Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta henkilöä siirtyy työkyvyttöämyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Työelämä polttaa yhä yhä useamman loppuun. Suomessa ei ole riittävästi otettu käyttöön perustasolla (terveysasema, neuvola, koulu) toimivia helppoja, halpoja ja joustavia psykologisia hoitomenetelmiä mielenterveysongelmiin.

Vastauksena kysymykseeni mielenterveyspalveluiden riittävyyvestä tuli mm.:
”lievästi tai keskivaikeasti masentuneen potilaan hoitoon laitettava panostus ei ole kokonaissummasta suuri, vaikka sen pitäisi olla suurempi; masennuksen kierre olisi katkaistava jo peruspalveluissa ennen kuin se muuttuu työkykyä uhkaavaksi tilaksi.”

Vantaan kaupungilla sai mielenterveyssyistä (suurin syy masennus) sairauspäivärahaa 22,4 henkilöä/1000 vastaavanikäistä kohti. Mielenterveysperustaisesti maksetut sairauspäivärahat ovat noin 17 prosenttia kaikista sairauspäivärahoista, ja kaupungin työntekijöiden mielenterveysperustaisesti maksetut sairauspäivärahat olivat noin 4 699 990 euroa. Säästö mielenterveyspalveluissa ei ole säästö.

Kentältä olen kuullut monta kertaa hankaluuksia halutun hoidon saannissa. Erityisesti terapiaan pääsy on vaikeaa.

Ehdotan, että uuden mielenterveyspalveluita hallinnoivan yksikön tavoitteissa huomioidaan nuorten loppuunpalaneiden ja masentuneiden ihmisten terapian saanti sekä avun antaminen jo varhaisessa vaiheessa, ja tavoitteiden onnistumisesta raportoitaisiin valtuustolle ennen taloudellista päätöksentekoa.


Sirpa Kauppinen