20.5.2013

Tainnuttava talousarvo ja metropolihallinto - valtuusto 20.5.

Talousarvion lähetekeskustelu sisälsi myös strategian käsittelyn. Strategisena linjana Vantaalle esitetään suurten kustannusten luomista 1-3 vuoden päähän säästämällä ennaltaehkäisystä, kuten lastensuojelussa perheiden tukipalveluista. Budjetti oli laitettu esityslistan viimeiseksi kohdaksi, jotta keskustelua ei syntyisi. Myös budjettipuheenvuorot olivat rajoitettuja. Budjettia päästiin käsittelemään yhden maissa yöllä.

Omat puheeni budjetin lähetekeskustelussa:

1. Budjettiin palvelumuotoilusta

2. Strategiaan (osa budjettia) pikaratikasta

3. WC-paperihaaste

1. Robottijalkojen sijaan lonkkaliukumäki: säästöjä palvelumuotoilulla

Vantaan strategiaseminaarissa puhuttiin robottijaloista ja 3D-tulostuksesta. Teknologia ei kuitenkaan pelasta maailmaa: Osaamme tehdä päästötöntä energiaa, mutta silti päästöt jatkuvat. Teknologia ei pelasta Vantaatakaan - vaikka voi vähän helpottaa.

Robottijalkojen sijaan haluan puhua lonkkaliukumäestä ja palveluiden tuottavuuden kasvusta. Eli palvelumuotoilusta.

Meidän tulee etsiä malleja, joissa voidaan antaa oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Espoon lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki palvelumuotoilusta: mietittiin mitä lonkkansa murtanut vanhus tarvitsee ja mihin aikaan, normaalin lääkäreiden pallottelun ja jäykkien organisaatiokuvioiden sijaan.

- Lonkkaliukumäessä päästään suoraan ambulanssilla Jorviin ja siellä leikkaukseen 12 tunnin sisällä, ja kuntoutus alkaa heti. Sairaalapäivät laskivat 43 vuorokaudesta merkittävästi.

- Puolet suurempi osa vanhuksista kuntoutui. On tavallista, että lonkkamurtuman jälkeen vanhus ei enää koskaan nouse sängystä. Sekin on suuri säästö, että vanhukset eivät jää makaamaan vuoteisiin.

Tämä saavutetaan pelkästään ajattelemalla yli organisaatiorajojen sairaan ihmisen näkökulmasta. Tämä on tuonut miljoonien säästöt Espoolle, jossa joka vuosi 200 vanhusta murtaa lonkkansa.

Samaa voisi tehdä monessa muussakin terveyspalvelussa, mutta myös mielenterveyspuolella ja sosiaalipuolella. Säästöt näissä voisivat olla erittäin suuria. Me teemme paljon organisaatioiden ehdoilla ja organisaatioiden näkökulmasta, mutta ihmisen näkökulmasta toiminnassa on usein parannettavaa.

Heti saatava oikea hoito on erilainen tapa säästää kuin 90-luvun lamassa. Pahimmillaan "sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuskriteereiden kiristäminen" pitkittää hoidon aloittamista ja pahentaa sairauksia - ja näin syntyy suurempia kustannuksia.

Ennaltaehkäisyn karsiminen on erityisen kallista, sillä ennaltaehkäisyllä vähennetään juuri niitä suuria kustannuksia.

Pelkkä palveluiden karsiminen ei nosta Vantaan taloutta, vaan tuo suuria taloudellisia riskejä. Tuottavuuden kasvuun tarvitaan palvelumuotoilua.

Strategisena linjana Vantaalla ei saa olla suurten kustannusten luominen 1-3 vuoden päähän, niin kuin säästöt ennaltaehkäisyssä olisivat. Sitä Vantaan talous ei kestä.

 

2. Strategiaan (osa budjettia) pikaratikasta

(listään myöhemmin)

3. WC-paperi haaste eli ympäristöasioilla säästäminen

Jokainen watti energiankulutuksessa näkyy euroina Vantaan menoissa. Jokainen kulutettu materiaali näkyy myös euroina. tämän vuoksi ympäristöasioilla yritykset säästävät miljoonia. Näin voi tehdä myös Vantaa. Luotan siihen, että tätä toteutetaan, sillä nämä säästöt eivät ole pois palveluista, vaan energian ja materiaalien tuhlauksesta.

Esimerkiksi esco-hankkeen tavoitteet ovat hyviä, mutta varsin vaatimattomia. Suurin haaste esko-hankkeessa on se, että se koskee vain harvoja kiinteistöjä. Olisi sekä talouden että ilmaston kannalta tärkeä saada suuret kiinteistömassat, jotka koostuvat kaikista toimitiloista, energiansäästön piiriin.

Haluan haastaa Vantaan kaupungin organisaation vessapaperihaasteella: jokaiseen vessanpyttyyn laitetaan wc-paperipala takaseinään ja niin nähdään vuotaako vessa. Ja jos vuotaa, eli paperi kostuu, se on taloudellisesti kannattavaa korjata.

 

Tässä koko kaupunginvaltuuston kokous:

 

§

Liitteet

Otsikko

1

-

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2

-

Pöytäkirjan tarkastaminen

3

-

Tilintarkastajan valinta valtuustokaudelle 2013-2016 (Ei julkinen; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6.1 § kohta 8)

Asia pidettiin supersalaisena.

4

1 kpl

Arviointikertomus vuodelta 2012

- Hannu Kokko esitteli tarkastuslautakunnan toimintakertomusta. Jaana Huhta (vihr.) pitää asiasta puheen, jonka joka löytyy myöhemmin Jaanan sivuilta.

- Arviointikertomus on erittäin laadukas: valittu Suomen parhaaksi. Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomoita mm. mittareiden parantamiseen ja tietohallintoasioiden yhteensovitukseen, lasten suojelun ennaltaehkäisyyn eli perheiden tukipalveluihin ja toisen asteen ammatillisen koulun korkeisiin keskeytysprosentteihin.

Itse toivoin seuraavaa:

- HUS:n, HSY:n ja HSL:n arviointikertomuksia ei esitellä valtuustolle, vaikka nämä kuluttavat melkoisen määrän kaupungin budjetista, ja antavat kuntalaisille tärkeitä palveluita. Me valtuutetut kuitenkin vastaamme näistä palveluista ja talousarviostakin loppupeleissä.

Pyydän lyhyen eli esittelyn jossa kerrotaan edes tärkeimmät tarkastushuomiot näistä 3-5 minuutissa. Miniesittely näistä tärkeimmistä rahankäyttäjistämme voisi olla esimerkiksi seuraavassa valtuuston informaatiotilaisuudessa.

Lämmin kiitos lautakunnalle laadukkaasta arviointikertomuksesta, joka on hyvä hallinnon työkalu.

Mittareiden asettaminen on hankalaa, mutta ne ohjaavat toimintaa - pahimmillaan väärin.

Perussuomalaisten Mika Niikko toi esiin tarkastuslautakunnan huomion toimeentulotukien käsittelyn viivästymisestä yli lain määräämän ajan. Vasemmistoliiton Eerola kertoi että sosiaali- ja terveyslautakunnassa vasemmisto ja vihreät ehdotuksen tekivät ehdotuksen toimeentulotukien käsittelijöiden palkkaamisesta, mutta perussuomalaiset eivät kannattaneet.

Vaula Norrena muistutti että ennaltaehkäisevät toimet maksavat lastensuojelussa yleensä vain kymmenesosan siitä mitä huostaanotot. Perheiden tukipalvelut ovat kuitenkin vähentymässä tai lakkautusuhan alla.

Arviointikertomuksesta huomioita kertovat myös koko konsernin velan kehityksestä (Juha Malmi, perus) sekä lastensuojelun (perheiden tukipalveluiden) lopettamisen riskeistä (Sillanpää, vas).

Perussuomaalisten Vahtera taas muistutti että emme uskalla puhua henkilökuntamenot ovat liian suuret, eli rahaa toiminnan kehittämiseen ei ole. Joka päivä on melkein 500 kaupungin työntekijää sairaslomalla. Hänen mielestään kuntatyöntekijöiden lomaedut ovat liian suuret. Toimeentulotuen menot ovat kasvussa. Meillä ei ole enää varaa ottaa tätä väestömuutosta lisää. Avustusmenot ovat myös kasvaneet.

Saramo (vas) kysyi onko tämä perussuomalaisten linja, ja muistutti, että kunta ei ole yritys: kun me leikataan, me maksetaan myös ne seuraukset. Meidän pitää ottaa vastuuta laajemmin.

Kimmo Kiljunen kysyi kaupunginjohtajalta miten kunnan rajat voidaan panna kiinni, ja miten saisimme köyhät muuttamaan pois.

Kaupunginjohtaja sanoi että kunnan rahavirta on ollut negatiivinen vuodesta 2008 lähtien, ja siksi on talous- ja velka ohjelma.

5

2 kpl

Vuoden 2012 tilinpäätös

6

-

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunnan vaali toimikaudelle 2013-2016

- Ei voitu valita, sillä sukupuolijakauma ei vastannut lakia. Toivottiin että Nurmijärven tulisi vaihtaa ”sukupuolta”, ja kaupungin kanslia ottaa Nurmijärveen yhteyttä.

7

-

Vantaan käräjäoikeuden lautamiesten täydennysvaali jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudeksi 2013-2016

8

-

Eron myöntäminen Päivi Tikalle vapaa-ajan lautakunnan varajäsenen ja Hakunilan aluetoimikunnan jäsenen tehtävistä ja täydennysvaalien toimittaminen

9

-

Eron myöntäminen Sari Rinteelle Koivukylän aluetoimikunnan jäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta

10

-

Eron myöntäminen Eeva Hiltuselle Hakunilan aluetoimikunnan varajäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen jäljellä olevaksi ajaksi toimikaude

11

2 kpl

Vantaan kaupungin hallintosäännön muuttaminen

Nopeutetaan palkkaamista lisäämällä virkamiesten valtuuksia.

12

-

Vastaus valtuutettu Jari Porthénin ja useiden muiden (32) valtuutettujen aloitteeseen "Elmon urheilupuisto käyntiin uudella mallilla"

Epäselvän vastauksen vuoksi käytiin pitkä depatti tästä asiasta. Vantaan talous- ja velkaohjelman vuoksi Elmo lykkääntyi. Jo aiemmin tästä ”uudesta mallista” on puhuttu lautakunnassa. Selvitystä yksityisten rahoitusmallien ehdoista ei kerrottu palautteessa, vaikka sitä nimenomaan kysyttiin.

Saramo (vas) muistutti että muissa kunnissa investoidaan keskimäärin 28 kertaa enemmän liikuntapalveluihin.

Eklund vastusti siksi että tärkeämpiäkin, kuten vesi- ja viemäriverkon laajentaminen, investointeja on.

Jääskeläinen (kd) toi esiin, että on monia asioita, mitä Vantaalla yksityisellä rahalla pitäisi tehdä.

Vastauksessa ei kerrottu selkeästi, että kunnallistekniikan rakentaminen on noin 8 miljoonan investointi, minkä jälkeen yksityisrahoitteinen rakentaminen olisi mahdollista. Seurakunta teki pari vuotta työtä etsiessään ykstyistä rahoitusta, eikä löytänyt. Vantaan tulisi antaa vuokrasitoumus tilojen käytöstä.

Porthen muistutti, että jos puolet valtuutettuja pyytää selvityksen tekemistä, ja vastauksessa ei anneta vastausta kysymykseen.

Porthen peruutti palautuspyynnön saatuaan lisätietoa.

13

3 kpl

Tilojen ja määräalojen myynti Inkoon kunnan Bjursin alueelta ja Vihdin kunnan Etelälahden alueelta / Suomen Valtio

- Tämä ei olisi onnistunut ellei vihreät olisi tehneet tämän eteen. Aloite tuli luonnonsuojeluliitosta (Keijo Savolalta). Saimme siis metso-ohjelman piiriin uusia arvokkaita luonnonsuojelualueita Valtion omistukseen. Kaupunki saa siitä myös 2 miljoonaa euroa. Juurikkala (Timo) kehui menettelyä.

- Tontit eivät sovellu rikkaiden ihmisten kesähuviloiksi, vaikka Vantaan sanomat näin ajattelivat. Päätösesityksestä ei käy tämä riittävällä tavalla ilmi.

- Kauppaan kuuluu myös osia saarista, missä on jo kesämökkejä. Vantaan omistamilla alueilla ei kuitenkaan ole mökinrakennusmahdollisuutta, rakennuspaikkoja ei ole.

- Liikuntapalvelut ovat vastustaneet 100 hehtaarin kalastusalueen myyntiä.

- Irja Ansalehto-Salmi (kesk) muistutti että saarilla on saanut rakentaa viime vuosina, joten onko mahdollista että hinta on liian alhainen. Osa Bjursin alueesta jää vielä Vantaan kaupungille. Leirintäaluetta harkitaan. Alue on aktiivisessa vantaalaisessa virkistyskäytössä.

- Weckman (kok) toi esiin että Vantaa on myynyt liian halvalla yhtä sun toista, ja vastusti vesialueen myyntiä, koska se vaikeuttaa kalastuslupien myyntiä. Onko kaupan ehtona myös vesialueesta luopuminen.

- Karen (kok) toi esiin, että vaikka vesialueet myydään, siellä voi käydä kalastamassa. Inkoon virkamiehet olivat sanoneet jo silloin kun Vantaa osti saaret, että koskaan ei saada sinne rakennuslupia.

Weckman ja Karen depatoivat keskenään mm. kalastusluvista.

- Hurri (kd) kehui tarpeettoman omaisuuden myynnistä. Alueen käyttömahdollisuudet säilyvät.

Alueen suojeleminen ei rajoita jokamiehen oikeuksia. Inkoon kunta on ilmoittanut että yhtään rakennuspaikkaa emme saada näille alueille, joten rakennusarvoa ei ole. Meille jää vielä 300 ha kalastusoikeutta, vaikka myymme 100 ha.

Härmälä (rkp) kiitti virkamiehiä. Hinta metsästä on käypä hinta.

Alueella on 3 rakennusta. Joku kysyi voiko niitä kunnostaa.

Kiljunen (sdp) toi esiin että Neuvostoliitto myi ”arvottoman maa-alueen” eli Alaskan USA:lle hintaan 10 senttiä hehtaarilta.

Jonkin palasen irroittaminen saattaa kaataa ”paketin”, koska se on neuvoteltu kokonaisuutena. Etelälahden metsä on hinnoiteltu metsän mukaisesti, mutta sieltä on löytynyt liito-oravia. Saimme metsän puitten hinnan, vaikka niitä ei voi koskaan kaataa.

Weckman teki esityksen jonka mukaan vesialuetta ei myydä. Irja Anslehto-Salmi kannatti. Asiasta äänestettiin: 56-7. Vesialueetkin päätettiin myydä.

14

2 kpl

Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ja toiminta-alueen tarkistus

- Irja Ansalehto-Salmi toi esiin että kuntalaisille tulee käsitys että HSY:n tekemät suunnitelmat toteutuvat ajallaan, ja HSY on priorisoinut kuntatekniikan rakentamisalueet pisteytyksellä. Näin ei kuitenkaan käy, mikä hämää kuntalaisten elämän suunnittelua. Suunnitelma etenee todella hitaasti, esimerkiksi Vestra vuonna 2020.

Tärkeää olisi että HSY:n investointijärjestys huomio kiireellisyyden. Kaupunki voi teoriassa omalla kustannuksellaan toteuttaa joitakin hankkeita, jos haluaa nostaa prioriteettia ylöspäin. Irja Ansalehto-Salmi pitää tärkeänä että prioriteettilistaa noudatetaan.

Eklund piti jämäkän puheen, ja toi esiin että Vantaalla 5000 asukasta asuu vesihuollon ulkopuolella. Tulivatko ympäristö- ja terveyssyyt huomioiduksi, kun HSY katsoi vesihuollon investointeja priorisoitiin hinnan perusteella.

Haja-asutusalueiden talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset laukeavat viidessä vuodessa. Asukkaiden tulisi tietää vesihuollon kehitysksestä, jotta vältyttäisiin turhilta investoinneilta. On alueita, jossa veden laatu on juomakelpaamatonta, ja kaivoista vesi loppuu. Yksittäisen ihmisen vastustus kunnallistekniikan rakentamisesta ei saisi viedä mahdollisuuksia muilta liittyä vesiverkkoon. Puhtaan veden tulisi olla vantaalaisten perusoikeus.

Pääkaupunkiseudun alueella vesi-investointeja on tehdään 1,49 miljoonaa euroa vuodessa. HSY on joutunut priorisoimaan rähjääntyneen viemäriverkon korjaamista, ja Helsingin kokoomus vastustaa vesimaksujen korottamista. Asukkaille tulee kuitenkin kertoa realistinen aikataulu.

15

1 kpl

Kuntatekniikan keskuksen vuonna 2012 valmistuneet merkittävät investointihankkeet

Kaupunginhallituksessa kyselin saman asian perään. Kunnan hankkeiden suunnittelu ja toteutuma ero on suuri, esimerkiksi 177 prosentin ero esimerkiksi Vetokangaksessa. Hyvä kysymys on, miksi budjetti ei toimi? Lähes jokainen hanke ylittää budjettinsa.

Osa ylityksistä selittyy yllättävillä takapakeilla kuten asbestin löytymisellä remontoitavassa kohteessa, ja kustannusylitykset johtuvat usein urakkatarjouksien kalleudesta.

- Alibudjetoidaanko tahallaan jotta hanke menisi läpi investointisuunnitelmassa?

16

1 kpl

Tilakeskuksen vuonna 2012 valmistuneet merkittävät toimitilahankkeet

- Edellinen asia jatkuu tässä.

17

2 kpl

Asemakaavan muutos nro 002111 ja tonttijako, Vapaala

Kaukola (sdp) toi esiin, että asukkaat olisivat toivoneet että uuden asunnot rakennettaisiin mm. tehokkuudeltaan vanhaan sopiviksi. Jopa 0,36 on tehokkuus, mutta vanhalla alueella 0,25. Tämä pilaa vanhan asuinalueen omaleimaisuuden. Ja Vihdintie vaatisi meluesteet. Meluntorjuntamallinnukset ovat vanhoja, ja desipelit silloinkin oli korkeita, eikä liikenne ole vähenemässä. Kaukola ei tehnyt muutosesitystä, mutta toivoi tulevaisuudessa paremmin huomioitavan vanhojen alueiden asukkaita.

18

1 kpl

Asemakaavan muutos nro 002185 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, Jokivarsi

19

7 kpl

Asemakaavan muutoshakemus nro 002157, Jokivarsi

Kyseessä on tulvariskialue. Sekä kaupungin insinööri että ennakkotiedon mukaan ely-keskus eivät kannata rakentamista tälle tulvariskialueelle. Ely-keskus antoi hyvin kielteinen 90-luvulla tehty ruoppaus vähentää tulvaveden pintaa, mutta ruoppauksen vaikutus poistuu uudelleen liettyessä.

Kaupunki ei saisi kaavoittaa tulvariskialueelle. Asiasta näytettiin erinomainen esitys.

Sateiden määrä ja rankkuus lisääntyy ilmastonmuutoksen vuoksi, ja rakennettu pinta-ala lisää tulvia (vedet hulahtavat nopeasti asfaltilta yms. pinnoilta, ja ojat ovat suoria ilman imeytymistä maahan). Tarkempi esitys tulvariskistä annettiin valtuutetuille vasta kokouksen alussa sisäiseen verkkoon.

Valtuusto kävi vilkkaan keskustelun. Joku oli käynyt melomassa kevättulvilla kohteen, ja väitti vastaan kaupungin mittauksia. Ja kuulemma voi rakentaa ihan mihin vaan, suolle ja muulle.

- Mika Niikko (perus) ja perussuomalaiset ovat asiassa aktiivisia, ja haluavat rakentaa joen reunaan kovan rahan asuntoja. Niikko teki palautusesitykseen niillä eväillä että alueelle kaavoitettaisiin asuntorakentamista. Sipoo on antanut rakentaa rantaan. Niikko ei usko virkamiesten ja ely-keskuksen suosituksia.

Asiasta äänestettiin, eikä Niikon ehdotus menestynyt.

* Välihuomautus kello on jo 22:40, vaikka valtuuston tärkeintä keskustelua eli budjetin lähetekeskustelua ei ole aloitettukaan. *

20

1 kpl

Asemakaavan muutos nro 002155 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Petikko

21

3 kpl

Lausunto metropolialueen esiselvityksestä

Toin esiin, että toimiva metropolihallinto tarvitsee toimivaa lähidemokratiaa. Suuruuden ekonomia ei toimi kun puhutaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Samalla voidaan päivittää kansalaisten mahdollisuutta osallistua. Erilaiset sopimushäkkyrät eivät toteuta demokratiaa.

Kokoomus teki kaksi muutosehdotusta.

a) selvitetään myös kuntaliitos Helsingin ja Sipoon länsiosien ja Tuusulan

eteläosien sekä selvitetään myös kahden kunnan vaihtoehtoa eli suurkuntamallia.

b) Toinen esitys on se että metropolihallintoa ei selvitetä.

Keskusta linjasi että kaikkien kuntaliitosten ja osakuntaliitosten selvittämiseen pitää olla kaikken vapaaehtoinen tahto.

Timo Juurikkala (vihr) piti pitkän puheen metropolialueesta, jossa asuu neljännes väestöstä ja joka tuottaa kolmanneksen bruttokansantuotteesta. 14 kunnan itsehallinto ei toimi koko seudun parhaaksi. Tarvitaan vahva metropolihallinto. Useita kymmeniä eri organisaatioita on perustettu parantamaan yhteistyötä, mutta kokonaisuudesta ei katso kukaan. Tarvitaan metropolivaltuusto, joka valitaan suorilla vaaleillla. Kokoomus kantaa huolta uuden hallintotason syntymisestä, mutta se on jo olemassa kymmenien eri organisaatioiden hässäkkänä. Timo toi esiin suurten kuntien pilkkomisen osakunniksi. Ehdotetut vahvat liitoskunnat kilpailisivat vielä suuremmin keskenään.

Tapani Mäkinen (kok) toi esiin että perusteet kuntauudistukselle on selkeät. Huoltosuhde huononee. Kahdeksan keski-Uudenmaan kuntaa haluavat että he haluavat selvittää keskenään. Keski-Uudenmaan kunnat pelkäävät Vantaan suuruutta ja taloudellista tilannetta, eivätkä halua Vantaata mukaan. Kokoomus haluaa esittää Vantaan liittämisen Helsinkiin. Mäkinen pelkää että Vantaa jää yksin, koska Vantaa ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Mäkinen ei kuitenkaan kannata Metropolihallinon edelleen selvittämistä. Kokoomus kannattaa perinteistä suomalaista tapaa päätöksentekoon. Kokoomus ei kannata lisää byrokratiaa. Tapani muistutti että Juurikkala viittasi että meillä on paljon erilaisia organisaatioita. Hänen mukaansa ne kuitenkin ovat täällä maailman tappiin saakka. Keskeiset toimijat ovat HSY, HSL ja HUS sekä Uudenmaanliitto. Omistajaohjaus ei ole ollut mahdotonta. Voimme vaikutta näihin, mutta emme voi vaikuttaa jos on seutuhallinto. Vantaan kaupunki ei voi vaikuttaa.

Provosoiduin itsekin lausumaan:

Tapani puhui yhden hallinto-organisaation puolesta, minä puhun ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian puolesta.

Metropolihallinto tarvitaan jotta päästään puuttumaan, järkevään kaavoitukseen ja ilmastonmuutokseen. Metropolihallintoa tarvitaan järkevään liikenteen järjestämiseen. Metropolialueen yhteistä jouhevaa päätöksentekoa tarvitaan jotta saamme epädemokraattiset elimet, jotka ovat liian kaukana kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista, korvattua seututason toimijalla, joka on demokraattisesti valittu.

Toimiva metropolihallinto tarvitsee toimivaa lähidemokratiaa. Suuruuden ekonomia ei toimi kun puhutaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Samalla voidaan päivittää kansalaisten mahdollisuutta osallistua. Tarvitsemme lähidemokratiaa, tarvitsemme rohkeutta tehdä hyvä hallinto, joka on kevyt ja lähellä kansalaisia. Tarvitsemme myös avoimen päätöksenteon ja avoimen valmistelun.

Mitkään kolmesta vaihtoehdosta ei vie avoimeen ja nykyaikaiseen kansalaisyhteiskuntaan itsestään ja sellaisenaan, mutta metropolihallinto on sitä lähinnä. Se vaatii kuitenkin lähidemokratian ja demokratian kehittämistä mm. päätöksentekoa avaamalla. Tässä meillä on paljon tekemistä.

Yhdyn Saramon, Juurikkalan ja Kiljusen puheenvuoroihin ja jätän ilmatilaa turhilta toistoilta.

Kiljunen toi esiin, että normaal hallintomalli on kaksiportainen metropolialueilla. Tällä vähennetään byrokratiaa, jolla liikelaitoksien määrää vähennetään.

Saramo (vas) toi esiin että seudullisten ongelmien ratkaisemiseksi voidaan tehdä koko alueen liittäminen yhteen. Tällöin tarvitaan osakuntia. Tai sitten tarvitaan seutuhallinto ja hieman kuntien pienentämistä. Vasemmisto ei jättnyt pöytäkirjamerkintää tai uutta esitystä. Saramo toivoo että Vantaa on katsomassa ihmisten etua, eikä pelaamassa valtapeliä.

Eerola (vas) toi esiin sen, että 200 000 Vantaalaista saa äänensä kuuluviin metropolivaltuustossa.

Kokoomus suhtautuu ynseästi Vantaaseen ja demokratiaan. Se mikä jäisi käteen on Vantaan liittäminen Helsinkiin.

Juha Malmi (perus) halusi estää Helsingin vaikutusvallan kasvamisen muiden kuntien kustannuksella. Jos päädytään metropolihallintoon, sen tehtäviä on rajoitettava. Valtion tulee tulla rahoittamiaan alueen yhteisiä projekteja. Jos halutaan lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Aluetoimikunnat ei riitä. Selvitysten lisäksi olisi syytä selvittää paikalllisen päätöksenteon mahdollisuuksia. Malmi ei sulkisi pois paikallistason valtuustoja.

Hurri (kd) muisteli Paras-hanketta, jossa löytyy myös epäonnistuneitakin toteutuksia. Äänestysvilkkaus on alentunut liitoskunnissa. Maailman Metropolit ovat suuria. Pääkaupunkiseudun mahdollisesti kaksi suurkuntaa unohtaa että Brysselissä on 18 kuntaa, Roomassa 18 kuntaa ja Tukholmassa 19 kuntaa... eli jos meillä lähdettäisiin toteuttamaan meidän pitäisi lähteä pienistä kokonaisuuksista ja metropolihallinnosta. Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat seututasolla päätettäviä asioita. Valmistelu on ollut kristillisdemokraattien mielestä hyvä ja monipuolisia näkökulmia huomioiva. Hurri sanoi suoraan: ”Eihän se Valtionvarainministeriö ole tyytyväinen jos ei mitään selvitetä”. Väkisin ei mitään kuntaa pitäisi toiseen liittää.

Hirvaskoski (kesk) toi esiin että alueen kasvu ja kasvuun perustuva strategia on ongelmien takana.

Kähärä toi esiin että vanha valtuusto äänesti siitä että HeVa-liitosta ei haluta. Vaaleissa voimasuhteet eivät muuttuneet merkittävästi. Nykyisin on olemassa kokoomuksen pelkäämä kallis ja tarpeeton hallinnon taso. Ylikunnalliset yhtiöt, joiden päätöksenteko ja hallinto ovat mahdollisimman kaukana kuntalaisten ulottumattomissa. Demarit tukevat kaupunginjohtajan esitystä.

Hako (sdp) kehui Vantaan lausuntoa, sillä siinä on Vantaata laajempi näkökulma. Vanha valtuusto haluaisi yksimielisesti viime kaudella kehittää seudullista hallintoa. Muista asioista oltiin eri mieltä. Nyt on hämmentää että kokoomus ei halua jatkaa seutuhallinnon selvittämistä. Tulee mieleen kokoomus pelasi vain tällä kortilla jotta saisi heva-selvitystä. Kokoomusta tarvitaan metropolihallintoon, ja kokoomuksen tulisi tuoda esiin omat esityksensä miten metropolihallintoa on kehitettävä. Hako ei näe että tämä valtuusto haluaisi valloitusretkille. Jotain pitäisi selvittää resursseja tuhlaamatta. Jättikunnat eivät ratkaise ongelmia: eivät paranna huoltosuhdetta tai tuo veroeuroja. Riskinä on että jättikunta lisäisi byrokratiaa. Kun on eri kuntia, tarvitaan metropolihallintoa.

Niinistö (perus) kehui Vantaan lausuntoa, mutta jätti perussuomalaisten pöytäkirjalausuman, jossa vastusti metropolihallintoa ja vastusti sitä, että kunnan peruspalveluita ei seutuhallinnolle siirretä.

Eklund sanoi, että kun lähtee sutta pakoon, voi tulla karhu vastaan, ja varoitteli metropolihallinnon vastustamisen tuottavan kuntaliitoksia.

Kaira (kok) halusi puhua vuorokauden vaihteessa. Kun lähdetään selvittämään useita vaihtoehtoja, ei jätetä kaksi loogisinta vaihtoehtoa pois. Eli länsisuunta ja länsi-etelä -suunta. Kysymyshän on vain selvityksestä. Kokoomus piti sektorikohtaista yhteistyötä metropolihallintoa tehokkaampana.

Mäkinen (kok) kysyi miten seutuhallinnossa demokratia toteutuu? Hän ei nähnyt tätä. Tapani ennakoi, että 14:sta kunnasta ainoastaan Vantaa kannattaa seutuhallintoa.

Tyystjärvi (vas) muisteli että 10 vuotta sitten Paras-hankkeen myötä perustettiin pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (YTV), ja Vasemmisto moitti sitä että se on epädemokraattinen. Kauniaisella on ollut koko ajan edustajia, mutta vasemmistoliitolla (jolla on enemmän kannattajia kuin Kauniaisella asukkaita) ei yleensä ole ollut.. Vapaaehtoisesta ytheistyötästä ei ole tullut toimivaa joukkoliikennettä Hensigin seudun ja pk-seudun välillä, segregaatio on kasvanut, ja maankäytön yhteistyö ei ole toiminut. Keskiuudenmaan kokoomusjohtoiset kunnat ovat siilipuolustuksessa jotta eivät edelleenkään halua estää segregaatiota, vaan haluavat kuoria kermat kakun pinnalta. Tyystjärvi on HSY:n hallituksessa. Siellä ei Vantaan kokoomuksella ole yhtään edustajaa, vaan siellä puhuu Espoon Mäkelä ja Helsingin Pajunen. Tätä me tarkoitamme hallinnollisilla himmeleillä: ne eivät edusta seutua. Tyystjärvi linjasi, että Vantaan kokoomus on tietenkin parempi kuin muitten kuntien kokoomus. Ja sai aplodit.

Kiljunen muistutti että kokoomuksella on oikeus omaan mielipiteensä oli se kuinka typerä tapansa. Onko käymässä niin että Vantaan kokoomus - niin hyvä kuin se kokoomuspuolueena on - ei edusta sitä näkemystä nähdä seutu kokonaisuutena. Helsingin kaupunginhallitus (ja kokoomus?) pitää huonoimpana vaihtoehtona että Helsinki ja Vantaa liittyisivät yhteen. Mieluummin yksi suuri kunta kuin kaikkein toivottomin vaihtoehto eli Helsingin ja Vantaan vaihtoehto.

0:17 valtuuston puheenjohtaja muistutti että hän ei rajoita puheenvuoroja, mutta muistutti että valtuuston lähetekeskustelu on käymättä.

Saramo muistutti että etelässä on Suomen rikkain kunta, ja lännessä on Suomen suurituloisin kunta. Jos Espoon ja Vantaan raja tulee saada lakkautettua. Jos ainoa asia on se mistä me päätetään on se kuka pääsee leikkaamaan miltäkin sektorilta. Vaikka kuin leikataan aina pitää leikata tulevaisuudessakin. Vaikuttaa itsestään selvältä että jos nykyisellä rakenteella jatketaan, vantaalaisilla jää se mustapekka käteen. Ehkä tällä saa joku valtaa enemmän yhdeksi valtuustokaudeksi, mutta musta se valta on aika näennäistä.

Lehmuskallio (kok) toi esiin että ei ole välttämättä mitään etua tulevaisuudessa liittymisestä Helsinkiin, eikä välttämättä Helsingilläkään.

Niikko toi esiin että vieraskielisen väestön osuus kasvaa 12:sta 23:een prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Niikon mielestä ei ole yhtään vaihtoehtoja missä Vantaa ei ole mukana. Niikko kysyi kaupunginjohtajalta mihin Vantaa on menossa ja onko se menossa mihinkään.

Jääskeläinen (kd) toi esiin sen että demokratian kannalta kaupungit ovat kasvaneet liian suureksi. Syrjäytymienne i ole kuntarajoista kiinni. Kysymys segregaatiosta on monimuotoisempi kuin hallinnon muuttaminen. Segregaatio on sekä sisäinen että ulkonen ongelma.

Mäkinen muistutti että selvitysmies esitti kahta eri mallia. Enemistö on kolmen eri mallin takana. Mäkinen muistutti Kiljusta siitä että suurin osa demareista seudulla ei ole metropolihallinnon takana. Suurin osa asioista kuuluisi metropolihallinnolle. Seututasolla lähidemokratia on kauempana. Kokoomus ei ihan ymmärrä lähideokratiaa.

(Itse puheenjohtaja totesi, että "Jaha, tuli vähän vihreää taululle".)

Kaupunginjohtaja pyysi katsomaan Helsingin kaupunginhallituksen hyvän lausunnon. Kaksi perusteellista lausuntoa on tällä alueella annettu: toinen on Helsingin ja toinen on Vantaan. Me tarvitaan ystäviä jatkossakin joka suunnassa. Ja Niikolle totesi, että länsi ei ole se ongelma, vaan segregaation suurin haaste on pohjoisessa.

Auvinen (perus) sanoi: jos yrityksessä tehdään selvitys, selvityksen jälkeen tehdään jotain josta on yrityksestä hyötyä. Koska johtoa ei perata niin selvitykset ovat turhia. Jos selvitys tehdään mihin suuntaan tahansa, niin tehdään sitten oikea saneeraussuunnitelma ja eletään sen mukaan.

Kostilanen (vihr) moitti kokoomusta siinä että kokoomus väitti että vihreät vastustivat lähidemokratiaa haluamalla seututason päätöksentekoa.

Provosoiduin vastaamaan Mäkisen syytökseen. Helsingin tsaarikunta on jo nyt oma valtionsa, joka kantaa historiallisen byrokratian taakkaa. Siksi Vantaa ja Espoo pärjäävät huomattavasti pienemmillä kuluilla asukasta kohden.

Lähes kaikki Helsingin päättäjät ovat Eirasta ja Bulevardilta... tai ainakin hyvin pieneltä alueelta keskustan tuntumasta. Tämä näkyy päätöksissä, ja tuottaa mm. segregaatiota, eli rikkaiden ja köyhien asuinalueiden erottumista eri puolille Helsinkiä. Tässä ei toimi lähidemokratia.

Esimerkiksi lähialueen kaava on tärkeää että kaavasta päättää he jotka tuntevat alueen, mutta seututasolla kokonaiskuva, kuten esimerkiksi suuret liikennehankkeet on syytä päättää.

Lähidemokratiaa tarvittaisiin ylisuureksi kasvaneessa kaupungissa. Hallinto tulee rakentaa tarpeiden mukaan, ei historiallisena jatkumona. Radikaalisti sanottuna: pilkotaan Helsinki ja muut suuriksi venähtäneet kunnat järkeviin palvelualueisiin ja rakennetaan hallinto vastaamaan asukkaiden palveluiden tarpeita.

Ala-kapee (sdp) kertoi, että seututason päätöksenteko on järjeistämistä ja hallinnon rationalisointia. Kysymys on siitä että yteisset asiat tulee saada tehtyä läpinäkyvästi. Meillä on paljon himmeleitä ja häkkyröitä joista ei kellään ole täyttä kuvaa.

Kokoomuksen ehdotuksista äänestettiin. Kahden kunnan vaihtoehto ei saanut kannatusta: jaa 49, ei 14, tyhjiä 1. Vahtera äänesti tyhjää. Kokoomus lehmuskalliota lukuunottamatta äänesti kokoomuksen puolesta.

Kokoomuksen Kaira ehdotti, että ”Metorpolihallinon selvittäminen ei ole perusteltua.” 

Metropolihallintoa vastusti Kokoomus Lehmuskalliota ja Kortesalmea lukuunottamatta.

Ansa-Lehtosalmen ehdotus siitä että selvityksiä tai osaselvityksiä tehdään vain jos kaikki osapuolet ovat halukkaita. Ainoastaan Wallenius, Hirvaskoski ja Ansalehto-Salmi kannattivat. 61-3.

Vihreät ja perususomalaiset jättivät pöytäkirjalausuman.

Koko valtuusto on paikalla, ja piti pienen tauon ennen kuin alkaa kokouksen vuoden tärkein asia eli budjetin ja strategian lähetekeskustelu.

Budjetin lähetekeskustelu tulossa seuraavaan blogiin.

 

 

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi