HSL päätti ottaa riskiä ja satsata hintojen alentamiseen, jotta matkustajamäärä nousisivat. Asiasta päätetään tiistain kokouksessa, vaikka Helsingin sanomat uutisoi asiasta jo.

Satsaamalla sama summa lippujen hintoihin esiteltin 2 hinnoittelumallia:

1. Enemmän nousuja, jolloin hinnan alennus voi olla 4,2 %, kokonaisuus pysyy budjetissa.
2. Vähemmän nousuja, hinnan alennus voi olla 4 %, jää lähes 4 miljoonaa € kattamatta. 

Enemmän nousuja -vaihtoehdossa lipun hinnat: 

• Kertalippu 3,10 €

Vähemmän nousuja vaihtoehdossa kertalippujen hinnat: 

• 2,95 € AB, BC, CD
• 4,10 € ABC, BCD
• 4,50 € ABCD
• 2,85 € D

Matkustusmäärien ero on 4 000 000 nousua. 

Analyyseistä puuttuu vielä erittäin merkittävä yksinkertaisuuden vaikutus mikä tasahinnalla olisi:

 - ymmärrettävään järjestelmään tulee helposti uusia käyttäjiä. Monet kaupunkiseudut ovatkin luopuneet vyöhykkeistä ja nostaneet joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.

Jakolinjat näyttävät olevan samanlaisia kuin viimeksi tasahinnasta äänestettäessä. Näin ollen kokouksen listalle pohjaesitykseksi valikoitui vähemmän nousuja-vaihtoehto. Tämä tarkoittaa, että pohjaesityksestä joukkoliikenteen kulkumuoto kehitystä ei saada vieläkään reippaampaan vauhtiin. 

Osa tasahintaa vastustaneista periaatteessa kannattaa sitä jollain aikataululla, mutta ei uskalla äänestää oman puolueryhmän mielipiteen vuoksi. Ongelma on se, että hallitus perehtyy asioihin, mutta joskus päätöksentekoa ohjataan kaupungista käsin tahoilta, jotka eivät pääse yhtä syvälle kokonaisuuteen. Niinpä perustelut lähtevät enemmän tunnepohjalta. 

Vähemmän nousuja -vaihtoehto tuo 0,2 miljoonaa € vähemmän, eikä pysy budjetissa. Vähemmän nousuja -vaihtoehdon kustannustehottomuus näkyy lopulta kuntosuuksissa (kuntien budjetissa), tulevissa hinnankorotuksissa tai palvelutasossa.  

Lastenvaunujen ilmaismatkat säilyvät ja alennusryhmät pysyvät samanlaisena.

Koululaisryhmimien ilmaismatkoista kaupungit joutuvat maksamaan ensi vuonna kukin oman könttäsumman, ja vuoden päästä siirrytään lipputilijärjestelmään, joka mahdollistaa todellisen seurannan.

- Jos könttää ei saada kunnan sisäisessä budjetissa muista kohdista, se voi vähentää aineistarahoja koulujen budjeteissa - käytännössä kirjoja. 

Joukkoliikenteen kustannukset kasvavat budjetin sisällä: 

• Operointikustannukset kasvavat 33 miljoonaa € (7%) vuoden 2023 ennusteesta.
• Infrakorvaukset kasvavat 22 miljoonaa € (11%) vuodesta 2023. 

HSL maksaa infrakorvauksia maksetaan kunnille, ja näiden määrä tulee kiihtyvästi kasvamaan tulevaisuudessa. Lipunhintojen korotustarve tulee olemaan näiden vuoksi kolmanneksella lähivuosina. Tämän vuoksi infrakorvausmalli tulee neuvotella erittäin kiireesti uudelleen. Vantaa on nettomaksaja, ja Espoo saaja. Missään muualla maailmassa raiteiden ym rakentamista ei rahoiteta lipunhinnoilla. Infrakorvausman muuttaminen on kuntien vastuulla, ja neuvotteluja kannattaa jouduttaa.

- On turha investoida raiteisiin jos matkustajat kaikkovat kohtuuttomien lipunhintojen vuoksi.

Talousarviossa operointikustannukset ovat yhteensä 609 miljoonaa €, ja infrakustannukset 229 miljoonaa € 2024. 

***

Asiasanat: joukkoliikenne, HSL, talousarvio, Pääkaupunkiseutu