Tässä koulukohaiset oireilmoitusmäärät. Hämeenkylän koulun mittaisia ongelmakouluja on useita. Esimerkiksi Kartanonkoskella kokoluokka-arvion perusteella sisäilmaoireista kärsii 600 oppilasta. 

Seuraavissa kouluissa on Wilma-viestillä pyydetty ilmoittamaan oireista (suluissa päivä jolloin Wilma-viesti on lähetetty eli "oireseuranta" aloitettu) ja oireilmoitusten määrä 30.5.2016 mennessä. Muista kouluista ei edes ole edes kysytty ja laskettu yhteen annettuja oireilmoituksia.

Lukuun voi suhtautua niin, että 90 oireilmoitusta Hämeenkylän koulussa tarkoitti 90 prosentin oiretasoa henkilöstöterveydenhuollon tilastollisesti pätevässä oirekartoituksessa.

• Kanniston koulu (27.5.2014) 95 (Kevään 2016 aikana 16 ilmoitusta oireilusta ja 6 oireiden vähentymisestä/loppumisesta)
• Itä-Hakkila  (25.8.2016) 11
• Korson koulu (26.8.2014) 28
• Mikkolan koulu (1.10.2014) 80
• Hiekkaharjun koulu (2.10.2014) 14
• Hämeenkylän koulu (10.10.2014) 90
• Havukosken koulu (20.10.2014) 85
• Kartanonkosken koulu ( 27.10.2014) 119 (Maaliskuun 2016 kyselyssä 36 ilmoitusta oireilun jatkumisesta, 29 uutta ilmoitusta oireilusta ja 13 oireiden lieventymisestä tai loppumisesta. Kun luokalla on ollut paljon sisäilmaoireista kärsiviä ja vanhemmat ovat keränneet oireilmoitukset ja lääkärintodistukset nippuun, luvussa ei ole huomioitu näitä.)
• Pähkinärinteen koulu  (9.3.2015) 3
• Rajatorpan koulu/paviljonki (13.10.2015) 4
• Simonkylän koulu (4.4.2016 ) 37

(Ilmoitukset mahdollisesti sisäilmaan liittyvästä oireilusta on kirjattu kumulatiivisena kertymänä seurantajakson alusta. Ilmoitusten määrään 30.5.16 mennessä on laskettu yhteen kaikki seurantajakson aikana tulleet ilmoitukset, joten luku ei kerro eri ajankohtina oireilleiden oppilaiden määriä. Kunkin koulun oireseuranta on ollut jatkuvaa ja osa ilmoituksista koskee samoja oppilaita.)

Oireilmoitus ei toimi

Omaa aktiivisuutta vaativa oireilmoitusmenettely ei toimi koska

• kaikki eivät lue Wilma-viestiä, ja näistä
• kaikki eivät tunnista sisäilmaoireita, ja näistä
• harva jaksaa tai viitsii tehdä niistä oireilmoitusta,
• eikä seuranta koske kuin näitä mainittuja kouluja.

Kartanonkoskella 600 kärsii sisäilmaoireista?

Esimerkiksi suhteutettuna tilastollisesti pätevään Hämeenkylän henkilöstöterveydenhuollon lukuihin Kartanonkoskella 680 koululaista 850:sta kärsisi terveyshaitosta. (Hämeenkylässä 90kpl oireilmoituksia/540 oppilasta, kun oirekartoitusotoksessa 90% saa sisäilmaoireita). Mutta tämä on vain leikkimielinen kokoluokkalaskenta, koska mm. oireilmoitusten saanti on sattumanvaraista, lapset ovat opettajia herkempiä, ja opettajat oleilevat tiloissa pitempään. 

Itse kokoustin sattumalta Kartanokoskella yhdessä luokassa, ja kaikki - raavas mieskin joka ei ollut ikinä saanut mitään sisäilmaoireiden tapaistakaan - sai päänsäryn. Ainakaan tämä luokka ei ollut terveellinen ja turvallinen. Jokainen, joka tällaisssa tiloissa oleilee, altistuu, ja lisää todennäköisyyttä saada myöhemmin sisäilmasairauksia. On tärkeä muistaa, että terveessä rakennuksessa altistuneetkaan eivät saa oireita.

Onneksi kaikki eivät saa heti terveyshaittaa, mutta huonon sisäilman vaikutukset oppimistuloksiin ovat selkeät. (mm. THL:n tutkimus matematiikan tehtävien ratkaisukyvystä tai kansainväliset tutkimukset vaikutuksista arvosanoihin).

Terveyskulut syövät kaupungin rahoja

Kun sisäilmasta oireita saadaan näin runsaasti, kannattaa koulun korjaus tai väistötilat järjestää pikaisesti, jo talouedllisestikin, sillä terveysmenot kasvavat merkittäviksi. Kaupunki haaskaa rahoja kun investointibudjettia ei priorisoida terveysperusteisesti, ja antaa terveysmenojen jatkua ja paisua. 

Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen vuosikustannuksiksi Suomessa arvioitiin 450 miljoonaa euroa (2012). Neljäsosa julkishallinnon rakennusten pinta-alasta on kosteus- ja homevaurioisia. Vantaalla erityisesti koulut ovat huonokuntoisia. OAJ:n barometrin mukaan yli kolmasosalla työpaikoista on todettu terveydelle haitallinen sisäilmaongelma ja viidennes opettajista on ollut sisäilman vuoksi sairaslomilla vuoden sisällä. 

Vain oirekysely varmistaa turvallisuuden

Oirekysely on tärkeä osa tutkimuksia. Sisäilmaongelman selvittämisen osat: 

1. Rakennekuvien tutkiminen ja riskirakenteiden kartoitus sekä aistinvarainen havainnointi ja teknisten tutkimusten paikkjen valinta
2. Rakennuksen tekninen kunto: Paine-erot, mikrobinäytteet, rakenneavaukset jne. tekniset tutkimukset. 
3. Rakennuksen terveellisyys (eli käyttäjien kunto): Oirekyselyllä varmistetaan onko rakennus terveellinen. Vaikka esimerkiksi yksittäisten mikrobilajien viitearvot olisivat raja-arvojen alapuolella teknisissä kuntotutkimuksissa, voi kokonaistoksisuus silti olla sietämätön eli rakennus joutuu käyttökieltoon. Oirekyselyn tai työterveyshuollon kartoituksen estyessä kokonaistoksisuuden voi mitata E-keräimellä. Hintaluokka on sama. 
4. Tiedottaminen: Henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille ja kuntalaisille tiedotetaan avoimesti jo sisäilmaongelman epäilystä, sen tutkimuksista ja tuloksista.

Joissain kunnissa vältetään oirekyselyn tekemistä, koska pelätään että rakennus joutuu käyttökieltoon. Tämä on täysin vastuutonta, ja jopa kunnan oman kokonaistalouden kannalta vahingollista. Kunnan on myös taattava terveellinen ja turvallinen oppmisympäristö, ja tätä ei voi taata ilman oirekyselyitä tai E-keräintä, jos käyttäjät valittavat oireista.

Korjaustakentamisessa on äärimmäisen tärkeää tarkistaa korjauksen onnistuminen oirekyselyllä korjauksen jälkeen. Korjausten priorisoinnissa tulee hyödyntää joko tilastollisesti päteviä oirekyselyitä tai työterveyshuollon sisäilmaoireiden yleisyysprosentteja. Näin korjaukset saadaan kohdistettua juuri sinne, missä terveysvaikutukset ovat suurimmat. Tutkimus on erittäin halpaa verrattuna virheinvestointeihin sekä vuosia jatkuviin terveyskuluihin.

Kuva: Kartanonkosken 10-vuotias koulu, jonka kuntoraportit löytyvät täältä. Oleellista teknisissä tutkimuksissa olisi keskittyä tiloihin, joissa käyttäjät oireilevat pahiten, ei vähiten. Tämäkin selviäisi oirekyselyllä. Ylläpidän kuntoraportteja palvelimellani, koska vanhemmilla on oikeus tietoon.

* * *

Avainsanat: Sisäilmaongelma, homekoulu, koulukohtainen oireilmoitusten määrä, Kartanonkosken koulu.