Perustelut

Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen ja perheiden erityispalvelujen palvelualuejohtaja Saana Pukkio

Aluevaltuuston kokouksessa 12.6.2023 § 76 jätettiin Sirpa Siru Kauppisen, Tiina Tuomelan, Mika Kasosen ja Tiina Keskimäen valtuustoaloite "Valtuustoaloite nuorison väkivallan ja jengiytymisen ehkäisemiseksi". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 30 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti: 

"Pääkaupunkiseudun kunnat sekä hyvinvointialueet luovat yhdessä ohjelman jengiytymisen vähentämiseksi.   

Tarvitaan yhteisiä toimintatapoja jotta  

• eri organisaatioiden osat kohtaavat toisensa, 
• asettavat yhteiset tavoitteet,  
• arvioivat resurssien tarpeen ja laadun sekä  
• tarvittavat yhteistyötahot sekä  
• seuraavat toimenpiteiden riittävyyttä." 

Aluehallitus päätti kokouksessaan 22.8.2023 § 199 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 12.12.2023 mennessä. 

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Nuorten väkivaltarikollisuuden tilanne Suomessa

Vuosina 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso on poliisin tietojen mukaan lisääntynyt kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta. 18–29-vuotiaiden ikäryhmissä väkivaltarikollisuuden taso on pysynyt vakaana tai laskenut edelleen. Vuosina 2015-2021 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen väestöön suhteutettu taso on kasvanut 32 prosenttia, 9–11-vuotiaiden 90 prosenttia ja 12–14- vuotiaiden peräti 134 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden. Kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Samalla tiedot viittaavat siihen, että rikokset kasaantuvat yhä voimakkaammin pienelle rikosaktiivisten nuorten joukolle. (Keskusrikospoliisi 2022.)

Keskusrikospoliisin vuonna 2022 tekemän selvityksen perusteella ei ole voitu osoittaa, että rikollisuuden kasvu liittyisi kiinteästi johonkin tiettyyn väestöryhmään, alueeseen, ilmiöön tai tapahtumapaikkaan. Tiedot viittaavat siihen, että alaikäisten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt trendinomaisesti jo ennen koronapandemiaa. Selvityksen mukaan alle 18-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten rikollisuus on kehittynyt pitkälti yhdenmukaisesti suomalaistaustaisiin nuoriin nähden. Yhdenmukaisesta kehityksestä huolimatta ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on kuitenkin selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla nuorilla. Tilastolliseen kuntaryhmään pohjautuvassa tarkastelussa havaittiin, että alaikäisten väkivaltarikosten määrä on kasvanut sekä kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa että maaseutumaisissa kunnissa. (Keskusrikospoliisi 2022.)

Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin: vuosina 2017–2021 uhrit ovat olleet yleisimmin 13–15-vuotiaita. Nuoriin kohdistuvissa rikoksissa tapahtumapaikka on usein yleinen tai muu kuin yksityisasunnoksi luettava yksityinen tila, ja erityisesti alle 15-vuotiaisiin kohdistuvissa rikoksissa tapahtumapaikka on yleisimmin koulu tai kouluun liittyvä paikka (mukaan lukien koulumatka). (Keskusrikospoliisi 2022.)

Aiempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että keskeisiä nuorisorikollisuuden riskitekijöitä ovat ylisukupolvinen huono-osaisuus, matala koulutustaso, heikot kognitiiviset kyvyt, lapsuudenaikaiset käytöshäiriöt sekä erilaiset psykososiaaliset ongelmat. Lisäksi on arvioitu, että asuinalueen huono-osaisuudella, samalla alueella asuvien rikosaktiivisuudella sekä nuorten vertaisverkostoilla on yhteys rikoskäyttäytymiseen nuoruudessa. (Keskusrikospoliisi 2022.)

Yhtä selittävää tekijää sille, miksi nuorten ja erityisesti nuorempien ikäryhmien väkivaltarikokset ovat lähteneet kasvuun, ei ole osoitettavissa. Potentiaalisia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa nuorten mielenterveysongelmien kasvu, koronan aiheuttama lapsiperheiden tilanteiden vaikeutuminen ja mahdollinen muutos alaikäisten asenteissa väkivaltarikoksia kohtaan. Toisaalta myös koulujen ja vanhempien ilmoitusaktiivisuuden kasvun on arvioitu osaltaan selittävän poliisin tietoon tulleiden, alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen kasvua.  Myös huumausaineiden käytön ja kaupan lisääntymisen sekä näihin liittyvien väkivallantekojen on arvioitu vaikuttavan osittain alaikäisten rikollisuuden kasvuun. (Keskusrikospoliisi 2022.)

Tilanne Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on monikulttuurista ja muuhun maahan verrattuna nuorta. Joka viides alueen asukas on alle 18-vuotias. Ennusteen mukaan lasten ja nuorten osuus väestöstä on maan suurimpia myös jatkossa. Lapsiperheistä maan suurin osuus sai toimeentulotukea pitkäaikaisesti ja maan toiseksi suurin osuus on yhden vanhemman perheitä. Lapsiperheköyhyydellä on yhteys moniin sosiaalisiin ongelmiin, kuten syrjäytymisriskiin ja perheiden hyvinvoinnin heikkenemiseen. Pitkittynyt pienituloisuus koskettaa erityisesti yhden aikuisen perheitä ja monilapsisia perheitä.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tilastot osoittavat, että Vantaan ja Keravan alueen alaikäisten rikostilanteen kehitys noudattaa valtakunnallisia trendejä. Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosina 2019-2022. Vuonna 2022 kirjattiin alle 15-vuotiaille yhteensä 248 väkivaltarikosepäilyä kun vuonna 2019 vastaava luku oli 123. Myös 15-17-vuotiaiden ikäryhmässä väkivaltarikosepäilyjen määrä on ollut kasvussa vuosina 2019-2022, Vuonna 2022 15-17-vuotiaille kirjattiin 149 väkivaltarikosepäilyä. Vuonna 2019 väkivaltarikoksesta oli epäiltynä 70 henkilöä vastaavassa ikäryhmässä. Myös lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tehdyt havainnot vahvistavat kuvaa siitä, että alaikäisten väkivaltarikollisuus ja vakavat väkivallanteot ovat lisääntyneet Vantaan ja Keravan alueella.  Nuorten vakavat rikolliset teot ovat vuoden 2023 aikana näyttäytyneet enenevässä määrin lastensuojelun asiakkuuksien ja kodin ulkopuolisten sijoitusten syynä.  

Toimenpiteet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnistetty useita toimenpiteitä ja yhteistyöverkostoja nuorten väkivaltarikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikollisuuteen puuttumiseksi. Toimenpiteet liittyvät paitsi hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon, myös yhteistyöhön Vantaan ja Keravan kaupunkien, poliisin ja muiden rikosalan toimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden toimialan kaikki palvelualueet osallistuvat omalta osaltaan nuorisorikollisuuden vastaiseen työhön.

Nuorten väkivaltarikollisuuden ja nuorisorikollisuuden ehkäisyssä poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien, poliisin ja hyvinvointialueen kanssa on keskeisessä roolissa. Vantaalla toimii Nuorison väkivaltaisuus ja rikokset vapaa-ajalla ja kouluissa –työryhmä ja Keravalla Lapset ja nuoret -tilannekuvaryhmä, joissa molemmissa on hyvinvointialueen edustus. Lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään muun muassa Väkivallaton VAKE –toimintamallissa ja Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan koordinoimassa kiusaamisen ehkäisytyössä. Myös Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on käynnissä Hyvinvointia ja turvallisuutta toisella asteella -hanke, jossa hyvinvointialue on mukana.

Nuorten rikosten ennaltaehkäisyn kannalta keskeinen toimintamalli on valtakunnallinen Ankkuri-toiminta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Ankkuri-toimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana poliisin, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen edustajat. Tiimi tapaa nuoren ja hänen vanhempansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja ohjata tarvittavan tuen piiriin.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla työskentelee kaksi nuorten oikeusedustajaa ja poliisin sosiaalityötekijä. Nuorten oikeusedustus ja poliisin sosiaalityö yhdistettiin tiimiksi 1.1.2023. Tiimin työskentelyssä on panostettu toimintatapojen kehittämiseen ja verkostoyhteistyötä muiden viranomaisten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa on vahvistettu. Nuorten oikeusedustajat ja poliisin sosiaalityöntekijä tekevät tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun nuorten oikeusedustajien ja poliisin sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä Rikoksilla oireilevat nuoret (RiO) -hanke. Hankkeen tavoitteena on vakavilla ja/tai toistuvilla rikoksilla oireilevien nuorten rikos- ja syrjäytymiskierteen katkaisu. Hankkeen alaikäisten hankeosuudessa on pilotoitu MDFT-interventiota (Multidimensional Family Therapy), joka on näyttöön perustuva menetelmä käytöshäiriöllä, rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyyn. MDFT-interventiolla on saatu aikaan hyviä tuloksia rikoksilla oireilevien nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Interventioon osallistuneista nuorista 65 % on ollut aiemmin sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko lyhyt- tai pidempiaikaisesti. Ajalla 1.1.2021-30.4.2023 interventioon osallistuneista 37 nuoresta 29 asui intervention päättyessä edelleen kotona vanhempiensa/huoltajiensa kanssa. MDFT-pilotin lisäksi hankkeessa selkiytetään ja vahvistetaan viranomaisten yhteistoimintaa alaikäisen rikosprosessissa. Hanke päättyy 30.4.2024, jonka jälkeen 1.5.2024 lukien   hyvinvointialueella työskentelee neljä vakituista MDFT-terapeuttia.

Vuoden 2024 alusta Lasten, nuorten ja perheiden toimialalle Perheiden erityispalveluihin palkataan RRP-hankerahoituksella kaksi määräaikaista kehittämiskoordinaattoria nuorten väkivallan ehkäisytyön kehittämiseen. Asiantuntijoiden työajasta 50 % kohdentuu asiakastyöhön ja 50 % kehittämiseen. Työ on osa HyväPerhekeskus- hankekokonaisuutta.

Jengiytymisen ehkäisyyn liittyen Vantaan ja Keravan alueella on käynnissä useita eri hankkeita, joissa hyvinvointialue on tiiviisti mukana. JärKeNuoRi-hanke nuorten jengiytymisen, väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyyn nuorisotyön keinoin on käynnistynyt syyskuussa Keravalla ja työskentely kattaa myös Järvenpään kaupungin alueen. Vantaalla on käynnissä Yhteinen turvaverkko -hanke, jonka tavoitteena on turvallisempi toimintakulttuuri peruskoulussa sekä väkivaltarikosten ja jengiytymisen ehkäisy.

Järjestöyhteistyössä hyvinvointialue on yhteistyökumppanina monessa hankkeessa. Suomen Pakolaisavun ja Aseman Lapset ry:n Sawian-hankkeen tavoitteena on katkaista ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta- ja rikoskierteitä, jengiytymistä ja radikalisoitumista. Helsinki Mission Lähiösali-hankkeessa ehkäistään jengiytymistä harrastustoiminnan keinoin. Myös Havukoskelle kohdistuvan Hyvän arjen rakentaja -kokonaisuuden tavoite turvallisemmasta arjesta lapsille ja nuorille ehkäisee osaltaan jengiytymistä ja toimii matalan kynnyksen tukena alueen lapsille ja nuorille.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä useita eri toimenpiteitä nuorison väkivallan ja jengiytymisen ehkäisemiseksi sekä nuorten rikoskierteen pysäyttämiseksi yhteistyössä Vantaan ja Keravan kaupunkien, poliisin sekä järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä olemassa olevat yhteistyöverkostot ja –rakenteet arvioidaan tarkoituksenmukaisiksi ja riittäviksi. Rikoksilla oireilevien nuorten tilannetta ja toimenpiteiden riittävyyttä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, ja uusia toimenpiteitä sekä yhteistyöverkostoja kehitetään tarvittaessa. 

On tärkeää huomioida, että kohdennettujen toimenpiteiden lisäksi jokainen lapsia, nuoria ja perheitä työssään kohtaava niin kaupunkien kuin hyvinvointialueen toiminnoissa voi omalta osaltaan tukea väkivallan ja jengiytymisen ennaltaehkäisyä kohtaamalla, kuuntelemalla ja tukemalla lapsia ja nuoria. Perheiden ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, neuvoloissa ja varhaisen tuen palveluissa vähentää omalta osaltaan lasten ja nuorten rikollisuuteen ajautumisen riskiä.

Lähteet:

Keskusrikospoliisi (2022): Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa. Viitattu: 17.11.2023. https://poliisi.fi/documents/25235045/0/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/5707ff63-fce5-b1a3-83ed-6ae62808adfa?t=1646715994222

Päätösehdotus

Aluehallitus päättää:

1. antaa Sirpa Siru Kauppiselle, Tiina Tuomelalle, Mika Kasoselle ja Tiina Keskimäelle ja 30 muulle valtuustoaloitteen allekirjoittaneelle aluevaltuutetulle yllä selostusosassa olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen;
2. esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.