Europarlamentti totesi jätepuitedirektiiviin äänestyksessä että jätteenpoltto on edelleen jätteen loppusijoitukseen verrattavaa toimintaa eikä kierrätystä. EU:n parlamentin jätehierarkian mukaan jäte tulee käsitellä noudattaen seuraavaa kaavaa

1. Jätteen synnyn ehkäisy
2. Uudelleen käyttö
3. Hyödyntäminen materiaalina (uusioraaka-aineena)
4. Hyödyntäminen energiana
5. Loppusijoitus kaatopaikalle

Jätehierarkia (artikla 7) on direktiivissä mukana ja se tukee jätteen määrän vähentämistä ja kierrätysyhteiskuntaa kertakäyttökulttuurin sijaan. Edistymistä jätteen synnyn ehkäisyssä ei ole tapahtunut riittävästi.

Direktiivin jätehierarkia on jo Suomen politiikan perusta. Parlamentin mukaan jätehierarkiasta tulee voida poiketa vain silloin, kun se on tieteellisesti perusteltua. Hierarkiaa sovellettaessa on valittava kokonaisympäristövaikutuksiltaan paras vaihtoehto.

Pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä on selvitetty kaatopaikalle menevän jätteen koostumusta. Vain 16 % kaatopaikalle menevästä jätteestä on kierrätyskelvotonta ja palaa ilman haittaa tuottaen energiaa.

Nyt YTV on suunnittelemassa laajamittaista kotitalousjätteen massapolttoa. Massiivisen jätteenpolttolaitoksen rakentaminen estäisi muiden jätehierarkian tasojen toteutumisen, sillä uusi polttolaitos on mitoitettu tarvitsemaan paljon poltettavaa jäteraaka-ainetta.

Jätteenpoltto on kertakäyttökulttuuria, sillä siinä materiaali ei tule enää kiertoon. Se estää kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan ja uusioraaka-aineiden markkinoiden syntyä. Keski-Euroopassa on viimeaikoina panostettu ympäristöliiketoimintaan, jossa jäte nähdään enemmän uusioraaka-aineena kuin ongelmana, josta tulee päästä nopeasti eroon.

Tällä hetkellä 70 % kaatopaikoille päätyvästä kotitalousjätteestä on kierrätyskelpoista. YTV:n kierrätysprosentit ovat tästä vinkkelistä katsottuna melko vaatimattomia.

Siirtymistä kaatopaikkojen käytöstä polttoon perustellaan usein virheellisesti kasvihuonepäästöillä: Kaatopaikoilta vapautuva metaani kun on voimakas kasvihuonekaasu. Metaania voidaan kuitenkin kerätä talteen ja käyttää hyödyksi. Paljon suurempi kasvihuonekaasujen vähennys tulisi kuitenkin sillä, että jäte/uusioraaka-aine kierrätettäisiin uudelleenkäyttöön uutena materiaalina. Suomen ympäristökeskus on laskenut, että muovin kierrätys aiheuttaa kuusi kertaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin sen poltto. Vielä tehokkaampaa olisi jätteen synnyn ehkäisy.

Mikäli YTV investoi nyt suureen jätteenpolttolaitokseen, se on myös taloudellinen riski: jos jätteen materiaaliselle hyödyntämiselle tai uudelleenkäytölle tulee tiukempia rajoja eikä enää leijonanosaa jätteestä saakaan polttaa, laitos voi olla turhan suuri. Taloudellisilta vaikutuksiltaan polttolaitos myös rajoittaa ympäristöliiketoiminnan kehittymistä: uusiomateriaaleja käyttävien yritysten mahdollisuudet pienenevät, mikäli kierrätyskelpoinen jäte menee uuniin.