HSL:n hallitus torppasi äänin 7-7 tasahintamallin, joka olisi tutkimusten mukaan lisännyt joukkoliikennematkojen määrää 4,5 miljoonalla vuodessa. Samalla vyöhykerajat olisivat poistuneet, ja koko HSL alueen kertalipun hinta olisi pudonnut AB-lipun hintaan 3,10 €. 

Laskelmien mukaan tasahinta vähentää eniten ilmastopäästöjä. Kuntien päästötavoitteiden saavuttamisessa suurimpia jarruja ovat yksityinen ja kaupallinen liikenne. Julkisen liikenteen osuuden kasvattaminen on siis ilmastovaikutusten lisäksi myös kunnille merkittävä tavoite taloudellisesti. Laskelmien mukaan tasahinta mahdollistaaa parhaan palvelutason ja lippujen hintojen pitämisen kohtuullisena. Tasahinnasta on hyviä kokemuksia mm. Tukholmasta, Pariisista ja Turusta.

HSL:n teettämän kyselyn mukaan enemmistö asukkaista jokaisessa kunnassa kannatti tasahintaa. Tasahintaa on toivonut myös elinkeinoelämä ja se helpottaisi työvoimapulaa mm. hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa. 

HSL:n kärkitavoitteita ovat taloudellinen kannattavuus, päästöjen vähentäminen ja joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen. Tasahintamalli olisi tukenut näitä  kaikkia tavoitteita.

Tuntuukin varsin erikoiselta, että HSL:n hallituksen päätös ei perustunut HSL:n tavoitteisiin,  käytettävissä olleeseen tietoon, huolellisiin analyyseihin, eikä asukkaidemme mielipiteisiin. Nyt päätetty kustannustehoton malli ajaa entisestään lippujen hintojen korotuksiin. Vyöhykkeiden välisten hintaerojen kasvattaminen ohjaa myös rakentamista ja lisää alueiden eriarvoisuutta.

Se, että “naapurille” ei saa antaa mitään hyvää, tarkoittaa lopulta suurempia kustannuksia kaikille, myös itselle. 

- Laura Tulikorpi, KM, Alue- ja kaupunginvaltuutettu, Kaupunginhallituksen jäsen, Kerava (vihr.)

- Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristötekniikan M.Sc, Alue- ja kaupunginvaltuutettu, HSL:n hallituksen jäsen, Vantaa (vihr.)