22.5.2023

Vantaan ratikka hyväksyttiin äänin 41-26 - Koko seudun raideverkko pitäisi suunnitella kokonaisuutena

Valtuusto kävi syveällisen keskustelun ratikasta. Suurin osa valtuutetuista erottaa, että ratikkaan käytettävä raha tulee velkana juuri tähän hankkeeseen, eikä 600 mlljoonaa ole käytettävissä vaikkapa vanhustenhoitoon. 

  • ratikka-analyysien riskejä 
  • millaista rakentamista pitäisi tehdä - eli tuleeko itäblokkimaisia luukkuja vai Kartanonkoskimaista laatua
  • ollaanko kehittämässä Vantaata rohkeasti eteenpäin osana kaupunkiseutua, vai jäädäänkö historiaan miettimään että on sitä aina ennenkin pärjätty 
  • luontoarvoja

Tässä omia pointtejani puheistani: 

Helsingin seudulle rakentuu kokonainen poikittaisliikenteen ratikkaverkko.  

Vaikka tämä on vähän sekava ja vaatisi parempaa kokonaissuunnittelua, niin:

  1. Se tulee helpottamaan liikkumista ainakin seuraavat 100 vuotta ja parantamaan koko pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta. Vaunut kestävät puolivuosisataa, ja raiteet ainakin 100 vuotta. 

  1. Ratikka on pidetyin kulkumuoto, koska sen käyttöliittymä on yksinkertainen. Tiedät mihin se kulkee. Se on mainio käyttöliittymä kaupunkiin.

  1. Oleellista on tulevaisuuden kannalta se, miten kaupungin kasvoja rakennetaan uudelleen: pienet vuokrasijoittajien tarpeisiin rakennetut luukut itäblokkimaisessa lähiössä lisäävät segregaatiota, kun taas Kartanonkoskimainen perheasuntorakentaminen vähentää segregaatiota. Aivan kuten Örnin haastis toi esiin, tämä voidaan mokata, tai tehdä viihtyisää, vehreää ja haluttua aluetta. Ratikan varrelle on toki helpompi saada laadukasta rakentamista tai ylipäätään rakentamista.

Mutta perhasunnoista ei ole hyötyä, jos päiväkotipaikkojen puute ajaa perheet naapurikuntiin.

Eikä ratikka ei poista tarvetta saada suoria linjoja sinne minne ihmiset menevät. Mm. Hämeenkylä’, Päiväkumpu ha Ylästö tarivtsevat toimivat yhteydet. 

Kaikki pitäsii suunnitella paremmin joukkoliikenneverkkona ja ratikan kulkua tulee nopeuttaa, jotta sitä voisi jatkaa tarvittaessa pidemmälle. 

Katse kauas tulevaisuuteen: Kaupunkimainen, houkutteleva ja palveluita kannatteleva asutus on huomattavasti nykyistä laajempi. 

Koska ratikka toteutetaan nyt hitaana, kehäteiden ruuhkautuminen on tulee tulevaisuudessa vielä ratkaista

Mutta kuten Tiina Örnin haastis toi esiin: tää voidaan mokata, tai onistua. Kaupunkia ei saa tehdä asuntosijoittajien ehdolla, asukkaiden tarpeista viihtyisiä, vehreitä ja turvallisia alueita. 

2011 laadin Mikko Särjälän ja Otso kivekkään kanssa vaihtoehtosuunnitelman koko seudun kattavasta poikittaisliikenteen ratikkaverkosta. Kokonaisen poikittaisliikenteen ratikkaverkon olisi saanut Östersundomin metron hinnalla. Tämä kertoo, miten huokea ratikka on verrattuna raskaampaan raiteeseen. Se oli nopeampi kuin tämä.

Ratikasta lyhyesti:

1. Linjaus on turhan hidas.’
2018 kysyin halutaanko ratikasta paikallinen keräilylinja, vai kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle. Vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä? Parhaillaan kaavassa näkyvä hahmotelma on enemmänkin mutkainen ja tehoton versio Helsingin museoratikasta, eikä pikaratikka kuten Zürichissä.

Kun välimatkat kasvavat, tulee myös nopeuden kasvaa. Autotkin kulkevat aAntaalla nopeammin kuin keskustassa. Kehäradan länsipuolen 43km/h olisi jo huippua. Ja vaikka kehärata ei kiemurtele villakoiran kiharat, sillä on paljon tyytyväisiä käyttäjiä, jotka tulevat pysäkeille monin eri tavoin.

2. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on heikko.

Mutta maanköytön rahat ja kaupungin rakentuminen on se juttu. Kuitenkaan ratikoiden sen investointikustannukset eivöt saa nostaa joukkoliikenteen lippuihintoja niine ttä koko joukkoliikenne näyvettyy.

Infrakorvauslaskentamalli on pistettävä uusiksi. Mikä ihme tässä mättää kun tätä ei tehdä?

3. Ilmastohyödyt hitaat.

Tämä ei ole ilmastohanke. Se on kaupujnkikehityshanke.  Ilmastopolsiitiivuuden vuoksi perussuomalaisten ei tarvitse tätä vastustaa. 

4. Ruuhkautumiseen vähentäminen. 

Ruuhkautumisen kustannukset ovat aivan valtavia. Erityisesti kehäteillä lisäkaistoja saadaan rakentaa nopeammin kuin ehditään, eikä se riitä.

Kehä III levennyssuunnitelma arvoitiin 26 miljoonaan euroon kilometriltä. Siis yksi kilometri 26 miljoonaa  Ja jos tarkastellaan per käyttäjä näitä hintoja, uudelle asukkaalle rakennettavat liikenneväylät pääkaupunkiseudulla maksavat

  • henkilöauto 33 600 euroa/käyttäjä
  • ratikkarata 4500 euroa/käyttäjä
  • pyöräväyllä 1700 euroa/käyttäjä

Ensimmäinen äänestys oli jo jatketaanko käsittelyä vai palautetaanko: 41-26 (eli jatketaan), mutta vielä edessä on varsinainen hylkäysesitys.

Viimeinen äänestys hylkäämisestä toi vihreää valoa ratikalle äänin 41.26. 

Ratikan kulkuun kuluu vielä aikaa: valtion rahoitus (n. 30%) Vantaan hankkeelle osana MAL-suunnitelmaa on hallituksen pöydällä, ja luontoselvitykset, liikennesuunnittelu ja monenmoiset rakentamisen ratkaisut, kilpailutukset jne vaativat oman aikansa. Kyse ei ole siis vain raiteiden rakentamisesta, vaan laajasta kaupungin uudistamisesta pyöräbaanoineen, puistoineen ja asuntoineen.  

***
Avainsanat: ratikka, pikaratikka, sähköbussi, joukkoliikenne

Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
22.5.2023

Vantaan ratikka hyväksyttiin äänin 41-26 - Koko seudun raideverkko pitäisi suunnitella kokonaisuutena

Valtuusto kävi syveällisen keskustelun ratikasta. Suurin osa valtuutetuista erottaa, että ratikkaan käytettävä raha tulee velkana juuri tähän hankkeeseen, eikä 600 mlljoonaa ole käytettävissä vaikkapa vanhustenhoitoon. 

  • ratikka-analyysien riskejä 
  • millaista rakentamista pitäisi tehdä - eli tuleeko itäblokkimaisia luukkuja vai Kartanonkoskimaista laatua
  • ollaanko kehittämässä Vantaata rohkeasti eteenpäin osana kaupunkiseutua, vai jäädäänkö historiaan miettimään että on sitä aina ennenkin pärjätty 
  • luontoarvoja

Tässä omia pointtejani puheistani: 

Helsingin seudulle rakentuu kokonainen poikittaisliikenteen ratikkaverkko.  

Vaikka tämä on vähän sekava ja vaatisi parempaa kokonaissuunnittelua, niin:

  1. Se tulee helpottamaan liikkumista ainakin seuraavat 100 vuotta ja parantamaan koko pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta. Vaunut kestävät puolivuosisataa, ja raiteet ainakin 100 vuotta. 

  1. Ratikka on pidetyin kulkumuoto, koska sen käyttöliittymä on yksinkertainen. Tiedät mihin se kulkee. Se on mainio käyttöliittymä kaupunkiin.

  1. Oleellista on tulevaisuuden kannalta se, miten kaupungin kasvoja rakennetaan uudelleen: pienet vuokrasijoittajien tarpeisiin rakennetut luukut itäblokkimaisessa lähiössä lisäävät segregaatiota, kun taas Kartanonkoskimainen perheasuntorakentaminen vähentää segregaatiota. Aivan kuten Örnin haastis toi esiin, tämä voidaan mokata, tai tehdä viihtyisää, vehreää ja haluttua aluetta. Ratikan varrelle on toki helpompi saada laadukasta rakentamista tai ylipäätään rakentamista.

Mutta perhasunnoista ei ole hyötyä, jos päiväkotipaikkojen puute ajaa perheet naapurikuntiin.

Eikä ratikka ei poista tarvetta saada suoria linjoja sinne minne ihmiset menevät. Mm. Hämeenkylä’, Päiväkumpu ha Ylästö tarivtsevat toimivat yhteydet. 

Kaikki pitäsii suunnitella paremmin joukkoliikenneverkkona ja ratikan kulkua tulee nopeuttaa, jotta sitä voisi jatkaa tarvittaessa pidemmälle. 

Katse kauas tulevaisuuteen: Kaupunkimainen, houkutteleva ja palveluita kannatteleva asutus on huomattavasti nykyistä laajempi. 

Koska ratikka toteutetaan nyt hitaana, kehäteiden ruuhkautuminen on tulee tulevaisuudessa vielä ratkaista

Mutta kuten Tiina Örnin haastis toi esiin: tää voidaan mokata, tai onistua. Kaupunkia ei saa tehdä asuntosijoittajien ehdolla, asukkaiden tarpeista viihtyisiä, vehreitä ja turvallisia alueita. 

2011 laadin Mikko Särjälän ja Otso kivekkään kanssa vaihtoehtosuunnitelman koko seudun kattavasta poikittaisliikenteen ratikkaverkosta. Kokonaisen poikittaisliikenteen ratikkaverkon olisi saanut Östersundomin metron hinnalla. Tämä kertoo, miten huokea ratikka on verrattuna raskaampaan raiteeseen. Se oli nopeampi kuin tämä.

Ratikasta lyhyesti:

1. Linjaus on turhan hidas.’
2018 kysyin halutaanko ratikasta paikallinen keräilylinja, vai kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle. Vähennetäänkö autoilua vai kevyttä liikennettä? Parhaillaan kaavassa näkyvä hahmotelma on enemmänkin mutkainen ja tehoton versio Helsingin museoratikasta, eikä pikaratikka kuten Zürichissä.

Kun välimatkat kasvavat, tulee myös nopeuden kasvaa. Autotkin kulkevat aAntaalla nopeammin kuin keskustassa. Kehäradan länsipuolen 43km/h olisi jo huippua. Ja vaikka kehärata ei kiemurtele villakoiran kiharat, sillä on paljon tyytyväisiä käyttäjiä, jotka tulevat pysäkeille monin eri tavoin.

2. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on heikko.

Mutta maanköytön rahat ja kaupungin rakentuminen on se juttu. Kuitenkaan ratikoiden sen investointikustannukset eivöt saa nostaa joukkoliikenteen lippuihintoja niine ttä koko joukkoliikenne näyvettyy.

Infrakorvauslaskentamalli on pistettävä uusiksi. Mikä ihme tässä mättää kun tätä ei tehdä?

3. Ilmastohyödyt hitaat.

Tämä ei ole ilmastohanke. Se on kaupujnkikehityshanke.  Ilmastopolsiitiivuuden vuoksi perussuomalaisten ei tarvitse tätä vastustaa. 

4. Ruuhkautumiseen vähentäminen. 

Ruuhkautumisen kustannukset ovat aivan valtavia. Erityisesti kehäteillä lisäkaistoja saadaan rakentaa nopeammin kuin ehditään, eikä se riitä.

Kehä III levennyssuunnitelma arvoitiin 26 miljoonaan euroon kilometriltä. Siis yksi kilometri 26 miljoonaa  Ja jos tarkastellaan per käyttäjä näitä hintoja, uudelle asukkaalle rakennettavat liikenneväylät pääkaupunkiseudulla maksavat

  • henkilöauto 33 600 euroa/käyttäjä
  • ratikkarata 4500 euroa/käyttäjä
  • pyöräväyllä 1700 euroa/käyttäjä

Ensimmäinen äänestys oli jo jatketaanko käsittelyä vai palautetaanko: 41-26 (eli jatketaan), mutta vielä edessä on varsinainen hylkäysesitys.

Viimeinen äänestys hylkäämisestä toi vihreää valoa ratikalle äänin 41.26. 

Ratikan kulkuun kuluu vielä aikaa: valtion rahoitus (n. 30%) Vantaan hankkeelle osana MAL-suunnitelmaa on hallituksen pöydällä, ja luontoselvitykset, liikennesuunnittelu ja monenmoiset rakentamisen ratkaisut, kilpailutukset jne vaativat oman aikansa. Kyse ei ole siis vain raiteiden rakentamisesta, vaan laajasta kaupungin uudistamisesta pyöräbaanoineen, puistoineen ja asuntoineen.  

***
Avainsanat: ratikka, pikaratikka, sähköbussi, joukkoliikenne

Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.