Haitallisten kosteusvauriomikrobien aineenvaihduntatuotteet ovat solumyrkkyjä. Niille ei voi siedättyä, sillä kyse ei ole allergiasta, vaikka osa lisää allergioita. Sisäilmaongelmien aiheuttamat oireet ovat useammin muita kuin hengitysteihin liittyviä.

Tässä kooste Kemia-lehdestä:

Kereulidi

Ikävin hometalojen mikrobi on Bacillus cereus -bakteerin tuottama rengasmainen peptidi kereulidi. Rasvaliukoinen kereulidi imeytyy elimistöön ja muuttaa solukalvot kaliumioneja läpäiseviksi. Soluissa kereulidi tuhoaa mitokondrioiden toiminnan. Seuraa energiakriisi, johon elimistön solut reagoivat käynnistämällä itsetuhon. Kereulidimyrkytyksen tiedetään johtaneen vakavaan maksavaurioon ja kuolemantapauksiin, mutta lievemmän altistuksen taudinkuva on vielä epäselvä. Ainakin kereulidi pysäyttää ihmisen luontaisesta immuniteetista huolehtivien tappajasolujen toiminnan. Lisäksi sen oletetaan vaikuttavan hapesta riippuvaisiin soluihin, kuten sydänlihakseen, keskus- ja ääreishermostoon sekä haiman insuliinia tuottaviin soluihin. Mikrobimyrkyt eivät anna armoa

Valinomysiini

Myös valinomysiini on rengasmainen peptidi ja kaliumkuljetin, joka hakeutuu mitokondrioihin ja käynnistää ohjelmoidun solukuoleman. Valinomysiinin tuottajaksi sisätiloissa ovat varmistuneet aktinobakteerit Streptomyces griseus ja Streptomyces anulatus. Valinomysiini pysäyttää nisäkässolujen värekarvojen liikkeen, josta monet elimet, muun muassa keuhkot ja haima, ovat riippuvaisia. Lisäksi valinomysiini on myrkyllinen ihmisen immuunijärjestelmän soluille, ja se käynnistää luontaisten tappajasolujen itsetuhon.

Amylosiini

Bacillus amyloliquefaciens -bakteerista löytyneen amylosiinin tuotto on osoittautunut kosteusvauriorakennusten sisäilmassa hyvin yleiseksi. Samat kannat tuottavat myös lipopeptidiä, joka ei ole myrkyllinen, mutta tehostaa amylosiinin vaikutusta. Pääasiallinen ioni solussa on kaliumioni, sen ulkopuolella natriumioni. Kalium- ja natriumeron ylläpitoon solut käyttävät pääosan tuottamastaan energiasta, ja tähän eroon perustuu hermojen toiminta. Amylosiini on lineaarinen peptidi, jonka toisessa päässä oleva polyeenihäntä lukitsee amylosiinin biologisiin kalvoihin ja muodostaa niihin kalium-, natrium- ja kalsiumioneja läpäisevän kanavan. Häirikkökanava ohittaa luontaisen järjestelmän ja sekoittaa kalium- ja natriumpitoisuuksien eron. Amylosiinin vaikutuksia elimistöön ei vielä juuri tunneta, mutta niiden oletetaan kohdistuvan ainakin hermoimpulssien kulkuun ja sydämen toimintaan.

Peptaibolit

Peptaiboleja ovat lyhyet, hydrofobiset, 5–20 aminohapon pituiset peptidit. Niitä tuottavat Hypocreales-lahkon sienet. Hometalojen peptaiboleista parhaiten tunnetaan Trichoderma harzianum -sienen peptaibolin ES 39:n rakenne. Trikokindinryhmään kuuluva peptaiboli pystyy ärhäkästi tappamaan ihmisen keuhkosoluja tekemällä niihin kaliumioneja läpäiseviä kanavia.

Akreboli

Vasta äskettäin on löydetty Acremonium exuviarum -sienilajin tuottama peptaiboli akreboli. Se on ensimmäinen sienestä löytynyt aine, joka estää soluhengityksen eli mitokondriossa tapahtuvan hapenkulutuksen ja siihen liittyvän energiatuotannon, joka tosin voi jatkua glykolyysin kautta. Eniten haittaa akrebolista ennustetaan olevan elimistön osille, joiden toiminta edellyttää nimenomaan mitokondriossa tapahtuvaa hapetusta. Sellainen on sydän: sen energianlähteeksi ei kelpaa mikään muu kuin rasvahappojen polttaminen mitokondriossa hiilidioksidiksi. Toinen ovat haimassa insuliinia tuottavat beetasolut.

Stachybotrys

Maailman eniten tutkittu kosteusvauriohome Stachybotrys chartarum (ent. Stachybotrys atra) tuottaa useita eri mykotoksiineja. Niiden lisäksi on löydetty kaksi muunlaista toksiinia, jotka mahdollisesti myrkyttävät keuhkojen värekarvoja. Stachybotrys-myrkkyjen molekyylitason haittamekanismeja ei vielä tunneta. Stachybotrys chartarum muodostaa usein yhteiskasvustoja Streptomyceskantojen kanssa, jotka voivat tuottaa valinomysiinia. Vaikka Stachybotrus itse ei tuottaisi myrkkyä, sekakasvustona streptomykeettien kanssa se voi olla myrkyllinen. Sienestä murenevia betaglukaanihiukkasia voi kertyä keuhkoihin, jos sen seuralaisen tuottama valinomysiini pysäyttää keuhkoputkia puhdistavien värekarvojen toiminnan.

Lähde: Kemia-lehti 3/2003 s. 8-9

* * *

Linkkejä: 

• Sisäilmayhdistyksen mikrobisivusto
• Koulukapinan ABC
• Vanvaryn (Vantaan vanhempainyhdistys) sisäilmatoimikunta
• Vantaan koulujen ja päiväkotien kuntotutkimukset

* * *

Avainsanat: Sisäilmaongelma, kosteusvaurio, homekoulu, homevaurio.