Asukasfoorumit, osallistuva budjetointi, kuuleminen, kuntalaisaloitteet ovat trendi nyt kun kunta- ja aluehallintoa tarkastellaan. Joitain perusasioita on kuitenkin oltava kunnossa, ennen kuin demokratian voi sanoa onnistuvan.

1. Valmistelu avoimeksi

Valmistelua tulee avata avoimeksi jotta ihmiset saavat tietoa päätöksentekoon tulevista asioista silloin kun siihen on vielä helppo tai mahdollista vaikuttaa. Usein valmistelu on liian pitkällä kun kuntalaiskeskustelu alkaa, jotta päätlöksiin siihen voisi aidosti vaikuttaa.

Virossa valmistelu on avointe viranhaltijan ensimmäisestä luonnoksesta lähtien.

2. Kokoukset avoimeksi

Lautakuntien ja kaupunginhallitusten kokoukset avoimiksi eli striimaus nettiin soveltuvin osin. Striimaksista on hyvä kokemus valtuustojen kokouksista. Toki nytkin valtuustossa suljetut ovet jos jotain yksilöin tietosuojaan liittyviä asioita tai kilpailuun liittyvä seikkoja tms.

3. Kuntayhtymien esityslistat ja pöytäkirjat julkiseksi

Kuntien täysin omistamien yhtiöiden esityslistat ja pöytäkirjat julkisiksi soveltuvin osin. Tähän ei ole lainsäädännöllistä estettä, ja Ruotisiss pitkä perinne. Esimekriksi kuntayhtymät toimivat näin ja siinä erinomianen malli. Kilpailuun liittyvät asiat ovat toki salaisia - eli tämäkin toimii soveltuvin osin.

4. Asukkaille helposti tietoa heitä lähellä olevista asioista 

Tiedotteen voisi valmisteluun tulevista oman alueen kaavoista yms asioista tilata omaan sähköpostiin/linkin whatsuppiinsa. Eli voi pyytää vaikkapa tietyn alueen kaavoista tiedon jos näitä on tulossa käsittelyyn.

5. Kyläneuvostot Korson malliin

Kyläparlamentin, asukasfoorumien tai paikallisneuvostojen onnistuminen vaatii sen että mukaan pääsevät kaikki jotka haluavat, eikä tällainen saa olla poliittisin perustein paikoitettu. Puolueiden poliittiset päätöksentekoelimet ovat jo olemassa. Korson kyläneuvosto on hyvin toimiva esimerkki.

6. Kuntalaisaloitteet huomioitava 

Kuntalaisaloitteet - varsinkin laajaa kannatusta saaneet - tulisi ottaa vakavasti ja käsitellä juilkisessa kokouksessa.

Esimerkiksi Vantaalla yli 5000 allekirjoitusta Tuomelan koulun jatkamisesta kouluna kaatui valtuuston käsittelyssä. Sitä ennen aloite yritettiin jättää avoimen valtuustokäsittelyn ulkopuolelle. Onkin tärkeää että kuntalaisaloitteet käsitellään julkisesti. Pettymys oli suuri varsinkin kun kouluverkko kärsii nyttemmin erittäin suurista tilaonglemista, ja sisäiilmahaasteita on yhä muissa rakennuksissa, eikä edes luvattuja säästöjä tullut koska suojeltua rakennusta pitää ylläpitää eikä tontille voinutkaan rakentaa.

7. Kuulemiset vaikuttamaan

Lain vaatimat kuulemiset kaavoissa eivät saisi olla muodollisuus, välttämätön lain minimi. Isompien kaavakokonaisuuksien valmistelussa on osallistettava kuntalaisia, ja ennen kaikkea saatu palaute näissä ja virallisissa kuulemisissa on myös vaikutettava päätöksentekoon.

Kaavat, lähipalveluiden sijoittaminen ja järjestäminen sekä joukkoliikenne on tyypilisiä asukkaille tärkeitä asioita.

8. Osallistuva budjetointi

Osallustuvassa budjetoinnissa kunta/alue antaa jonkin rahamäärän asukkaiden ehdotusten mukaan päätettäväksi. Asukkaat mahdollisesit ääenstävät parhaista ehdotuksistaan.

Pienimuotoista osallistavaa budjeetointia voisi tehdä myös vaikkapa koulujen korjausten yhteydessä kouluissa.

Näin tehtiin kerran eräällä Vantaalaisella koululla, mutta lasten fiksutkin ehdotukset jätettiin ihan vaan toteuttamatta. Olisikin hyvä että budjetointiin aktivoitaisiin myös nuoria ja koululaisia, ja heillä olisi todellista vaikutusta omaan ympäristöönsä. Tämä voisi nostaa äänestysaktiivisuutta ja ymmärrystä demokratiasta sekä luottamista yhteiskunnan toimivuuteen. 

9. Päätöksenteko virallisessa organisaatiossa

Organisaatio toimii sitä paremmin, mitä lähempänä päätöksenteko on organisaatiokaaviota. Siksi epäviralliset suljetut neuvottelukunnat ja kokoukset sekä pienen piirin esikokoukset heikentävät demokratiaa ja vähentävät päätöksenteon laatua. Aika jolloin asioista "sovittiin saunassa", tulisi olla ohi. 

10. Vaalien äänestystulos on demokratian perusta

On puolueita, jotka eivät noudata kunta/aluevaalien äänestystuloksia, vaan suhmuroivat luottamuspaikkajaon muutoin. Tämä on tehokkain tapa viedä luottamusta demokratialta ja laskea vaalien äänestystulosta. Jossain vaiheessa asiaan tulisi puuttua, jotta vaalitulos vaikuttaa muuhunkin kuin valtuustoon sisään päässeisiin.

Siksihän vaalit järjestetään. Paikkajako asukkaiden äänestystuloksen mukaisesti vähentää myös puolueen keskinäistä kähinöintiä ja valtataistelua.

11. Avoin data

Asukkaiden ymmärrystä ja vaikutusmahdollisuuksia lisää avoin data. Avoin data on Isosa Britaniassa luonut myös kymmenillä miljardeilla erilaisia sovelluksia ja liiketoimintaa julkisen sektorin ulkopuolelle. ja parhaimmillaan parantaa myös asukkaiden palveluita, infran ylläpitoa ja asukasdemokratiaa. Asukkaiden on vaikea tehdä hyviä ehdotuksia, jos pohjadata on vain viranhaltijoilla.

12. Tiedonsaantioikeus

Lain mukainen tiedonsaantioikeus ei aina toteudu. Vantaalla sensuroitiin mikrobit koulujen kuntatutkimuksista tietosuojalainsäädäntöön perustuen. Sensurointi jatkui senkin jälkeen kun sekä hallintotieteiden professori että tietosuojavaltuutettu oli ottanut kantaa - mikrobit eivät nauti tietosuojasta. Myös dataa kunnan pisatuoksista ei vielä muutama vuosi sitten annettu kaupunginhallitukselle, tai nyt tänä syksynä ei luovutettu lain vaatimaa purkusuunnitelmaa kohteessa missä puutteellinen asbesti- ja pölyntorjunta aiheutti asukkaille vakavia oireita. 

Asukkailla on mahdollisuus saada tietoonsa mikä tahansa viranhaltijan asiakirja (laissa määritettyjä poikkeusia lukuunottamatta) kahden viikon sisällä kirjallisesta pyynnöstä. Pyyntö kannattaa lähetää kirjaamon kautta (esim. kirjaamo@vantaa.fi). 

Tämän lisäksi luottamushebnkilöillä on laaja tiedonsaantioikeus.

Kuva: Julkisuus ja avoimuus vähentää tutkitusti myös korruptiota ja tuhlailevaa ja huonoa hallintoa. Esimerkiksi Vantaalaisen halliyhtiö hallitus on tuhlailut rahoja kummallisiin matkoihin joita tuskin olisi tapahtunut jos päätöksenteko olisi julkista.

Suomessa tyypillisimmillään korruptio on kuitenkin hyvävelitoimintaa, ja pitkä korruption perinne liittyy myös rakentamiseen ja maankäyttöön. Näissä liikkuu suuret rahat ja intressit, ja riskit rahojen tuhlaukseen mutta myös rakentamisen laatuun ovat merkittäviä. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla kourallinen rakennusyhtiöitä haliitsee julkista rakentamista.

Vaalirahoitukseen liittyvän lainsäädännön tulisi olla tiukempi korruptioriskien vähentämiseksi. Tämä vähentäisi myös ulkopuolisten valtioiden vaikutusmahdollisuuksia, sillä teoreettista lainaa ja muuta rahaa on liikkunut sitä ottaville.

Osassa kunnista piilopuoluetukea on haettu erilaisilla avustuksilla järjestöjen kautta niin että erilaiset pienetkin poliittisesti värittyneet puljut ovat keränneet suhteessa enemmän tukea kuin paljon laajempaa nuorten, lasten tai ikäihmisten toimintaa pyörittävät yhdistykset. Vantaalla onkin luotu selkeät ja yhtenäiset avustusperiaatteet. Normaali tapa on myös reippaankokoiset valtuusto- tai aluevaltuuston ryhmärahat, joita käytetään käytännössä puolueen markkinointiin, vaikka tarkoitus olisi paikata valtuustoryhmän pyörittämisen kustannuksia.

Korruptio on paitsi erittäin kallista, niin myös vähentää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa.

***

Avainsanat: demokratia, avoimuus, asukasdemokratia, budjetti, korrptio, tiedonsaantioikeus, julkisuuslaki