Vantaalla kaavojen ja suurten investointien ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ei selvitetä, vaikka näiden vaikutukset ovat suuria useita vuosikymmeniä. Kysyin valtuustoinfossa koska päättäjät saavat tietää eri vaihtoehdoista vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Vastausta ei tullut.

HSY:ssä on verrattu investointeja ja eri vaihtoehtoja taulukkomuotoisesti sekä rahallisina kustannuksina että hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Tämän kaltainen tarkastelu on luonut erinomaisen pohjan päätöksenteolle. Lainsäädäntö lähtee siitä, että ympäristövaikutuksia tulisi arvioida. Kaikki suuremmat investoinnit ja kaavahankkeet tulisi tarkastella näin myös Vantaalla.

Valtuustossa 24.8. käsitellään myös Viertolan kaavamuutoksia.

Taustaa ympäristöraportista

Suurin haaste on saada Vantaan päätöksentekoon mukaan investointien ja kaavoituksen ympäristönäkökulma. Myös hankinnoissa ympäristövaikutukset jäävät vähelle huomiolle. 

Vantaalle tarvitaan kunnianhimoisempi energiankulutuksen vähentämisetavoite, jonka toteuttaa ammattilaiset parantaen samalla sisäilman laatua, ja jonka toteutumista myös seurataan. Se voisi olla osana ammattiamista ympäristölaskentajärjestelmää, jolla yrityksetkin luovat miljoonasäästöjä. Nämä säästöt eivät olisi palveluista pois. Kyse on osaamista.

Kaupungin energiankulutus on laskenut työntekijöiden ja katuvalaistuksen suhteen. Työntekijöiden liikkumistarvetta vähennetään etäneuvotteluin ja työsuhdelipuin. Paperinkulutus on laskenut, tosin painon ulkoistamisen vaikutusta siihen ei tiedetä. Työllisyyspalveluissa kehitetään kierrätys ja korjauspalveluita.

Ilmastonmuutoksen sopeutuminen on otettu paremmin haltuun, ja valmiussuunnittelussa on varauduttu ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja rankkasateisiin. 

Pyörälystrategia on yhä hyväksymättä. Pyöräilyn osuus kuitenkin on hienoisessa kasvussa. Se, lisääkö vai vähentääkö juuri avautunut Kehärata joukkoliikenteen käyttöä, nähdään vasta myöhemmin. Henkilöautomäärä kasvaa. Yhteiskäyttöautoja tai ekoautoilua ei ole juuri saatu edistettyä. Yhteiskayttoautoiluun ei ole löytynyt yrityskumppania. Sähköautojen latauspisteitä tulee koko ajan lisää jo EU:n säädösten täyttämiseksi, mutta kaasutankkauspisteet ovat jääneet harvinaisiksi. 

Kaavoissa huomioidaan viherkehä ja maakuntakaavassa yritetään säilyttää viheryhteydet viherkehälle.

Vantaalle ei ole kannusteita ekologiseen rakentamiseen tontinluovutusehdoissa tai muissa maankäytön sopimuksissa, kuten useissa muissa kaupungeissa on. Asiasta ei ole edes suunnitelmia.

Vantaa itse rakentaa lähes nollaenergiatoimitiloja. Leinelässä kehitetty konsepti tulee nyt kahteen uuteen päiväkotiin.

Kaupunki on kuitenkin parantanut jonkin verran omien rakennusten energiatehokkuutta ESCO hankkeessa, jossa investoinnit maksetaan toteutuneilla säästöilä. ESCO:ssa mukana olevat 14 kiinteistöä ovat säästäneet 23 % energiastaan. Talotekniikan etäkäyttö on tullut 15 kiinteistöön, joiden sähkönkulutus on näin laskenut 23 %.

Kuntien energiatehokkuussopimus on vuoteen 2016 saakka voimassa, ja sen tavoitteena on vuosittainen prosentin energiansäästö - mikä on varsin vaatimatonta. Kasvihonekaasupäästöt ovat vähentyneet 2013:sta viisi prosenttia, joista kolme prosenttia tulee jätevoimalasta, ja kaksi liikestä. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 7 prosenttia.

Vantaalla on 14 päiväkotia tai koulua vihreä-lippu hankkeessa.

Vantaalaisten sähkönkäyttö on hitusen laskenut, veden kulutus noussut ja lämmönkulutus laskenut, kun huomioidaan sääkuormitus. Vedenkullutuksen nousu on huolestuttavaa, sillä vesi lämmitetään usein saastuttavilla polttoaineilla.

Kaupungin työntekijöitä palkitaan onnistuneesta sähkönsäästöstä. Sitä on kuitenkin tapahtunut vain sivistystoimessa ja paikoin sosiaali- ja terveystoimessa. Muut toimialat eivät ole lähteneet mukaan. Kaupungin organisaatioon koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka auttavat energiansäästössä, lajittelussa ja materiaalitehokkuudessa.

Ympäristönäkökohdat hankinnoissa ovat lisääntyneet – nyt ne ovat osana 80:sta %:ssa hankintojen arvosta.

Rakentajia ohjataan rakennusvalvonnan energianeuvonnalla. Korjausrakentamisessa tällä ei silti ole juuri vaikutusta. 

Puurakentamista edistetään - toistaiseksi Pohjoismaiden suurin puukerrostalo nousi Kivistön asuntomessualueelle. Kasvihuonekaasujen kannalta hirsirakentaminen on ympäristöystävällisintä, sen jälkeen tulee puurakentaminen ja selkeästi saastuttavinta on energiaintensiivinen betonirakentaminen. 

Mateliraalitehokkuudessa jää usein huomioimatta rakennuksen ikä. Julkisten rakennusten rapistuminen ja "hetihomeinen" rakentaminen on äärimmäisen epäekologista - ja myös hyvin kallista. Vantaan tulee ottaa tavoitteekseen aikaa kestävä rakentaminen, ja päästä huolimattomuudesta, rakennusvirheistä ja vikoja tuottavasta kiireestä eroon. Tämä koske myös korjausrakentamista. Kertakäyttörakennus on kallein rakennus. Odotan uudelta apulaiskaupunginjohtajalta toimia.

Ekosysteemipalveluiden ja ympäristöhäiriöiden mittaaminen on haastavaa. Vantaa tekee käyttö- ja hoitosuunnitelmia joissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Vantaanjokea halutaan kehittää vaelluskalavesistönä. Tikkurilan padon purkaminen on työn alla, mutta Vanhankaupunginkoski on yhä paha tulppa, joka mm. silppuaa ankeriaat.

Liikennemelu ei ole vähentenyt, sillä Vantaa ei käytä varoja valtion teiden melusuojaukseen, vaikka kärsijöinä ovat vantaalaiset. Joissain paikoissa nopeusrajoituksia on jossain alennettu. Rahaa meluttomampaan päällysteeseen ei ole rittänyt

Ilmanlaatu ei aina ole hyvä  tai erinomainen. Ilmansuojelun toimenpideohjelma ei ole edennyt kuin joiltain osin.

Pohjaveden suojelusuunnitelmia ollaan laatimassa yhteistyössä HSY:n kanssa, ja pintaveden laatua seurataan niin kuin pitää.

Vantaa seuraa kuuden suuren kaupungin kanssa kehityettyjä ympäristöindikaattoreita.  

Ympäristövalituksista yli puolet koskee roskaamista (93 kpl 2013), muut on melua, jätevettä ja muita pienenpiä asioita. 

Vantaa sen sijaan pärjää "Kuhilaassa" eli kulutusperusteisessa mitauskessa, sillä asukkaat ovat keskimäärin Espooota ja Helsinkiä köyhempiä. 

Kuva: Vanhankaupunginkoskella on patoa päin hyppäävä taimen. Kun Tikkurilan pato puretaan, Vanhankaupunginkosken pato on viimeinen tulppa Vantaanjoella. Ennen pitkää se on poistettava, jotta joki pääsee alkuperäiseen elämään. (Kuva: virtavesi.com - Petteri Hautamaa)

Tässä koko lista 24.8. kaupunginvaltuustoon: 

* * *

Avainsanat: Tikkurila, Vantaan kaupungin ympäristöohjelma, ilmanlaatu, Viertolan kaava, Hernetie, Kultarikontie, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus.