16.6.2014

Valtuusto äänesti kouluverkkosuunnitelmasta ja metropolilausunnosta

Valtuustossa äänestettiin mm. kouluverkkosuunnitelman tarpeellisuudesta. Samassa kokouksessa annettin eväitä budjetin valmisteluun ja äänestettiin metropolihallinnosta.

PALVELUVERKKOSUUNNITELMA

Palveluverkkosuunnitelmassa on todella hyvin kartoitettu päiväkotien korjaustarvetta. Sen sijaan koulupuolelta tämä puuttuu kokonaan.

Koulujen huono kunto

Kalleinta korjaamista on tehdä vain jotain muodollista, jättämällä varsinainen ongelma jäljelle. Hyvä esimerkki on Kanniston koulu: vain osassa luokkia, missä oli oireilevia lapsia, tehtiin betoninkosteusmittaus, ja näissä todettiin liian korkea betonin kosteusprosentti. Mutta näistäkin vain osassa tehtiin korjauksia.

Se ei ole säästöä, sillä lapset aiheuttavat huomattavasti suuremmat kulut terveyspuolelle – jo kevyellä kyselyllä parikymmentä lasta on sairastunut.

Eikä se ole säästöä että rakennuttajan takuuta ei käytetä. Lapsia pitäisi suojella, ei rakennuttajaa. Koulu on terveydelle vaarallinen, eikä ole ainoa, sillä se on verrokkikouluna osoittanut, että monissa muissakin ovat sisäilmaongelmat samalla tasolla.

Tilakeskus antoi virheellistä tietoa Kanniston koulun vanhempainillassa, mutta onneksi paikalla ollut asiantuntija korjasi: Altistuneet lapset eivät oireile terveissä rakennuksissa. Oireet tulevat vain rakennuksissa, joissa on terveysriski.

Oppilasennusteet laahaavat

Palveluverkkosuunnitelmassa on myös ristiriitaisia tietoja: sivistystoimen käyttämät oppilaskasvuennusteet perustuvat eri määrään rakentamista kuin kaavoitettavat asunnot. Koulujen oppilasennuste pohjaa tilastoon 2012, jossa ei ole mukana edes vastavalmistuneita ja jo rakenteilla olevia asuntoja.

Esimerkiksi Lounais-Vantaalla Pähkinärinteen ja Tuomelan koulun ympäristössä on nyt rakenteilla tai tulossa asuntoja 2200 asukkaalle ilman oppilaspaikkoja. Valmistuvista asunnoista leijonan osa on perheasuntoja.

Perheasuntoja nousee erityisen paljon Myyrmäen suuralueelle - ja juuri Hämeenkylään ja sen ympäristöön. Vain Korso menee tämän tilaston mukaan ohitse.

Näitä asuntoja ei ole huomioitu tilastokeskuksen ja sivistystoimen tilastoissa, vaikka iso osa asunnoista jo rakentuu parhaillaan. Rakentaminen alueella on siis paljon ennustettua ja arvioitua vilkkaampaa.

Lukuisat uudet rakennettavat alueet ja tiivistäminen on erinomaista toimintaa Maankäyttö- ja rakennustoimelta, mutta ne tulee myös huomioida palveluverkon mitoituksessa.

Tilastotyö on hyvää teoreettisesti, mutta siitä puuttuu aika paljon ajankohtaista tietoa, eikä se seuraa myöskään rakentamisen toteutumista ja vastahyväksyttyjä kaavoja eli rakentamisen volyymin suuriakaan muutoksia. Olisi upeaa, jos tilastoissa huomioitaisiin automaattisemmin jo rakenteilla olevat kohteet, jotta suurikustannuksisilta virheiltä vältytään.

Tämän lisäksi kannattaa tarkistaa, mitä remontteja vaatii koulujen oppilasmäärien nostaminen. Esimerkiksi Hämeenkylän koulussa huippuvuotena, mihin käsittääkseni maksimioppilasmitoitus perustuu, oppilaat istuivat käytävillä - mihin palotarkastaja puuttui. Luokkia tulee siis rakentaa lisää olemassa oleviin kouluihin. Myös nämä kustannukset olisi huomioitava.

Suunnittelu on halpaa, rakentaminen on kallista. Siksi kannattaa kartoittaa kaavat ja rakentaminen sekä korjaustarpeessa olevat koulut. Nykyinen koulujen kuntotieto ei ihan anna kunnon kokonaiskuvaa rakennusten  kunnosta ja terveysriskeistä kattavasti. Paras indikaattori huonolle sisäilmalle on valitettavasti ihminen, kuten Kanniston koulu osoittaa.

Me päättäjät tiedämme heti epäillä toistuvia sisäilmasta johtuvia oireita ja tiedämme kaikki miten ja minne sisäilmailmoitus tehdään. Harva vanhempi kuitenkin tietää ja osaa, joten sisäilmoitukset eivät kaikkea kerro.

Vihreät kannattavat muutosehdotuksia Hevoshaan ja Tuomelan koulun jatkamisesta, sekä kattavan kouluverkkosuunnitelman tekemisestä. 

Tämä oli puheeni palveluverkkosuunnitelmassa.

Kuvassa asuntorakentamista, joka vaikuttaa Tuomelan koulun ja sen lähikoulujen riittävyyteen. Asuntorakeminen on ollut ennakoitua vilkkaampaa. Kuvan on koonnut Ville Hurmalainen osin Ulla Kaukolan keräämien kaavatietojen perusteella. Näytin kuvan valtuustolle puheeni taustalla. Esimerkiksi Pähkinärinne 4:n kaavassa ilmoitetaan lasten menevän Tuomelan kouluun.

Tämän lisäksi nostin esiin esteettömyyden: 

"Palveluverkon ja koko rakentamisen tulee perustua aitoon esteettömyyteen. Niin sähköisesti kuin arkkitehtuurissa sekä infrassa. Jos haluan pyörätuolilla tai rollaattorilla kotoa bussipysäkille, se ei onnistu turhien katukivien vuoksi, puhumattakaan moniin palveluihin pääsemisestä. Meillä on esteettömyydessä paljon parannettavaa. Tarve korostuu vanhusväestön ja rollaattoreiden lisääntyessä. 

Huonosti suunnitellut juna-asemat ja rakennustyömaat voivat olla käytännössä este palveluun pääsylle. Samoin vaihdolliset bussiyhteydet vaikkapa kahden ipanan ja rattaiden kanssa voivat olla käytännössä muuri palvelun ja lapsiperheiden välissä. Puolet vantaalaisista ei asu kehäradan varrella. Myös heidän kohtuullinen pääsy palveluihin on turvattava."

Norrena (vihr) toivoi että tilatehokkuusohjelmasta saadaan seurantaa, miten tämä onnistuu. Hän pohti myös asuntojen määrän kasvua ja asukkaiden määrän huomattavasti pienempää kasvua. Asuntojen kasvu on monessa kohtaa paljon suurempi kuin asukkaiden kasvu: Tikkurilaan 3700 uutta asuntoa mutta vain 3500 uutta asukasta, Myyrmäen suuralueelle 4500 uutta asuntoaja ja 3200 asukasta. Tämä selittyy ehkä osittain sillä että asumisväljys kasvaa. Alueella on vanhoja perheitä, joista lapset lentävät kotoa ... mutta jossakin kohtaa asumisväljyyden kasvu tulee pysähtymään. Esimerkiksi Metsolassa ja Korsossa rakennetaan juuri pieniä 80 neliön asuntoja. Ja jossakin vaiheessa vanhukset kuolevat tai muuttavat kerrostalo- tai palveluasuntoihin ja tilalle tulee taas lapsiperheitä.

Sivistystoimen johtaja Lehto-Häggroth toi esiin että koulut ovat rakennettu isommiksi kuin mikä on koulujen käyttöaste. Suunnitelma perustuu siihen että mennään lähelle maksimikapasiteettia. Hän vakuutti että tehdään koko ajan yhteistyötä rakentamisen kanssa, eikä ole ristiriitaa ole. 

Maankäyttö- ja rakennustoimen johtaja Nikulainen paimensi: Kaikki tulevat asemakaavat ovat ennustajien tiedossa, toki suhdanteet elävät. Kaavoitustyö on hyvin meillä ennustettavissa.

Tähän kommentoin: "Käsittääkseni palveluverkkosuunnitelmassa viitataan koulujen osalta 2012 tehtyyn tilastoon. Tämä siis suomentaakseni kaupunginvaltuutettu Saramon (vas) ja Maankäytön ja rakennustoimen johtaja Nikulaisen (kok) keskustelua. Toivoisin että palveluverkon suunnittelussa kehitetään entistä parempia tapoja huomioida tuleva rakentaminen ja muutokset siinä.

Ja esimerkiksi kouluverkon kuntoa ei ole kattavasti kartoitettu, mikä valitettavasti vaikuttaa oleellisesti olemassa olevien koulutilojen käyttökelpoisuuteen eli koulujen riittävyyteen."

Kaukola (sdp) sanoi että on tylsä palata jo päätettyihin asioihin, mutta sama levy on jäänyt koululakkausten suhteen päällä. Nyt hän uskoo virkamiehiä oppilasennusteiden suhteen. Meille vahvistettiin että kyseessä olevat kaavat ovat mukana oppilasennusteissa. Hämeenkylässä 90-luvun lopussa oppilaita oli lähes viisisataa, ja nyt on vähemmän.

Itse kommentoin Kaukolan vetoamista 90-luvun lopun koulunkäyntiin: 

”Kun vedotaan vanhoihin oppilasmääriin, tulee huomioida se että meidän oppilaiden ryhmäkoot eli luokkakoot eivät myöskään ole enää samoja kuin joskus. Eli luokkahuoneita tarvitaan lisää jos ryhmäkokoja ei haluta kasvattaa.

Kun luovutaan olemassa olevista koulurakennuksista, se voi tuoda myyntituloa toimialalle, mutta kokonaistaloudellisesti ei ehkä ole kannattavaa, jos tilalle on rakennettava toinen koulu ja silti sitä ennen vanhoja kouluja on rukattava ilmastoinnin, luokkamäärien ynnä muun vuoksi. 

Keskustelussa nousi esiin myös Y-tonttien riittävyys: 

  • Tikkurilan alueella lakkautettiin Orvokkitien koulu muutama vuosi sitten ja nyt pyritään etsimään uutta tonttia uudelle koululle. En ole kuullut että tätä olisi vielä löytynyt.
  • Pähkinärinne-Hämeenkylän alueella on mm. kaavoitusillassa tullut esiin se, miten koulutontti uudelle koululle tulisi löytää, eikä alueella ole tiedossa sellaista tonttia – muuta kuin Pähkinärinteen koulun alla tai Tuomelan koulun laajennuksena – mistä tiedettäisiin että se on rakentamiskelpoinen. Kävimme tätä läpi kaavoittajan kanssa. Rakennuskelpoista maata ei tule taivaasta, ei edes Y-tontteja.”

Anniina Kostilainen nosti esiin sähköisten palveluiden kehittäminen asukkaiden tarpeista: kehitetään yksi portaali mistä saa kaikki palvelut. Myös sähköisiä palveluita tulee kehittää aidosti sähköisenä: ei vain muuttamalla lomakkeet verkkoon täytettäväksi. Myös osa työstä tulee automatisoida.

Valtuusto kävi myös keskustelua yksityisen päivähoidon hyvyydestä. Yksityisestä päivähoidosta voidaan potkia vaikea lapsi (tai vaikean vanhemman lapsi) pellolle. 

Hirvaskoski (kesk) nosti esiin mm. palveluiden keskittämisen vyöryn. Tarvitaan laaja-alaista yksilön kohtaamista, mikä on mahdollista vain pienen mittakaavan palvelussa. Hirvaskoski puhui hajauttamisen ja keskittämisen suhteesta yhteiskunnassa: Asiakasläheisyys vai tehokkuus. Yrityselämässä ymmärretään tämän merkitys. Hirvaskoski kannatti myös Tuomelan ja Hevoskosken jatkamista.

Hako (sdp) toi esiin että väestömuutokset ovat olleet Vantaalla poikkeuksellisen suuria eri aikoina eri osissa. Historiaan pääsee tutustumaan. Myyrmäen suuralue on hämmästyttävä esimerkki: Vuonna 1980 ei ollut Myyrmäessä vanhuksia kuin 4 %. Nyt joka viides on 65 tai yli. 

Orlando (kok) kertoi päivähoidon laadusta, että edullisuus ei näy käyttäjäkyselyissä. 

Sivistystoimen johtaja Lehto-Häggroth (sdp) kommentoi että ero yksityisen ja julkisen päivähoidon kustannusten ero on noin 12 %, ja kustannusero johtuu rakentamisesta ja huoltokustannuksista.

Kähärä (sdp) toi esiin että ei riitä että kotiin viedään enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä mihin tilanteeseen saakka palveluita tarjotaan kotiin ja missä vaiheessa vanhus on laitoshoidon tai muiden toimenpiteiden tarpeessa.

Norrena (vihr) kritisoi sitä, että vanhemmilla menee työpäiviä jos hammashoitoa ei järjestetä koululla. (Palveluverkkosuunnitelmasa oli kouluhammashoitoloiden karsiminen.)

Kortesalmi otti esiin suun terveydenhuollon, jota Letto (sdp) kommentoi: "Mielestäni sitä tulisi kehittää osana terveydenhuoltoa". Tämä kuuluu tulevaan sote-ratkaisuun ja päivystysasetukseen. Leton mielestä liikkuvat ja popup hammashoitolat ovat tehokkaita.

Äänestykset: 

  • Vasemmiston yksityistämislinjausten vastustaminen äänestettiin könttönä: 4-60 vasemmisto hävisi. Vasemmisto jäi yksin.
  • Kouluverkkosuunnitelman ja koulujen lakkauttamista vastustavat ehdotukset: 40-23 Virheät, Perussuomalaiset ja vasemmistoliito Tyystjärveä lukuunottamatta kannattivat kouluverkon selvitystä ja vastustivat koulujen lakkauttamista.

Perusuomalaiset ja vasemmisto yhtyivät vihreiden pöytäkirjalausumaan

”Palveluverkkosuunnitelman alueittaiset väestöennusteet sekä niistä seuraavat palvelutarpeet tulee päivittää ennen budjettineuvotteluita ja laskelmissa tulee huomioida myös vasta valmistuneet sekä rakenteilla olevat asunnot ja hyväksytyt kaavat.”

TALOUSARVION KEHYS

Talousarvion kehyksen sitovat tavoitteet herättivät ansaittua intohimoa.

Norrena (vihr.) toi esiin sen miten velanhoitokulut kasvavat jos velanottoa ei vähennetä.

Vihreät nostivat esiin lastensuojelun tarpeen vähentäminen. Perhetyötä pitäisi lisätä, ei vähentää. Tavoite voi johtaa kiireellisiin sijoituksiin. Kaupungin ennaltaehkäisevin toimenpitein vähennetään huostaanottojen määrää. Tämä olisi parempi tavoite. 

Kähärä (sdp) toi esiin miten mittareiden tulisi vastata tavoitteita.

Vihreiden toive on saada sitoviin tavoitteisiin ympäristöasioihin liittyvä tavoite. Erityisesti ympäristösäästöissä, joita on jonkin verran toteutettu, mutta tavoitteita saisi olla enemmän, koska potentiaalia on paljon. 

Toinen missä työtä vielä riittää, on tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet. Myös tästä ei ollut yhtään kirjattua tavoitetta.

Hirvaskoski (Kesk.) toi esiin että kaupungin yhtiöistä tuloutettavat tavoitteet. 

Keskustelu oli aiheen laajuuden nähden hyvin suppea, mutta ehkä aiempi talousarvion lähetekeskustelu oli tyhjentänyt pankin. 

Pöytäkirjalausumana poliiittiset ryhmät jättivät yhdessä sen toiveen, että talousarvion mittarit vastaisivat tavoitteita.

METROPOLIHALLINTO

Eklund (sdp) vastusti Suur-Helsinkiä, ja maalaili pakkokansanäänestyksestä juuri eduskuntavaalien alla. Metropolihallinto tulisi olla ykkösvaihtoehto mahdollisista kuntaliitoksista huolimatta.

Juurikkala (vihr) nosti esiin vihreiden näkökulmia. Mikään taho ei vastaa suuralueen kohityksen kokonaisnäkemyksestä. Kunnat kilpailevat keskenään, ja yhdyskuntarakenne on eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen hajautunut. Segrekaatio on voimistumassa. Seudullisen tason asiat tulisi päättää seudullisella tasolla vaaleilla valitulla valtuustolla. Juurikkala ihmetteli kokoomuksen väitettä uuden hallinnontason vastustamisesta: Väliportaan hallinto on käytännössä nyt HSY, HSL, Uudenmaan liitto ynnä muut yhteistyöelimet, jotka eivät ole demokraattisia, eivätkä toimi yhteen. Vaiheittainen eteneminen on järkevää. Aluerajauksen tulisi olla laajempi. Vantaa ehdottaa hyvin 14:sta kuntaa 10 kunnan sijaan, mikä on parempi. Vantaa ehdotti jopa 26 kuntaa, mikä on mielenkiintoinen, koska se saattaa olla tuleva sote-alue, mikä olisi erinomaista ja saataisiin rakennettua tehokas hallinto. Stubb vastustaa metropolihallintoa. 

Karen (kok) sanoi että on ensin syytä katsoa mikäli sote tapahtuu jos se edes tapahtuu. Hän pelkäsi että on kustannuksia.

Ansalehto-Salmi muistutti että monia lausuntoja on annettu kunta- ja sote-sopassa: Valtionosuus, sote, kuntalaki, kuntaliitokset, metropoli ja näiden tulee jossain vaiheessa kohdata. Keskusta haluaisi kehittää Uudenmaanliittoa Metropolihallinnoksi.

Eerola (vas) ruoti Helsingin imperialistista halua sulauttaa muut kunnat itseensä: Vantaalaiset ja espoolaiset eivät ole mitään sudeettihelsinkiläisiä, jotka tulisi nyt palauttaa oikeaan yhteyteensä. Kansanäänestystä ei tehdä ennen kuin tiedetään tulos. Kuntafuusioon menevä energia voitaisiin käyttää ongelmien ratkaisemiseen. Metropolihallintoa ja kuntien yhteistyötä on hyvä, kuntaliitos ei.

Härmälä kertoi että RKP kannattaa kevyttä metropolihallintoa itsenäisin kilpailevin kaupungein. Jos 4 kaupunkia ja Sipoo luodaan yhteen, siltä puuttuu dynamiikka ja kilpailukyky. Se ei ole kansainvälisestä enää kilpailukykyinen. 4 ydinkuntaa on sosiaalisesti vaativa, ja Härmälä haluaa jakaa vastuun 14:sta kunnan kesken. Joukkoliikennemetropolin tulee yltää neljääntoista kuntaan.

Orlando (kok) muistutti että metropolihallinto vie hallintoa kauemmas kuntalaisista. Esimerkkinä toimii HSL. Metrolihallinnon väliraportti ei ole kyllin kattava.

Jääskeläinen (kd) arvioi, että nyt otetaan kantaa suppean ja laajemman mallin välillä. Asiat ovat yhä kesken, ja asiaan tulee voida ottaa pian kanta uudelleen, kun sote-ratkaisu syntyy.

Kokoomus maalaili metropoliveroa ja toivoi yksikertaista hallintoa.

Niinistö kertoi Perussuomalaisten jättävän pöytäkirjalausunnon, joka edellyttää että molemmista metropolihallinnoista tehdään höyryt ja haitat esiin tuovat selvitykset ennen kuin valtuusto päättää lopullisesti metropoliasiasta.

Mäkinen (kok) oli huolissaan siitä, että Metropolihallinno kanssa Vantaalle ei jäisi enää päätettävää ja vain yksi apulaiskaupunginjohtaja. Miten paljon Vantaan paljon velkaa siirtyy metropolihallinnolle? Mäkinen kysyi, mitä täällä (Vantaalla) tehdään kahden ison (sote ja metropoli) ratkaisun jälkeen.

Mäkinen selitti, että kokoomus ei vastusta vaaleilla valittua valtuustoa, vaan uutta hallinnon tasoa. Uudenmaan liiton kautta tapahtuva kaavoitus ja seutuyhteistyö ja vaaleilla valittu valtuusto ei olisi kokoomukselle este. Mäkinen tähdensi: mitä Vantaalle jää näiden ratkaisujen jälkeen.

Kaira (kok) moitti vihreitä siitä, että he ovat unohtaneet että pieni on kaunista. Kaira pelkäsi kokonaisverotuksen nousevan byrokratian myötä. Kairan mielestä metropolihallinto veisi demokratiaa kauemmas kansalaisista. Miljoonan asukkaan vaalipiiri olisi ennenkuulumaton.

Kokoomus esitti muutosehdotuksen, jossa Vantaa vastustaa metropolihallintoa tässä muuttuneessa sote-tilanteessa. 

Weckman (kok) haluaisi selvittää metrolihallinnon ja metropolikaupungin kustannukset, ennen kuin voi edetä. Weckman harmitteli Helsinki-Vantaan selvityksen keskeyttäminen.

Multala (kok) kannatti Kairan tekemään esitystä, koska sote-ratkaisu on muuttanut maailmaa. Suunnittelua on tehtävä enemmän yhdessä. Multala ei halua sulkea pois kuntarajojen muutoksia. 

"Olen hitusen eri mieltä valtuutettu Orlandon kanssa hallinon fuusioimisen kustannuksista: erilaisten hallitusten karsiminen vähentää kustannuksia.

Haluan myös kommentoida valtuutettu Kairan esitystä ja kannatan suorastaan säkenöivää valtuutettu Kiljusen esitystä: vaalipiirin ei tarvitse olla yksi, vaan se voi olla useita, jolloin paikalliset tarpeet ja osaaminen turvataan. Itse kannatan vaalipiirejä ja suoraa kansanvaalia. 

Nyt hallintohimmelit ja kuntayhtymät ovat demokratian irvikuva. Läpinäkyvyys ja avoimuus ontuvat, ja hallinnossa on sekavaa päällekäisyyttä. En edes osaa laskea montako hallitusta tai muuta elintä on ylikunnallisissa toimielimissä, mutta onneksi valtuutettu Saramo summasi vähän näitä.

Multalalle kommentoisin sitä: jos halutaan ratkaista suuret ongelmat segrekaation, ilmastonmuutoksen jne. niin parin tai viiden kunnan liitokset eivät auta. Kehyskunnat tulee olla mukana, jos haluamme joukkoliikenteen, maankäytön, asumisen ja segrekaation ongelmat ratkaista. Seuraavan 30 vuoden kasvu tapahtuu paljolti kehyskunnissa, ja hiedän on saatava suunnittelemaan aluetta yhteiseen pöytään. 

Helsingin seudulla työmatkojen pituudet vastaavat kansainvälisessä vertailussa selvästi paljon suurempia metropolien työmatkan pituuksia. Eli megapitkiä. Esimerkiksi Tuksolma ja lähes kaikki muut vastaavat kaupungit ovat kyenneet tekemään ilmastoystävällisempää kaupunkisuunnittelua. Samalla se on kansantaloudelliset järkvää, kun ihmisten ei tarvitse tököttää tönkkönä  niin järjettömiä määriä joka ikinen arkipäivä autossa.

Hirvaskoskelle muistuttaisin, että sähköautot ja robottiautot eivät riitä vastaukseksi – eivät ilmaston kuin kansantalouden tehokkuuden kannaltakaan. Robotisaatio tekee nykyiset logistiikan työntekijät työttömiksi. Mutta ei ratkaise seudun ongelmia asukkaiden näkökulmasta.

4 päivää sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 2000-luvulla pääkaupunkiseudun alakeskuksista on työpaikka-alueena kasvanut merkittävästi vain Leppävaara. Useiden alakeskusten työpaikkamäärät ovat olleet laskussa samaan aikaan kun asukasmäärät monissa alakeskuksissa ovat kasvaneet.

Hako toi esiin että kustannukset kasvavat yhdyskuntarakenteen levitessä. Yksinkertaisesti laaja ja hajanainen infra vaatii ihan hirveästi rahaa. Infrasta vastaavat kunnat. Eli lopulta asukkaat veroina. Tarvitaan muutakin kuin puutarhakaupunkia. Tarvitaan järkevää yhdyskuntasuunnittelua, joka ratkaisee ongelmat neljäntoista kunnan alueella ja miksei suuremmallakin alueella. Nykymalli on käytännössä kallis."

Kiljunen (sdp) muistutti Kokoomusta siitä, että se on ajanut suurkuntaa. Siinä kohdassa kokoomus ei pelännyt demokratian karkaamista. Luodaan metropolikaupunki tänne luonnollisesti ja aidosti. Luodaan malli joka on maailmalla on: jossa on itsenäiset kunnat ja yhteinen hallinto yhteisiin asioihin. Se on lähestymistapaero: iso asia edessä. Kiljunen osoitti nerokkaasti että ihan sama onko kyseessä suurkunta vai metropolihallinto, kun tehtävät on samat ja seutukunta sama. Maailmalla verotus on seurannut päätöksentekoa. Kuntavero pienenee kun kunnilta vähenee tehtävät. Kuntaverotusta siirretään metropolihallinnolle, joka tasaisi kuntaveroa. Kauniaisten 16,5 % ja Mäntsälässä 19,75 %. Rikkaimmat maksavat vähemmän kuntaveroa kuin köyhimmät. Jos metropolihallinto luodaan, se täyty olla edustuksellisen demokratian piirissä. 

Kiljunen piti hurjan hyvän puheen demokratian ja metropolihallinnon puolesta. 1,2 miljoonaa asukkaan vaalipiiri on liian suuri. Kiljunen jakoi alueen kuuteen vaalipiiriin: 210 000-260 000 asukasta, eli lähes 20 edustajaa kustakin vaalipiiristä, jolloin eri puolueet tulevat edustetuksi. Helsinki jaettaisiin kantakaupunkiin, Pohjois-Helsinkiin ja Itä-Helsinkiin, jolloin Helsingin erityispiirteet näkyisivät edustuksellisessa demokratiassa. Näin saataisiin myös pikkukunnat esityksen taakse.

Kiljunen sai aplodit, joista valtuuston varapuheenjohtaja Heinimäki muistutti että valtuustossa ei taputeta.

Kaira kommentoi: miten turvattaisiin eri puolilta edustus. Toisin kuin demarien osalta, kokoomus on antanut virallisen kannanoton asiasta.

Rokkanen (kok) oli täsmälleen samaa meiltä tarpeesta saada metropolikaupunki, mutta haluaisi kuntarajat pois ja kaipasi Itä- ja Länsi-Vantaan erottamista.

Hirvaskoski muistutti puutarhakaupunkien yhteiselosta. Hirvaskoski kritisoi metropolihallintoa. Helsingin seudun kannatta noudattaa sinisen meren strategiaa – siisti turvallinen ja toimiva. Hirvaskosken mukaan alueiden samanarvoisuus ja turvallisuus on uhattuna metropolihallinnossa. Ylikunnallinen kaupunkisuunnittelu ei ole ratkaisu. Paikalliset keinot ovat tehokkaimpia segrekaation ehkäisemiseksi. Joukkoliikenne on teknologia riippuvainen. Ilmastonmuutoksen torjuminen on Hirvaskosken mielestä parempi tehdä ajoneuvokannalla kuin asuntokannalla. Tiiviin yhdyskuntarakenteen sijaan puutarhakaupunkien verkosto. Hirvaskoski kannatta Ansalehto-Salmen esitystä.

Norrena on odottanut Kiljusen puheenvuoroa jotta pääsee kannattamaan sitä.  Alueelliset vaalipiirit tarvitaan, sillä alueilla pitää olla edustajia.

Hako (sdp) muistutti että ratkaisu ongelmiin on Helsingin ja Vantaan liitos. Mutta hän ei näe vaihtoehtona tätä metropolialueelle. Hako piti poliittisesti realistisena metropolilausuntoa, ja Vantaan lausunto vastaa valtuuston ajatuksia. Hirvaskoskelle tuntui olevan kauhistus se että tänne tulee lisää väkeä. Helsingin seudun rakentaminen on toteutettu hajanaisesti ja kalliisti. Se tuottaa kustannuksia. Tuottavuuden kehittämiseksi on koota ylikunnallinen päätöksenteko yhteen. Demarit ovat tyytyväisiä Vantaan lausuntoehdotukseen ja vaikuttaa valtiovallan valmisteluun metropoliasioiden järjestelemiseksi.

Tyystjärvi (vas) kehui keskustelua. Hän muistutti vapaaehtoisen pääkaupunkiseudun yhteistyöstä, jossa pienpuolueet eivät voineet vaikuttaa. Yhteistyö ei ratkaissut suuria ongelmia. Hän ei ole konservatiivisuuden synkkää ydintä joka haluaa puolustaa olemassa olevia rakenteita. Olemassa oleva todellisuus on mahdollisuuksien valtameri. Tämän hetken todellisuus jolla asiat on järjestetyt, on vain yksi mahdollisuus. Tyystjärvi ei koe että itseltä viedään valtaa, vaan tehdään himmelisyysteemille demokraattinen vaihtoehdon. Tyystjärvi toi esiin että valinta hallintohimmeleihin kuten HSY:n halitukseen on demokratian irvikuva. Esimerkiksi HSY:ssä ei ole yhtään Vantaan kokoomuksen edustajaa. Hän näkee myös metropolihallinnon väylänä edistää lähidemokratiaa. 

Kähärän muistutti että osa kunnista on luistanut velvollisuuksista ja yhteisistä kustannuksista. Valtioneuvosto on päättänyt että metropolihallinnon valmistelu jatkuu suunnitellusti. Tarvitaan kansalaisten vaaleilla antama valtuutus, ja metropolivaltuusto olisi sellainen elin.

Hurri (kd) toi esiin lukuisat päällekkäiset kuntayhtymät. Metropolihallinnon myötä puretaan sekavaa hallintoa ja saadaan tehokkuutta ja säästöjä hallintoon.

Bruun (sdp) ihmetteli Kokoomuksen epäloogisuutta. Päätöksenteon kauemmas meno on suurempi uhka suurkunnassa kuin metropolihallinnossa. Seudullinen päätöksenteko ja päätöksenteko on hyvin järjestetystä Metropolihallinnossa. Meidän maankäytön liikenteen asumiseen ja segrekaatioon liittyvät ongelmat eivät myöskään ratkea sote-uudistuksella. 

Saramo muistutti Kokoomusken esiin nostamasta periaateesta "keep it simpple stubid". Miksi kokoomus rakastaa byrokratiaa? Kokoomuksen malli omaa ison kasan kuntayhtymiä joita Saramo luetteli ansiokkaasti kolmisenkymmentä (HUS, HSL jne.). Nykyiset kunnat eivät vastaa lähipalveluihin. Lähipalvelut tapahtuvat Myyrmäessä, Tikkurilassa, Länsimäessä – ei Vantaalla. Vantaan on tärkeä lähettää viestin (antamalla lausunto metropolihallinnosta) että jotain täytyy tehdä. Saramo toivoi asiasta vaaliteemaa eduskuntavaaleihin.

Orlandon (kok) mukaan metropolihallinto ei ratkaise himmeliongelmaa, ja keksi yhden yhteistyöelimen, Etevan, jossa on 47 kuntaa, joka on siis laajempi kuin esitetty metropolihallinto.

Joku  muistutti, että metropolihallintoa vastustaa eräät helsinkiläiset poliitikot ja Vantaan Kokoomus. Helsinki kuitenkin ilmoitti aikaisemmin että jos ei saa kuntaliitosta, se haluaa vahvan metropolihallinnon. 

Rokkanen tarttui Eklundin lausuntoon rohkeudesta. Metropolikaupunki olisi parempi kuin löyhä metropolihallinto.

Orpana (kok) kehui keskustelua. Hän epäili että hallintoa ei olla vähentämässä. Suomalaiset maksavat paljon veroja.

Saramo muistutti kokonaisveroasteesta joka on pohjoismaiden pienin ja vain hivenen OECD maiden keskiarvon yläpuolella. 

Hako muistutti että esimerkiksi HSL on sitä mieltä että erillistä HSL:llää ei tarvita jos metropolihallinto halutaan.

Hirvaskoski muistutti että sadantuhannen asukkan sijoittaminen tapahtuu edullisimmin pieniin keskuksiin.

Joku huomautti siitä: Hirvaskoski ottaa huomioon sen, että kaupunkirakenteen tiivistyminen lisää sekä yksiityisellä sektorilla että julkisella palveluilla tuottavuutta.

Puha (kok) toivoi selvityksiä kustannuksista, ja malleja joilla vantaalaisten asiat turvataan. On järkevämpää edetä vaiheittain, ja haluaa katsoa mitä sote-uudistus tuo. Tärkeää on että palvelut ja päätöksenteon ovat lähellä kuntalaista. Vantaan kilpailukyky on turvattava myös maankäytön asioissa etteivät ne liu'u ulkopuolelle. Vaikka nykyisissä rakenteissa kuten HSL on puutteita, nykyisiä yhteistyömuotoja tulee kehittää ja edettävä näitä kehittämällä.

Hurri (kd) muistutti että Vantaan kaupunki varautuu täydentämään lausuntoa sote-uudistuksen jälkeen.

Malmi (perus) kertoi että perussuomalaiset pitävät metropolipäätöstä olennaisena, ja laskelmat hyödyistä ja haitoista tulee tehdä ennen lopullista päätöstä. Malmin mielestä kaupunginvaltuusto voidaan lakkauttaa. Suurin osa asioista päätetään ryhmissä ja kaupunginhallituksessa. Viedään kaupunginosatasolle päätöksenteko, ja turvataan päätöksenteon avoimuus, läpinäkyvyys ja vastuu, kun päättäjän voi tavata. Samalla äänestyshalukkuus nousee. Kaupunginosavaltuustokeskustelu käydään syksyllä. 

Norrena kiitti Malmia rohkeasta puheenvuorosta. Samanlaisen puheenvuoron piti Ville Komsi ensimmäisessä Uudenmaan alueen vihreiden yhteisessä palaverissa. Villen vision mukaan lähidemokratia toteutuu parhaiten noin 50 000 asukkaan kokoisina alueina jotka päättävät lähikouluista yms. lähipalveluista. 

Ansalehto-Salmi kertoi, että himmelit kuten HSY ja HSL tekevät palvelutehtävää tai elinvoimaa vahvistavaa tehtävää. Nyt ylikunnallisia organisaatioita kootaan yhteen ja haetaan synergiaetua. Byrokratiaa ei saa lisätä, vaan palvelu on tehtävä tehokkaasti. Uudenmaanliitto tulee muuttaa toiseksi kun sen varaan rakennetaan. Palvelujen saamista kuntarajojen yli tulee helpottaa eli kuntarajoja pitää madaltaa. Hän halusi myös ennakkoluulottomuutta tulevaisuuden suhteen.

Auvinen (perus) muistutti että halutaan tietää mitä se maksaa metropolihallinto tai metropolikaupunki. Jos kyseessä metropolikaupunki eli muiden kuntien liittäminen tsaarin aikaiseen Helsinkiin, se tuo lisää kustannuksia 300 miljoonaa pelkästään (Vantaan ja Helsingin kaupungin työntekijöiden) palkkojen harmonisoinnin kautta. 2010 Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautava sanoi että tehottomuutta Helsingin kaupungissa on 300 miljoonan edestä. Tässä on jo 600 miljoonaa kustannuksia jos metropolikaupunkia rakennetaan Helsinki-lähtöisesti.

Lopussa äänestettiin: 

  • Kaira ehdotti Metropolihallinnon selvittämisen luopumisesta: 47 kannatti metropolihallinnon jatkamista ja 16 vastusti, eli kokoomudslaiset jäivät yksin.
  • Ansalehto-Salmi halusi tarkentaa yhtä kohtaa (1C) niin että metropolihallinto rakentuu Uudenmaanliiton pohjalta. Kokoomus äänesti tyhjää ja keskusta kannatti. Jaa 44, ei 3 ja tyhjää 16.

Pöytäkirjalausumat:

  • Kokoomus jätti pöytäkirjalausuman, jossa se edellyttää että esitetyistä metropolihalleista tasevaikutukset ja haitat ja hyödyt sekä vertailu kevyemmät yhteistyötavat esim. Uudenmaan liiton kautta. 

KOULUJEN YLIJÄÄMÄRUUAT

Riikka Åstrand (vihr) kommentoi vastausta aloitteesensa. Hanke "Laaja yhteinen pöytä" toteuttaa aloitteen tavoitteita. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan ruokaa myytäisiin siellä missä se on valmistettu ja juuri sen jälkeen kun se on tarjottu. Ihmiset voisivat tulla syömään sitä koulujen ruokaloihin kun varsinainen ruokailu on ohi. Kaupungin ehdottmassa kokeilussa ruoka siirretään yhdistysten tiloihin mikä hankaloittaa asiaa suuresti kaluston yms. hankinnan vuoksi sillä ruoka on pidettävä kuumana hygieniasäädösten vuoksi jotta se voidaan tarjoilla. Useissa muissa kunnissa ylijäämäruokaa tarjotaan siellä missä se on syntynyt.

JÄÄHALLIRAHOITUSTA

Anssi Aura (vihr) oli tehnyt aloitteen Tikkurilan jäähallin rakentamista ulkopuolisen rahoituksen turvin eli rahoituksen selvittämistä yksityiseltä puolelta. Norrena ehdotti, että jääkiekkoseurat bentsmarkata futisseuroja, jotka ovat itse rahoittaneet tekonurmien rakentamista.

* * *


Avainsanat: Metropolihallinto, kuntaliitos, Suur-Helsinki, kouluverkko, koulunen lakkautus, koululakkautukset, koulusäästöt, Hevoshaka, Tuomela, talousarvio, säästöt, kuntatalous, kuntasäästöt, kuntapalvelut, peruspalvelut.

Hako puhui osittain totta. Jossain vaiheessa todella uusiin asuntoihin muutti vain nuoria perheitä. Ja silloin "poikaset" lähtevät pesästä samaan aikaan.

Hieno teoria, mutta, mutta. Hämeenkylä on jo eriytynyt, väestörakenne ei ole sellainen "malja" tai "pyramidi". Ja kun uusia asuntoja tulee paljon, niin niihin muuttaa - perheitä. Ei varmasti yhtäkään eläkeläistä. Hyvin selitetty, mutta virhe on edelleen virhe. Virheestä tulee virkavirhe, kun se tehdään virkavastuulla. Missä on asukkaiden oikeusturva, kun tämä on mahdollista?

16.6.2014 21:09
Ville Hurmalainen

Ville Hurmalainen on aivan oikeassa siinä, että jossain vaiheessa vanhukset vaihtuvat taas lapsiperheisiin. Ja nyt etsitään jo uusia koulutontteja mm. Tikkurilassa lakkautettujen tilalle.

Vanhan toimivan rakennuksen myyminen ja uuden rakentaminen ei ole kannattavaa kaupungille, vaikka se yksittäiselle toimialan näkökulmasta voisi olla kannattavaa. Jos Rakennus- ja maankäyttötoimi ei saa aikaan tavoitteen mukaista tehostamisen kautta saatua säästöä, se voi myydä kaupungin omaisuutta. Tämä on silti kovin kallis ratkaisu kokonaisuuden kannalta.

* * *

Valitettavasti en jaksa näin pitkän valtuuston jälkeen oikolukea blogausta. Joten pyydän anteeksi erittäin huonoa kieltä. Oli suuri työ kirjailla näin pitkä keskustelu ylös.

17.6.2014 0:24
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi