31.12.2008

Suomen ilmastostrategia vaatimaton

Ensi vuosi on tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Jos kasvihuonepäästöjä ei todella vähennetä, ilmastonmuutos muuttuu yhä raskaammaksi torjua.

Kioton sopimuksen vuoden 2012 tavoittesiin on päässyt jo mm. Ruotsi, ja moni EU-maa tavoittelee sovittua suurempia vähennyksiä, vaikka osalle maista on haaste saavuttaa tavoite. Suomi on sen sijaan lisännyt päästöjään 13% verrattuna 1990 tilanteeseen.

Suomen oman ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtia on valitettavasti vain Suomen energiantarpeen omavaraisuuden ja energian halvan hinnan turvaaminen.

Tällä strategialla Suomi jää kauas ilmastotekniikan kärjestä ja New Green Deal tehdään ilman meitä.

Epärealistinen kulutusarvio

Hallitus sitoutui energiankulutuksen kasvun taittamisen laskuun kymmenessä vuodessa. Energiatarpeen oletusskenaariona käytettiin kulutuksen kasvua nykyisestä noin 310 TWh:n loppukulutuksen tasosta noin 350 TWh:n tasolle.

Strategian mukaan sähkön kulutus kasvaa hidastuvasti. Tavoitteena on 10 % kasvu 10 vuodessa. Sähkön kulutuksen kasvua hillitään strategiassa käytetyn skenaarion mukaan noin 103 TWh:sta noin 98 TWh:een.

Todellisuudessa sähkönkulutus on jo laskeva. Lasku johtuu enemmänkin metsäteollisuuden muuttumisesta kuin energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisesta.

Naapureihinkin verrattuna tavoite on vaatimaton: Ruotsissa ja Norjassa sähkönkulutus ei enää ole kasvanut tällä vuosituhannella, ja Tanskan kulutus kääntyy laskuun 2011 mennessä.

EU:n ja EAI:n lausunnoista huolimatta turpeen tukeminen jatkuu syöttötariffin ja varastointituen muodossa. Turpeesta ei makseta myöskään valmisteveroa. EAI:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tyhjäksi päästökaupan mekanismin.

Uusiutuvat energiamuodot pienessä roolissa

Uusiutuvan energian määrä kasvaa kymmenen terawattituntia, joista tuuli tuottaa 6 TWh ja muut 4 TWh. Tuulivoimalle kaavaillaan syöttötariffia.

EU:n Suomelle asettama tavoite on kuitenkin uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 %:iin eli 30 terawattituntia. Hallitus lukee ydinvoiman uusiutuvaksi energiamuodoksi, jolloin kahdella uudella ydinvoimalalla saadaan täytettyä 20 TWh puuttuvaa uusiutuvaa energia. Tosiasiallisesti ehdotetuista energianölähteistä uusiutuvia ovat vain tuulivoima, vesivoima, maalämpö, biomassa ja jätteestä tuotettu energia.

Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on tuottajien mielestä aliarvioitu. Esimerkiksi lämpöpumppujen avulla saavutettava energiansäästö on arvioitu 3 TWh:ksi vuoteen 2020 mennessä. Taso saavutetaan jo tänä vuonna.

Pellettien energiantuotantopotentiaaliksi alan toimijat puolestaan arvioivat vuonna 2020 7 TWh, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 3 TWh. Suomen pellettituotannosta menee nyt 70 % vientiin.

Aurinkoenergian mahdollisuuksia strategiassa ei juuri tarkasteltu, mutta tuulienergialla on selkeä rooli Suomen energiantuotannossa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät taas kannattavat voimakkaampaa ydinvoiman lisärakentamista. Strategian mukaan ydinvoimaa voi ainakin jonkin verran tuottaa vientiin.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia

Valtioneuvoston Ilmasto- ja energiastrategia kirjaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät keinot sekä energiapoliittiset linjaukset. Strategia on konkreettinen ja yksityiskohtainen vuoteen 2020 saakka ja viitteellinen vuoteen 2050 asti.

Tavoitteet korkeammalle

Nykyiset tavoitteet - varsinkaan Suomen tasoiset - eivät riitä kuitenkaan torjumaan kasvihuoneilmiötä, joka on edennyt odotettua nopeammin. Koska ilmastonmuutoksen torjuminen on sitä halvempaa, mitä aikaisemmin siihen ryhdytään, tulee meidän tarttua ilmastonmuutosta sarvista kiinni, ja katsoa todelliset päästösäästöjen mahdollisuudet.

Se mikä on toteutettavissa helposti, kannattaa toteuttaa nyt eikä sitten kun mikään ei enää riitä.

milläs mielellä tutustuit Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon?

Meidän mielestä siinä on paljon hyvää :). Nyt vielä selonteon jalkautus pitäisi hoitaa energiatehokkaasti.

6.11.2009 10:59
unelman rakentaja

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi