Valtuustossa Tuomela ja päätöksentekokulttuuri viritti pitkän mutta asiallisen keskustelun.

Haluaisin kiittää virkamiehiä siitä että huomioivat remonttitarpeet sekä odotettua suuremman väestönkasvun ja näin säästetään höydyntämällä olemassa olevia, terveitä koulutiloja.

Mahtava kuntalaisaloite!

Tärkeää on että Tuomelan aloite kuten muutkin kuntalaisaloitteet tulevat valtuuston päätettäväksi.

1. Olisimme voineet hyvin kunnioittaa kuntalaisten aktiivisuutta sillä, että kuntalaisaloitteet tulevat valtuustolle heti alussa,
2. sen perusteella asia voidaan viedä valmisteluun ja jatkotoimenpiteille mahdollisesti tarvittaviin lautakuntiin ja virkamiehille, ja
3. lopulta päätettäväksi valtuustoon.

Pohjaesityksen mukaan kuntalaisaloitteet tuodaan valtuustoon tiedoksi. Tällöin valtuuston on todella otettava se valta mikä sillä on, ja olla valmis muuttamaan tiedoksi merkittäviä asioista. Palauttaa ne uudelleen valmisteluun, jos homma on susi. En nyt muista koska valtuusto olisi sellaista tehnyt.

Tulevat kuntalaisaloitteet vaativat jo 4400 allekirjoitusta. Se on suuri tahdonilmaus kuntalaisilta. Näitä ei varmasti tule kovin montaa.

Se, miten ihmisiä kuunnellaan, on hyvän hallinnon mittari.

Lasten simputus jatkuu?

Ja sitten lasten näkökulmasta. Pähkinärinteen remontin aikana Tuomelan alueelta monet lapset kulkivat Pähkiänrinteeseen ja Pähkäinrinteestä taas kuljetettiin Tuomelan kouluun. Tällainen on todella vaikea selittää lapselle. Tämä on todella vaikea selittää kuntalaiselle. Ainoa järki siinä on hallintobyrokraatin näkökulmasta. Mutta mä haluaisin että ättä kuntaa ohjattaisiin lasten näkökulmasta, ja lasten edes takaisin pompottelut eivät toistuisi.

Se lyhentää kaikkien lasten koulumatkaa, että lapset pääsevät lähimpään koulurakennukseen. Että ei tarvitse ylittää vihdintietä.

Julkinen valmistelu ja demokratia

Viranomaisten valmistelu on avattava julkiseksi jotta kansalaiskeskustelu on mahdollista ennen päätöksiä. Kuntalaisilla on ajatuksia, ja hyviä sellaisia. 

Kuntalaisia ei pidä pelkästään kuunnella, vaan heidän kanssaan on hyvä pohtia vaihtoehtoja.  

Jos demokratia keksittäisiin nyt kun teknologia mahdollistaa asioiden jakamisen, valmistelun ja kannan oton mobiilisti ja internetin kautta, edustuksellisuuden sijaan valtaa olisi kansalaisten aktiivisuudella.

Kunta on kuntalaisia varten, ja päättäjienkin on elettävä näiden kanssa. Kunnan tehtävänä on järjestää tarpeelliset palvelut kuntalaisille. 

Näissä tärkeää on lasten ja opettajien terveellinen työympäristö. Ja lasten turvalliset koulumatkat.

Hallintobyrokraatin vain lasten maailma

Kun Tuomelassa pyörii täydet luokat, se mahdollistaa myös alueen lasten lyhyen ja turvallisen koulumatkan. Se mahdollistaa muidenkin väistötilojen hyödyntämisen joustavasti lapsia lähempänä myös muissa kouluissa. Jos asioita järjestellään pienten kuntalaisten, ei hallintobyrokraatin näkökulmasta. (Olin lähettänyt etukäteen pöytäkirjalausumaehdotuksen mm. Vasemmistoliitolle ja Perussuomalaisille).

Vantaan vaihtoehdoton päätöksentekokulttuuri

Ja sitten valmistelusta. Olen ollut hallituksissa, jossa eri vaihtoehdot on tuotu eri kustannuksineen ja vaikutuksineen hyvin esiin.

• Vaikutukset toisille toimialoille saakka.
• Ja vaikutukset kokonaistalouteen.
• Ja vaikutukset tulevaisuuden investointitarpeeen. 
• Ja sitä kautta: vaikutukset kaupungin velkataakan kasvuun.

Se on hyvää valmistelua. Tätä olen kaivannut Vantaan valtuustossakin.

Eli hyvässä virkamiesvalmistelussa on selkeät kustannusvertailut eri vaihtoehdoille. Vantaalla liian usein eri vaihtoehtojen laskelmat uupuvat ja kustannuksia toisille toimialoille tai tulevaisuuteen ei ole huomioitu.

Matkan varrella kouluasioissa kuntalaisilta on tullut erilaisia vaihtoehtoja, joita on syytä tarkastella vakavasti. Kannattaisiko esimerkiksi tarkastella Tuomelan koulutoiminnan laajentamista kaikkiin koulun tiloihin, kun oppilaspaikat ovat tiukilla. Se ei ole mikään suuri remontti, maksaisi pähkinöitä verrattuna vaihtoehtoihin.

Muutamassa puheenvuorossa on kerrottu kuinka Vantaalla on ennenkin lakkautettu kouluja. Lakkautusten pitäisi kuitenkin olla perusteltuja. Tämän perusteet eivät olleet pitäviä.

Sairaat koulut, huonot selvitykset

Ulla Kaukola nosti esiin Boot Brothersin selvityksen. Kun tarkastellaan korjausvelkaa, kuten Boost Brotherisin selvityksessä tehtiin, koulut, joihin on kipattu rahaa hurjia määriä sisäilmaongelmien vuoksi - siis koulut, jotka olivat rakenteiltaan sairaita - saavat vähäisen korjausvelan. Ja tulevat kaupungille kalliiksi. 

Rakenteiltaan terveet koulut - niitä ei tarvitse korjata samalla tapaa koko ajan. Näiden laskennallinen korjausvelka kasvaa. Mittari ohjaa siis jättämään kaupungille vain sairaat rakennukset, joita on koko ajan korjattava esimerkiksi lasten ja opettajien terveysvaikutusten vuoksi. 

Kaikilla pitäisi olla oikeus terveelliseen kouluun, eikä lain mukaan kukaan saisi menettää terveyttään niukankaan talouden aikana, eikä edes TVO:n eli talous- ja velkaohjelman vuoksi. Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut on erittäin huonokuntoisia. Ne kannattaa uusia. Ne eivät ole ainoita. Vantaan kouluverkossa on monta akuuttia sisäilmaongelmaa, joissa oirehtijoita on yhtä paljon kuin Hämeenkylän koulussa oli.

• Linkki koulujen kuntotietojen puutteellisuuteen ja koulukohtaisiin oireilmoitusten määrään.

Terveet koulut ovat kullan arvoisia

Kyse ei ole pelkästään lasten terveydestä. Sisäilma selittää sosiekonomisten seikkojen lisäksi koulumenestystä. Esimerkiksi kuudesluokkalaisten matematiikan tehtävien ratkaisukyky on riippuu merkittävästi koulun sisäilmasta.

Terveistä kouluista pitää pitää kiinni. Mutta myös turvallisista kouluteistä. Ja kokonaisajattelusta, jossa talous nähdään koko kunnan talouden kannalta, ei vain sellaisena että kunkin toimialajohtajan on omalta osaltaan löydettävä vähistä rahoista kikkakonstein näennäisiä säästöjä. 

Johdonmukaisuutta vai viisautta

Johdonmukaisuus ei tarkoita sitä, että tehdyistä päätöksistä pitää pitää kiinni, vaikka se osoittautuisivat vääriksi. Viisaus tarkoittaa sitä, että päätöksiä muutetaan tiedon lisääntyessä. Sitä arvostetaan.

Kiitos kuntalaisille

Haluan myös osaltani kiittää kuntalaisten aktiivisuutta asiasta. Olette säästäneet paitsi

• verorahoja,
• testanneet kuntademokratiaa,
• työstäneet myös valtavasti tietoa ja
• pelastaneet lapsia sairastamasta sisäilmasairauksiin nostamalla esiin myös läheisten koulujen sisäilmaongelmia.

Olette käyttäneet aikaanne tavalla jota ei tarvitsisi, jos päätösten perusteet olisivat pitäviä, ja kuntalaisia kuunneltaisiin herkemmin.

Toivon, että tulevaisuuden demokratiassa päätökset tehtäisiin enemmän ruohonjuuritasolla.

Wau-arkkitehtuuria vai terveitä rakennuksia

55 prosenttia kouluista kärsii kosteus- ja vesivahingoista. Samaan aikaan 82 prosentissa kouluista on riittämätön ilmanvaihto, mikä pahentaa terveyshaittaa. Vantaalla on ilmanpuhdistimia 37:ssä koulussa.

Torstain valtuustoinfossa esiteltiin Vantaan tärkeimmät mittarit rakentamisen laadulle. Ne olivat nopeus ja talous. Joku koiranleuka sanoisi: kiireellä sekundaa. Minä olen sitä mieltä meillä pitäisi olla paremmat mittarit. Ilmaisuvoimainenkin Kanniston koulu vaati pian remontin.

Wau-arkkitehtuurin tai tämän ilmaisuvoimaisen arkkitehtuurin sijaan on rakennettava useampia terverakenteisia kouluja pikaisesti. Jotta lapset pääsevät terveisiin rakennuksiin.

Massiivipuurakentaminen mahdollistaa rakennuksen ilman muovitettuja sandwich-rakenteita. Puurakenteet sietävät rakennusvirheitä paremmin, mikä on kunnallisessa rakentamisessa oleellista.

Puupintojen vaikutusta on tutkittu: Ne rauhoittavat luokkia ja parantavat akustiikkaa. Ja tuottavat rakennuksen elinkaaren aikana huomattavasti vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

Esimerkiksi CLT-elementeillä rakentaminen on mahdollista toteuttaa nopeasti. Sillä on toteutettu kouluja. Samoin hirrellä. Ja näiden sisäilmasta olisi otettava oppia. Pudasjärven toteutti kontio ja Lemminkäinen. Se on jo nostanut Pudasjärveä maailman kartalle. Hämeenkylän koulun toteutuksessa voisi olla kokonaistaloudellista käyttää virheistä sietäviä puurakenteita, ja rakentaa huolella, ei niin kiireellä. Vaikka se maksaa. Mutta terve rakennus maksaa itsensä takaisin. 

Irja Ansalehdon perustamalle puukoulupuolueelta siis vinkkiä valmisteluun: tehkää suunnitelma niin että se mahdollistaa myös CLT-teknologian, hirren tai puurakenteiden käytön.

Lyhyesti pitkästä keskustelusta

En saanut Sivistystoimen johtajalta pyytämääni vastausta siitä pääsevätkö lapset lähimpään koulurakennukseen. Norrenan esittämään pöytäkirjalausumaan (että lapset pääsisivät lähimpään rakennukseen) yhtyi minun lisäkseni Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto.

Ulla Kaukola (sd) räväytti suorasanaisella puheenvuorollaan, jossa kannatti Tuomelan koulun lakkautusta ja piti lakkautusperusteita oikeina.

Marilla Kortesalmi (kok) kertoi Rajatorpan vajaakäytöllä olevan uudisrakennnuksen oppilaskohtaisen korjauskustannuksen maksavan 26 000e/oppilas. Tuomelan viiden miljoonan remontissa ja laajennuksessa kustannus olisi ollut vain 21 000 euroa/oppilas.

Entinen opetuslautakunnan puheenjohtaja Paula Lehmuskallio (kok) kertoi muuttaneen kantansa Tuomelan koulun suhteen ja ilmaisi tukensa viiden vuoden väistötilajaksolle. Anitta Orpana (kok) sen sijaan muistutti että koulupiirit ovat niin että ei Tuomela ole koulu, vaan väistötila. (Mikä tarkoittaisi lasten pompottelua edestakaisin).

Irja Ansalehto-Salmi (kesk) kehui esimiehiään oppilassijoitteluista. Hän perusti puupuolueen joka ajaa suomalaisia työllistävää puurakentamista, saarnani huonosta huollosta ja pelkäsi Vantin liian kovia säästötavoitteita.

Sakari Rokkanen (kok) pelkäsi epäoikeidenmukaista kohtelua lasten kesken, jos Tuomelan alueelta lapset päästetän Tuomelan kouluun. Hän pyysi keskittymään tulevaisuuteen eli Hämeenkylän koulun rakentamiseen (mihin haasteeseen vastasinkin).

Tapani Mäkinen (kok) piti eri vaihtoehtojen esittämistä kuntalain vastaisena. Mäkinen puhui hyvästä päätöksestä rakentaa Hämeenkylä koulu.

Maija Hurri (kd) harhaili virkamiehiä kiittelevässä puheessaan niin kauas että puheenjohtaja muistutti mistä ollaan puhumassa.

Poliitttisten ryhmien johtajat jaksoivat muistuttaa mitä kukin ryhmä oli tehnyt Tuomelan koulun tai päivän päätöksen eteen. (Ei heistä kukaan silti ole kerännyt kuntalaisaloitteeseen nimiä, vaatinut kuntotietoja ja julkaissut niitä omalla kustannuksellaan tai pyytänyt tietoa koulujen sisäilmaongelmista. Mutta ryhmänjohtajat ovat kuitenkin muuttanut mielensä tai vastustanut alunperinkin koululakkautuksia, mistä heille kiitokset kuuluukin.)

Vaula Norrena (vihr) muistutti demokratiasta ja kuntalaisten kuuntelemisesta, rahasta eli oletettujen Tuomelan lakkautuksen säästöjen kuivumisesta kokoon sekä lasten edusta ei lyhyestä koulutiestä. Tutkitusti 7-vuotias jaksaa keskittyä koulumatkaan 20 minuuttia eli yhden kilometrin.

Kimmo Kiljunen (sdp) kertoi että Tuomelasta on puhuttu eniten hänen valtuustohistoriansa aikana.

Tällä kertaa vähemmälle huomiolle jäivät väestöennusteet, sillä niitä pesty vasta Hevoshaan käytön eri vaihtoehtojen kustannusvertailua käsittelevässä valtuustossa.

• Kustannuskia ei kerrota valtuustolle - Hevoshaan aloite valtuustossa

Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan valtuutetut vastustivat lasten pääsemistä lähimpään koulurakennukseen. Tämä oli todennäköisesti etukäteen sovittu asia, sillä olin kommunikoinut tästä mm. useamman kokoomuslaisen kanssa, joten ainakaan heillä ei ole väärinymmärryksestä kyse.

* * * 

Pahoittelen että blogin kieli on puhekieltä ja sisältää runsaasti kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Korjasin kirjoitusvirheitä, lisäsin pari kommenttia, linkit ja kuvat 21.9. klo 02.

* * * 

Linkit: 

• Vantaan Koulujen ja päiväkotin kuntotiedot jotka sain vasta valitettuani oikeusasiamiehelle. Julkaisin ne omalla kustannuksella (120e/vuosi) koska kaupunki ei osaa julkaista niitä.
• Vantaan koulujen oireilmoitusten määrä niistä kouluista joista ne ovat laskettu. Kaikista kouluista ilmoituksia ei ole huomioitu, ja näidenkin lukumäärän selvittäminen kesti virkamiehiltä lähes puoli vuotta. Sitä ennen hyväksyttiin mm. kouluverkkosuunnitelma.
• Kuntalaisaloite joka tähtäsi siihen että valtuusto peruu Tuomelan koulun lakkautuksen. Keräsin nimiä itsekin tähän, ja vastaanotto oli superpositiivinen. Ainoa negatiivinen suhtautuminen oli nimettömänä pysytelleeltä virkamieheltä, jonka mielestä kuntalaiset eivät osaa kyseenalaistaa virkamiesten päätöksiä, sillä virkamiehet tietävät aina paremmin - tosin hän itse ei ole tutustunut tähän nimenomaiseen aiheeseen.

Kuva: Tuomelan koulu, joka on alueen arkkitehtonisesti merkittävä rakennus. Sen sisäilma on erinomainen. Uusi oppimissuunnitelma ei vaadi rakennuksilta tietynkokoisia luokkahuoneita, joten tällaiset rakennukset sopivat erinomaisesti tulevaisuuden koulunkäyntiin.

Kuva: Ihmiset aktivoituivat heille tärkeän asian puolesta. Pro Tuomela liike keräsi vauvasta vaariin mielenosoittajia, mutta myös tärkeä tietoa sekä teki vaihtoehtoisia suunnitelma. He jäävät historiaan myös Vantaan lähidemokratian kehityksessä. He ovat tarinan todelliset sankarit, ja ilman heitä Tuomelaa ei olisi saanut säilytettyä. Jokainen teko koulun puolesta on ollut tärkeä. (Kuva: Pro Tuomela)

Kuva: Koululakkautusäänestys valtuustossa 2013: Vihreät, Perussuomalaiset sekä suurin osa Vasemmistoliitosta ja kaksi Kokoomuslaista äänestivät Tuomelan ja Hevoshaan koulujen säilyttämisen puolesta. Vihreät, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto puolustivat (Perussuomalaisten taukoa lukuunottamatta) myös tulevina vuosina Tuomelan koulua.

Vuosien taistelun aikana Kokoomuksesta ainoastaan Raija Virta on äänestänyt järjestelmällisesti koulujen puolesta, viimeksi siitä että Hevoshaan käytön eri vaihtoehtojen kustannusvertailut kerrottaisiin valtuustolle kun em. aloitteeni käsiteltiin valtuustossa. Kukaan muu Kokoomuksesta ei halunnut tässä tietää kustannuksia. (Kuva: Pro Tuomela)

* * *

Avainsanat: Tuomelan koulu, koululakkautukset, koulupudokkaat, sisäilmaongelmaa, homekoulu, päätöksenteko, hyvä hallinto, kuntalaisaloite, lähidemokratia.