen vähintään koulun rehtorille.

Esimerkiksi homekoululakoissa vanhemmat saavat helposti myönteistä kannustusta opettajilta, vaikkakin epävirallisesti. Vanhemmat tukevat aina koko kouluyhteisöä, jonka avaintoimijoita opettajat ovat. Vaikka opettajat eivät voisikaan antaa virallista tukeaan koululakolle, usein arjen ymmärrystä löytyy. Myös tämän takia opettajien informoiminen on tärkeää.”

Materiaalia jaettavaksi - toimintaohjeet

”Sisäilmaongelma koulussa" esitteessä on toimintaohjeet vanhemmille sekä luettelo tyypillisimmistä sisäilmaoireista. Se sopii hyvin jaettavaksi esimerkiksi vanhemmille. Esitteen painovalmiin pdf-tiedoston saa kirjoittajalta, jos haluaa teettää itse esitettä. Esimerkiksi 300 kappaleen A6-kokoisen flyerin painatus maksaa noin 60-80 euroa painopaikasta ja paperista riippuen. Kiitokset esitteen lääketieteellisestä avusta kuuluvat lasten allergologi Tiina Tuomelalle.

Linkkejä:

Kuulen mielelläni lisää mahdollisia toimintapoja ja vaikutuskeinoja. Vinkkaa ideoista, joita tässä oppaassa pitäisi vielä olla.

Kuva: Kirjoittaja Sirpa Siru Kauppinen on ympäristötekniikan DI, Vanvaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Vantaalla. Kirjoittaja on mm. julkaissut Vantaan kaupungin koulujen ja päiväkotien kuntotiedot netissä saatuaan ne valitettuaan tiedon pimittämisestä oikeusasiamiehelle. Kuva: Suvi Sievilä / Valopeitto.com.

Lisätietoa: 

Lisätietoja ja vertaistukea tarjoaa myös Terve Sisäilma ry (näkyy jääneen pois linkkilistalta), löytyy osoitteesta tervesisailma.fi

2.10.2016 13:46
Marke

Kiitos paljon, tämä on mainio paketti sisäilmatoiminnasta. Toimin työsuojeluvaltuutettuna toisessa kaupungissa. Tästä on paljon apua minulle työssäni sekä vanhempien aktivoimisessa.

26.2.2017 9:46
Vihainen isä

Rautaista asiaa paitsi homekoiran kohdalla.
Kunnat pyörittävät mielellään tutkimus ja korjausbisnestä koska firmojen dirikoita yms. on kunnan eri elimissä.
Koiralla voi tutkia kevyemmin murto-osalla tästä täydestä protokollasta.
Koira merkkaa paikat ja mutama materiaalinäyte randomina ja kattava kuva muodostuu näin yhdistettynä rakennuksen historiaan ja riskiarvioon.
Itse tiedän yhden homekoiraoihjaajan jolla erittäin korkea tietotaito ja pystyy kompensoimaan koiran herkkyyttä tietäen koska on mitätön löydös vai onko kyseessä varsinainen homepesäke.

21.2.2018 11:30
Timo Jokela

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
29.9.2016

Koulukapinan ABC-opas

Kun sisäilmaongelmat vain jatkuvat, vanhempien täytyy toimia. Viranomaisen vitkutellessa vaikkapa riittävän remontin ja turvallisten väistötilojen osoittamisessa oireet pahenevat ja yhä uudet lapset sairastuvat.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 - 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia. 

Oppilailla ei ole oikeusturvaa. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta vaikuttaa lopun elämää. Yksi altistunut lapsi maksaa 60 000 euroa vuodessa terveysmenoina ja syrjäytynyt miljoonan. Korjataan homekoulut, niin säästetään rahaa ja lasten terveys.

Verkottuminen

Jos epäilet lapsesi sairastuneen koulun sisäilman johdosta, kysele muilta vanhemmilta onko heillä samanlaisia epäilyjä. Vanhempien kannattaa verkottua ja yhdessä lähteä selvittämään ongelman laajuutta sekä kyselemään tietoja.

On aivan eri asia, jos yksi lapsi on sairastunut, kuin että jo 10 prosenttia lapsista oirehtii. Usein vanhemmat eivät edes ymmärrä epäillä lasten sairastelun voivan johtua terveydelle vaarallisesta koulurakennuksesta.

Ongelmaa saatetaan vähätellä tai oireita painaa villaisella. Tulee kuitenkin muistaa, että terveissä rakennuksissa altistunutkaan lapsi ei oirehdi.

Vanhempainyhdistykset

Vanhempainyhdistykset kantavat usein huolta oppilaiden hyvinvoinnista ja suhtautuvat näin ollen vakavasti sisäilmaongelmiin. On tärkeää kuulla useampia asiantuntijoita, kuten riippumatonta lääkäriä tai sisäilmakonsulttia, sillä kunnan viranomaiset saattavat antaa yksipuolista informaatiota.

Esimerkiksi Vantaan Kanniston koulun sisäilmatiedotustilaisuudessa kunnan viranomainen sanoi oireiden voivan johtua muista lähteistä. Onneksi paikalla ollut lasten allergologi korjasi asian: altistuneetkaan lapset eivät oirehdi terveessä rakennuksessa.

Jos yhdistys on passiivinen, ei kannata odottaa hallituksen vaihtoa, sillä lasten terveys pääsee sitä huonommaksi, mitä pidempään he joutuvat altistumaan. Vanhemmat voivat toimia myös ilman yhdistyksen tukea.

Vantaan Vanhempainyhdistyksellä (Vanvary) on sisäilmatoimikunta, joka jakaa tietoa, pyrkii poistamaan sisäilmaongelmia sekä tukee vanhempien vaikuttamista sisäilmaongelmiin. Vastaavia voi perustaa muuallekin.

Tee ilmoitus oireista

Koulun terveydenhoitajaa kannattaa informoida oireista sekä kysyä häneltä neuvoja, miten ja minne sisäilmaoireista tulee ilmoittaa. Ilmoitus on tärkeä, koska ilmoitusten perusteella kaupunki huomaa ongelmarakennukset. Mainitse, esiintyykö lapsen oireilua kaikkialla rakennuksessa vai joissain tietyissä osissa rakennusta. 

Sisäilmaepäilystä kannattaa informoida nämä tahot:

  • Koulun rehtori tai päiväkodin johtaja
  • Kouluterveydenhoitaja
  • Ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri tai vastaava
  • Tilakeskuksen mahdollinen sisäympäristöasiantuntija
  • Ympäristökeskuksen terveysinsinööri

Myös vanhempainyhdistykselle kannattaa viestiä sisäilmaongelmista.

Sisäilmaoireet

Lääkäri osaa arvioida paremmin oireita, mutta yleisimpiä ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia kuten keliakia, diabetes, ms-tauti ja reuma tai monikemikaaliherkkyyden. Jokainen sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleileva ei näihin automaattisesti sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Käypä hoito hukassa

Sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Lääkärin tulee rakennuksen kosteusvauriota epäiltäessä suosittaa rakennuksen tutkimista.

Lääkäreiden Käypä hoito -suositus on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä, koska se ei huomioi suurinta osaa sisäilmaoireista- ja sairauksista. Psyykkisten hoitojen ei ole myöskään todettu auttavan sisäilmaoireisiin. Suosituksessa ei myöskään tuoda esiin sitä, että oireet helpottuvat altisteettomissa tiloissa. Kuntoutukseen ja työkyvyn palauttamiseen ei niin ikään ohjeisteta. 

Käypä hoito -suositus kattaa päästölähteistä vain aivan perinteisimmät homeet, ei muun muassa kouluille tyypillisiä kemiallisia yhdisteitä tai mikrobien yhteisvaikutuksia.

  1. Hakeudu sisäilmasairauksiin erikoistuneen kokeneen lääkärin pakeille
  2. Tärkeintä on katkaista altistuminen nopeasti, eikä esimerkiksi pahentaa altistumista jatkamalla koulun käyntiä astmalääkkeiden avulla

Päättäjiin vaikuttaminen

Päättäjiin kannattaa olla suoraan yhteydessä. Puhelimitse kohteliaasti ja asiallisesti, mailitse tiiviisti aloittaen heti suoraan koukuttavalla lauseella ja faktaperusteisesti. Tekstin lyhyys on tärkeä, sillä päättäjille tulee luettavaksi niin paljon dokumentteja, että kaikki eivät kaikkea lue. Faktat ovat tärkeitä, mutta myös yksilöiden tarinat konkretisoivat ihmisten hätää. Käy heti asiaan.

  • Päättäjien yhteystiedot löytyvät kaupungin Internet-sivuilta.

Osassa kunnista on vielä jäljellä vanhojen puolueiden ryhmäkuri, jossa pahimmillaan nokkamies käyttää määräysvaltaa. Tällöin avainhenkilöiden tunnistaminen ja suora vaikuttaminen heihin on tärkeää.

Kauniiden sanojen sijaan poliitikkojen teot ratkaisevat. Älä tuudittaudu sanojen perusteella, sillä oliitikkojen äänestyskäyttäytyminen päätöksenteossa on aivan liian usein eri asia kuin puheet ja lupaukset sekä vaalikonevastaukset, mainonnasta puhumattakaan. Osalle on tärkeää lapset, osalle aivan muut asiat. Kysymys on arvoista.

Kirjoittelu yleisönosastoihin

Tärkein vaikutuskeino on media. Jos suorat kansalaiskontaktit eivät riitä, julkisuus painaa päättäjiä. Ongelmat, joista kirjoitellaan paljon lehdistössä, saavat valtuustossakin huomiota.

Asialliset kirjoitukset kantavat parhaan sadon. Välejä ei kannata rikkoa, sillä päättäjät todennäköisesti istuvat tuoleillaan ja samalla kuntalaisille tärkeiden asioiden päällä vähintään seuraaviin vaaleihin saakka.

Mielipidekirjoituksia kannattaa lähettää useita eri näkökulmista ja eri kirjoittajilta. Tämä on luonnollista, sillä kansalaisliikkeet eivät ole organisoituneita, vaan yleensä laaja joukko huolestuneita vanhempia, joista useimmat eivät edes tiedä toisistaan.

Kunta saattaa tuoda vaikeat päätökset niin nopeasti, että kansalaiskeskustelua ei ehditä käydä. Se myös saattaa pelata aikaa näennäisillä tutkimuksilla, minikorjauksilla, raporteilla ja työryhmillä välttääkseen oikeisiin toimenpiteisiin ryhtymisen.

  • Asioihin tulee reagoida nopeasti
  • Sen jälkeen sitkeys kannattaa
  • Poliitikkojen muisti on myös lyhyt, joten asiasta kannattaa muistuttaa aika ajoin

Onnistuneita taisteluita on paljon, kuten Vantaalla Hämeenkylän koulun sulkeminen. Valistuneimmissa kunnissa kuntalaisia kuunnellaan.

Media on vahvin vaikuttaja

Myös lehdistöä kannattaa taustoittaa epäkohdista. Lehtien lisäksi myös radio, televisio ja näiden paikallistoimitukset ovat olemassa.

  • Yle paikallistoimitukset: http://yle.fi/yleisradio/toimipaikat
  • Paikallislehteen kannattaa soittaa ainakin toimittajalle, joka on kirjoittanut kouluista tai kaupungin toiminnasta aikaisemminkin. Monissa lehdissä on juttuvinkki-kaavake.
  • MOT, Spotlight tai keskusteluohjelmat ovat joskus tarttuneet valtakunnan epäkohtiin

Päättäjät ovat riippuvaisia mediasta, joten vasta lehdistön kirjoittelun jälkeen moni koulu on korjattu.

Sosiaalinen media

Sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen kannattaa pitää korrektina. Tärkeälle asialle voi perustaa Facebook-ryhmän tai -sivun. Joskus keskustelusta kannattaa moderoida pois pahimmat häiriköt, jolloin ryhmä säilyy houkuttelevana ja mielenkiintoisena. Hyvin negatiivinen keskustelu leimataan myös helposti asialtaan negatiiviseksi, eikä keskustelijoita enää oteta tosissaan.

Opettajien sananvapaus

Jos kunnassa tai koulussa on neuvostoliittomainen organisaatiokulttuuri, opettajat eivät välttämättä uskalla puhua sisäilmaongelmista tai muista epäkohdista. Oikeusasiamiehen tuoreen päätöksen mukaan opettajilla on kuitenkin oikeus nostaa asiallisia epäkohtia esiin esimerkiksi yleisönosastoilla sananvapauden ansiosta, vaikka työnantaja joutuisi vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin.

On jopa kouluja, joissa opettajia on kehotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.

Tulee muistaa, että kaikki opettajat eivät halua vaarantaa työilmapiiriä tai työpaikkaansa ja samalla tulevaa työnsaantia, eikä sellaista heiltä voi vaatia.

Tietojen saanti

Aina kunnat eivät ole kovin avoimia rakennusten kuntotietojen suhteen. Tässä viranomaisen velvollisuuksista julkisten asiakirjojen kanssa:

  • Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä
  • Julkisuuslain 9 § 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen
  • Julkisuuslain 2 § 4 momentin mukaan jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitettu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on:
    • ilmoitettavat tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy
    • annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi
    • tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi 
    • annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista

Jos pyytää kaupungilta tietoja, kannattaa:

  1. Lähettää pyyntö sähköpostilla kirjaamon kautta, niin varmistaa, että viranomainen ei voi vedota siihen, että pyyntö ei ole tullut perille, osoite yleensä muotoa kirjaamo@kaupunginnimi.fi
  2. Jos tietoja evätään, kannattaa pyytää viranhaltijapäätös tietojen epäämisestä. Tällöin viranhaltija joutuu tekemään virallisen päätöksen, jonka perusteella ei annakaan tietoja. Laissa on määritelty poikkeamat (kuten valtioslaiaisuudet).
  3. Viranomaisen päätöksestä voi valittaa hallintotuomioistuimeen.

Tietojen tulisi tulla periaatteessa kahdessa viikossa. Tietojen pyytäjän ei pääperiaatteen mukaan tarvitse selittää, mihin tietoja tarvitsee (samaisessa julkisuuslaissa mainittua).

Sisäilmatutkimukset haastavia

Ihminen on paras indikaattori. Tilastollisesti pätevä oirekysely varmistaa sen, onko koulu terveellinen tai terveydelle vaarallinen. Useat kunnat ovat tutkineet oireikyselyin kaikki koulut, ja voivat näin kohdistaa vähät remonttirahat oikeisiin kohteisiin.

Oirekyselyitä tarjoaa useat konsultit ja yritykset. Ne voivat olla kertarysäyksiä (esim. Tuula Putus/Indoor Aid) tai jatkuvaan seurantaan (esim. neljästi vuodessa toistettava Nindux). THL:n oireikyselyssä on kolme puutetta: Kysely reagoi vain erittäin huonokuntoisiin kouluihin koska 30 prosenttia viikottaisia oireita ei riitä. Referenssiaineisto on sisäongelmaisista kouluista koottu jolloin normaalitaso on huono. Näiden lisäksi mm. infektiot uupuvat lomakkeesta vaikka ne ovat merkittävä lasten terveyshaitan indikaattori. Se ei validi samalla tavalla kuin monet muut Örebro-aineistoon perustuvat.

Mikrobinäytteet ovat epätarkkoja, ja niissä näkyy vain tutkittavat mikrobit (jos niitäkään), eikä esimerkiksi VOC-yhdisteitä. Rakenteiden kosteusmittaukset tai rakennetutkimukset ovat haastavia; näytteet tulee ottaa juuri kostuneista tai homeisista paikoista. Homekoirat taas haistavat homehtuneet roskatkin.

VOC-yhdisteitä voi myös syntyä senkin jälkeen kun esimerkiksi betonien kosteusprosentti muovimaton alla on laskenut “turvallisiin” arvoihin, sillä kerran käynnistyttyään myrkyllisiä aineita synnyttävä reaktio jatkuu.

Tyypillisiä oireita aiheuttavia sisäilman VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ovat mm. TXIB ja 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) sekä monet rakennus- ja sisustismateriaalien ja pesuaineiden päästöt. Kunnissa on harvoin riittävää ymmärrystä sisäilmaongelmien synnystä.

Mittausmenetelmät ovat vielä puutteellisia, eikä ”puhdas tulos” ole mikään tae terveellisestä sisäilmasta. Myös pienten pitoisuuksien vaikutus saattaa voimistua homeiden tai bakteereiden tai viemärinhajun (rikkivety yms.) yhteisvaikutuksessa. 

Hiukkasnäytteet ovat sattuman varaisia siinä että hiukkaset kinostuvat eri paikkoihin virtausten mukaan. Tämän lisäksi tärkeää olisi tutkia juuri pieniempiä hiukkasia (pm2,5) joska näiden terveysvaikutukset ovat suurimpia. Hiukkasia saattaa tulla vaikkapa vanhoista ilmanvaihdon ääneä vaimentavista villoista.

Myös ilmanäytteenottoon (Andersenin menetelmä) liittyy epävarmuutta eikä STM enää suosittele sitä.

Uusi lupaava menetelmä on kerätä sisäilman kosteutta E-keräimellä ja kaataa se solujen päälle - jos ne kuolevat, sisäilma on toksista. Menetelmällä ei ole virallisia raja-arvoja. Vaikka menetelmä ennustaa opettajien oireita laajassa tutkimuksessa, se ei antanut oireiden kanssa samansuuntaisia tuloksia mm. Vantaan Mikkolan koulussa.

Oirekysely on tärkeä osa tutkimuksia 

Sisäilmaongelman selvittämisen kolme osaa: 

  1. Rakennuksen kunto: Paine-erot, mikrobinäytteet, rakenneavaukset jne.
  2. Rakennuksen terveellisyys eli käyttäjien kunto: Oirekyselyllä varmistetaan onko rakennus terveellinen. Vaikka esimerkiksi yksittäisten mikrobilajien viitearvot olisivat raja-arvojen alapuolella teknisissä kuntotutkimuksissa, voi kokonaistoksisuus silti olla sietämätön eli rakennus joutuu käyttökieltoon. Oirekyselyn estyessä kokonaistoksisuuden voi mitata E-keräimellä.
  3. Tiedottaminen: Henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille ja kuntalaisille tiedotetaan avoimesti jo sisäilmaongelman epäilystä, sen tutkimuksista ja tuloksista. 

Joissain kunnissa vältetään oirekyselyn tekemistä tai kokonaistoksisuuden selvittämistä, koska pelätään että rakennus joutuu käyttökieltoon. Tämä on täysin vastuutonta, ja jopa kunnan oman kokonaistalouden kannalta ammattitaidotonta. Kunnan on myös taattava terveellinen ja turvallinen oppmisympäristö, ja tätä ei voi taata ilman oirekyselyitä tai E-keräintä, jos käyttäjät valittavat oireista.

Vanhemmat voivat olla aktiivisia kunnan jarrutellessa. Esimerkiksi Tuusulassa vanhemmat tutkivat koulun omalla kustannuksella homekoiran kanssa.

Päättäjien homeoppaan rakennuksen tutkimisen 5 vaihetta: 

  1. Rakennussuunnitelmien arviointi: riskirakenteiden kartoittaminen
  2. Rakennuksen kuntoarvio: aistinvarainen arviointi
  3. Käyttäjien oirekysely, jolla selvitetään oireiden vakavuus ja ilmenemistavat
  4. Tutkimussuunnitelmien laatiminen: mitä tutkitaan ja mistä paikoista: ilmavaihtokoneet, kosteusmittaukset, vuotilmareitit, rakennavaukset jne.
  5. Johtopäätökset rakennuksen kunnosta, sisäilmaongelmien syistä, sekä suositukset tarvittavista korjauksista sisäilmaongelma poistamisekä sekä arvio tilojen turvallisuudesta niiden käyttäjille. 

Pintapaikkailua vai kunnon korjauksia

Kunta saattaa tehdä muodollisia pikkukorjauksia ajan- tai rahanpuutteen vuoksi. Osa asiantuntijoista suhtautuu kriittisesti ns. tiivistyskorjauksiin, joissa esimerkiksi lattian ja seinän rajoja teipataan sekä muihin korjauksiin, joissa kosteutta jätetään rakenteisiin, kuten esimerkiksi märän betonilaatan epoksointi. Seurantatutkimuksen mukaan tiivistyskorjaukset poistavat sisäilmaongelman äärimmäisen harvoin.

Sisäilman kannalta toimiva tapa on poistaa kaikki homeiset ja kostuneet rakenteet kokonaan.

Jos kunta teettää pikkukorjauksia useita vuosia sisäilmaongelman vain jatkuessa, lasten altistuminen pitää puhaltaa poikki. Siksi kannattaa tarkastaa, ovatko samat ongelmat toistuneet vuosien ajan rakennuksessa. Tällöin kunnan käyttämät korjaustavat eivät korjaa ongelmaa tai rakennus on korjauskelvoton.

Korjausten haasteena voi olla myös riittämätön laadunvalvonta, jolloin sinnepäin huiskitun remontin käyttöönottotarkastuksessa on vaikea nähdä pinnan alle jääneitä rakennusvirheitä.

Riittämätön ilmanvaihto

Sisäilman epäpuhtauksien vaikutusta pahentaa usein riittämätön ilmanvaihto. THL:n tutkimuksen mukaan 58 prosentissa luokista oli riittämätön ilmanvaihto vuonna 2007. Oppilasmäärän kasvu saattaa aiheuttaa tarpeen uusia IV-koneet ja kanavistot. 

  • Ilmanvaihdon on oltava päällä myös öisin ja viikonloppuisin, jotta päivällä ihmisistä synntynyt kosteus saadaan pois, muuten rakennukset homehtuvat
  • Kysy, koska IV on nuohottu ja mahdolliset suodattimet vaihdettu
  • Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa myös siivouksen on oltava tavanomaista huolellisempaa ja tiheämpää 

Ilmanpuhdistimet ovat väliaikaisratkaisu

Ilmanpuhdistimet ovat tekohengitystä, väliaikaisratkaisu väistötilojen hankinnan ajan. Jotta niillä olisi muutakin kuin psykologista vaikutusta, niitä pitää olla paljon, ja nimenomaan kyseessä olevia epäpuhtauksia laadukkaasti poistavia. Ilmanpuhdistimia vuokraavat yritykset neuvovat mitoituksessa.

Desinfioinnit kasvattavat toksisuutta

Desinfioivien pesuaineiden on todettu muuttavan mikrobikantaa toksisemmaksi. Tertiäärivaiheen kosteusvauriomikrobit tuottavat ihmiselle haitallisia solumyrkkyjä taistellessaan solumyrkyillä elintilasta muiden mikrobien kanssa. Myrkkyjä tuottavat mikrobit luonnollisesti kestävät myös myrkyllisiä eli desinfioivia aineita parhaiten. Tämän vuoksi homedesinfioinneista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sairaan lapsen koulukokeilukierre

Kun lapselle ei löydy tervettä koulua, saatetaan lapsen terveydellä leikkiä, jos hänet laitetaan testaamaan mahdollisuutta opiskella eri kouluissa. Jos lapsen oireilu jatkuu tai pahenee kokeilujen aikana, tällaista kierrettä ei kannata jatkaa, vaan on parempi kieltäytyä uusista kokeiluista lapsen parhaaksi. Kunnalla on harvoin ymmärrystä sisäilmaoireiden vakavuudesta.

Kotiopetus

Altistuksen pahentuessa lapsi saa liian voimakkaita oireita koulurakennuksessa käydäkseen koulua. Hämeenlinnassa sisäilmasta sairastunut lapsi saa 2 tuntia päivässä opetusta kotiin, Kouvolassa 4 tuntia viikossa ja joissain kunnissa ei yhtään. Kokeita saa valvoa myös muutkin kuin oman koulun opettajat, periaatteessa jopa vanhemmat. Mm. Feenix-nettikoulusta voi olla apua oppimateriaalin kanssa.

Kotiopetusta parempi akuutti ratkaisu on terve tila (vaikka kaupungin vuokraama kaksio), jonne pahasti oirehtivat lapset kootaan opetuksen pariin. Parasta kuitenkin olisi vaatia terveet tilat kaikille, jolloin vältetään uudet sairastumiset.

Pyydä apua viranomaistapaamisiin

Paikalliset sisäilmaongelmien kanssa painivat ihmiset voivat tietää auttavista käsistä. Joissain kunnissa on järjestöjä tai vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka voivat tulla mukaan tueksi viranomaistapaamisiin esimerkiksi etsittäessä lapselle tervettä koulua tai keskustellessa sisäilmaongelmista johtuvista koulupoissaoloista. Lapsellakin on oikeus saada edunvalvoja aina tapaamisiin mukaan. 

On tapauksia, joissa sisäilmasairaudesta johtuvat koulupoissaolot ovat johtaneet lapsen huostaanottoon tai lähetteeseen psykiatriseen hoitoon.

Ilmoitus kunnan ympäristöterveysviranomaiselle

Kunnan ympäristöterveysviranomainen tekee tarkastuksia myös kunnan omiin päiväkoteihin ja kouluihin. Oppimisympäristön on oltava terveellinen ja turvallinen. Esimerkiksi sädesieni voi aiheuttaa kehotuksen korjata rakennus, ja jos sitä ei tehdä, jopa rakennuksen käyttökiellon. Ilmoituksen, valituksen tai toimenpidepyynnön voi tehdä vapaamuotoisesti sähköpostilla. Puhelimitse saa lisätietoja. 

Kantelu aluehallintoviranomaiselle

Valtion aluehallintovirasto (avi) ohjaa ja valvoo kuntia. Aluehallintovirasto voi periaatteessa asettaa koulun jopa käyttökieltoon.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelu tehdään viranomaisen toiminnasta. Kantelussa kannattaa erityisesti dokumentoidut asiakirjat (kuten sähköpostit) organisoida aineistoksi ja lähettää Internetissä olevalla lomakkeella. Ratkaisun saaminen saattaa kestää noin puoli vuotta.

On olemassa myös eurooppalainen oikeusasiamies, mutta se ei puutu tällaiseen.

Koululakko

Koululakko on radikaali toimenpide, joka vaarantaa lasten oppimisen. Tässä koululakko-ohjeista ote:

"Kaikessa vanhempaintoiminnassa yhteistyö koulun kanssa on ensisijaisen tärkeää. Vaikka koululakko onkin vanhempien oma-aloitteinen toimenpide, asiasta on syytä kertoa etukäteen vähintään koulun rehtorille.

Esimerkiksi homekoululakoissa vanhemmat saavat helposti myönteistä kannustusta opettajilta, vaikkakin epävirallisesti. Vanhemmat tukevat aina koko kouluyhteisöä, jonka avaintoimijoita opettajat ovat. Vaikka opettajat eivät voisikaan antaa virallista tukeaan koululakolle, usein arjen ymmärrystä löytyy. Myös tämän takia opettajien informoiminen on tärkeää.”

Materiaalia jaettavaksi - toimintaohjeet

”Sisäilmaongelma koulussa" esitteessä on toimintaohjeet vanhemmille sekä luettelo tyypillisimmistä sisäilmaoireista. Se sopii hyvin jaettavaksi esimerkiksi vanhemmille. Esitteen painovalmiin pdf-tiedoston saa kirjoittajalta, jos haluaa teettää itse esitettä. Esimerkiksi 300 kappaleen A6-kokoisen flyerin painatus maksaa noin 60-80 euroa painopaikasta ja paperista riippuen. Kiitokset esitteen lääketieteellisestä avusta kuuluvat lasten allergologi Tiina Tuomelalle.

Linkkejä:

Kuulen mielelläni lisää mahdollisia toimintapoja ja vaikutuskeinoja. Vinkkaa ideoista, joita tässä oppaassa pitäisi vielä olla.

Kuva: Kirjoittaja Sirpa Siru Kauppinen on ympäristötekniikan DI, Vanvaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Vantaalla. Kirjoittaja on mm. julkaissut Vantaan kaupungin koulujen ja päiväkotien kuntotiedot netissä saatuaan ne valitettuaan tiedon pimittämisestä oikeusasiamiehelle. Kuva: Suvi Sievilä / Valopeitto.com.

Lisätietoa: 

Lisätietoja ja vertaistukea tarjoaa myös Terve Sisäilma ry (näkyy jääneen pois linkkilistalta), löytyy osoitteesta tervesisailma.fi

2.10.2016 13:46
Marke

Kiitos paljon, tämä on mainio paketti sisäilmatoiminnasta. Toimin työsuojeluvaltuutettuna toisessa kaupungissa. Tästä on paljon apua minulle työssäni sekä vanhempien aktivoimisessa.

26.2.2017 9:46
Vihainen isä

Rautaista asiaa paitsi homekoiran kohdalla.
Kunnat pyörittävät mielellään tutkimus ja korjausbisnestä koska firmojen dirikoita yms. on kunnan eri elimissä.
Koiralla voi tutkia kevyemmin murto-osalla tästä täydestä protokollasta.
Koira merkkaa paikat ja mutama materiaalinäyte randomina ja kattava kuva muodostuu näin yhdistettynä rakennuksen historiaan ja riskiarvioon.
Itse tiedän yhden homekoiraoihjaajan jolla erittäin korkea tietotaito ja pystyy kompensoimaan koiran herkkyyttä tietäen koska on mitätön löydös vai onko kyseessä varsinainen homepesäke.

21.2.2018 11:30
Timo Jokela

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.