Yhtenä päivänä palkansaaja on työuransa huipulla, seuraavana tarpeeton. Tosiasiallisesti moni jaksaisi ja haluaisi tehdä pitempään, jos työviikko olisi kevyempi. Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla joustavaa, omaan tahtiin tapahtuvaa työajan vähentämistä.

Ihmiset ovat yksilöitä, samoin työt ovat aika erilaisia. Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla pehmeää ja yksilöllisesti oman jaksamisen mukaan tapahtuvaa.Myös yrityksen näkökulmasta vanhan työntekijän jääminen yhtäkkisesti katkaisee ns. hiljaisen tiedon välittymisen, ja tuen nuoremmille työntekijöille esim. harvinaisemmissa poikkeustilanteissa.

Työn jakaminen

Työllistämisen kulurakenne tulee muuttaa sellaiseksi, että työn jakamisesta useamman työntekijän kesken ei synny kohtuuttomia kustannuksia. Myös eri elämäntilanteissa, kuten lasten ollessa pieniä, kevyempi työviikko voi olla paras ratkaisu.

Työssä jaksaminen

Jotta jaksaisimme eläkeikään asti, tulee työhyvinvointi ottaa keskeiseksi suomalaisen työelämän kehityskohteeksi. Suomessa on tuotettu laadukasta tutkimustietoa työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta, mutta ymmärrys ja tieto eivät usein kuitenkaan kohtaa työelämässä. Työhyvinvointi lisää tuottavuutta, ja ehkäisee ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä.

Työvykyttömyyseläkkeelle joudutaan turhan usein tilanteessa, jossa työhyvinvointiin kiinnittämällä olisi voitu estää ihmisen ongelmat. Nyt Suomessa puhutaan paljon siitä, miten eläkeikää halutaan pidentää ihan siirtämällä eläkkeelle siirtymisen ikää.

Yhtä tehokasta olisi parantaa työhyvinvointia, jolloin saamme paitsi terveempiä, motivoituneempia ja jaksavampia (sekä tehokkaampia) työntekijöitä, myös vältetään aikaisen eläköitymiset, jotka johtuvat vaikkapa kolmikymppisten loppuunpalamisesta ja masennuksesta. Aikaiset työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiset tekevät suuren ja yhä kasvavan loven työllisten määrään.