16.12.2021

Lapsia markkinoilla - sijaishuollon pimeä puoli

Lasten sijaishuollosta on tullut bisnestä jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja lapsen etu ei aina toteudu, terapiasta puhumattakaan. Tämän lisäksi hinnat ovat tolkuttomat ja paikat saattavat sijaita kaukana. Siksi Vantaa on lisäämässä omaa sijaishuoltoa.   

Perheiden varhainen tuki ja ongelmien ennaltaehkäisy on kuitenkin tärkeintä. 

Usein sijoitettava lapsi tarvitsisi tukea ja terapiaa - suurimmalla osalla on psykiatrisen tuen tarve. Tätä ei aina ole tarjolla laitoksessakaan. Tuki olisi pitänyt antaa jo ennen huostaanottoa, ja se olisi voinut vähentää sen tarvetta. 

On tilanteita, joissa lapsia ja nuoria sijoitetan lastensuojelulaitoksiin siksi, että he eivät saa riittävää tukea muualta. Tukea pitäisi saada opetuksesta, oppilashuollosta, psykiatriasta, päihdehuollosta tai vammaispalveluista jne... nämä eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä. Vain viidennes lastensuojelun kuluista tulee avopalveluista eli tuesta perheille ja lapsille ilman sijoitusta. Sijoituksen pitäisi olla viimeinen keino, mutta se on lakisääteisenä järjestettävä kustannuksista riippumatta. 

Perhepalveluiden tyhmät säästöt 

1990-luvun alun lamasta lähtien kunnat alkoivat säästää koulun oppilashuollosta ja ajaa alas ehkäisevää lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalvelua. Päiväkodit ja koulut siirsivät oireilevat lapset ja uupuneet vanhempat lastensuojeluun. Perheiden tilanteet kriisiytyivät, ja huostaanotot lisääntyivät roimasti. Tämä ei suinkaan vähentänyt kuntien kuluja.

Kodin ulkopuolelle on sijoitettu noin 20 000 lasta.

Imatralla kehitettiin malli, missä perheet saavat yksilöllistä tukea jaksamiseen ja ongelmiin. Tämä leikkasi kalliita sijoituksia, ja kunta säästää alkusatsauksen jälkeen. Viranhaltija vastasi kysymykseeni voisiko täällä ottaa mallia Imatralta, että Vantaalla ei ole varaa siihen, vaikka se säästöisi panostusta enemmän. Siis alkupanostukseen on poliittisesti mahdotonta saada resusseja. 

Hoitolaitoksissa haasteita

Hoitolaitosten puutteista ja lainvastaisista toimista on ollut medioissa. Myös "hatkat" ottavista lapsista, päihteiden käytöstä ja siitä, miten heitä ei haeta, vaikka pitäisi. 

Rajoitustoimet eivät aina ole oikeudenmukaisia ja lasta kunnioittavia. Eristämistä ja sitomista, puhelimen rajoittamista, nöyryyttämistä ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapset eivät hevin pääse kertomaan väärinkäytöksistä. Hatkojen perään ei riitä henkilökuntaa, ja päihteiden käyttö voi jatkua. Toki hyvääkin työtä tehdään, vaikka nimenomaan ongelmat nousevat mediassa esille.

Monet lapset ovat joutuneet kiertämään laitoksesta toiseen, mikä ei tue lapsen kehitystä. Toisaalta lastensuojelulaitoksissa työntekjät kohtaavat väkivaltaa ja vaaratilanteita voi olla useinkin.

Aina ei synny luottamuksellista pysyvää suhdetta turvalliseen aikuiseen. Tärkeintä olisi kuunnella lasta, päästä irti mahdollisista päihteistä - tähän hoitopaikkoja on liian vähän - ja päästä korjaamaan oireiden syitä.

Lastensuojelun kriisi

Lastensuojelu on ollut liian vähällä väellä ainakin kymmenen vuotta. Johtamisessa on ollut ongelmia, väki on uupunut ja monet uudet lähtevät pois vuoden sisällä. Hoidettavia lapsia on liikaa työntekijää kohden. 

Tilanne ei ole poikkeuksellinen, vaan suorastaan tyypillinen. Vantaa on muiden ohella saanut huomautuksen Avilta. Työntekijät ovat itse kannelleet ongelmista. Lasten turvallisuutta ei voi aina taata, sillä heitä ei ole edes aikaa nähdä.

Pelkkä koulutus ei ole pelastus, vaan työn organisointi, työssä jaksamisen tukeminen ja riittävät resurssit pitää saada kuntoon. Moni ei jaksa kauaa alalla.

Suhteen luominen lapseen vaatii aikaa. Taustalla olevat haasteita tulisi voida käsitellä.  

***

#lastensuojelu #lasu #sijaishuolto #vantaa #sijoitus #koulukoti #päihteet #huumeet #ongelmanuori #nepsy-lapsi

Päihdeongelmat ovat tabu.

Kuitenkin 3 / 4 on kohdannut alkoholiin liittyviä ongelmia lähipiirissään. Heistä alle kolmannes kokee, että alkoholin käyttöön liittyviin ongelmiin on riittävästi apua saatavilla. Nykyinen alkoholistien hoitomalli ei toimi, sillä apua saaneista vain 20 % kokee, että avusta on ollut hyötyä.

12.1.2022 22:29
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
16.12.2021

Lapsia markkinoilla - sijaishuollon pimeä puoli

Lasten sijaishuollosta on tullut bisnestä jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja lapsen etu ei aina toteudu, terapiasta puhumattakaan. Tämän lisäksi hinnat ovat tolkuttomat ja paikat saattavat sijaita kaukana. Siksi Vantaa on lisäämässä omaa sijaishuoltoa.   

Perheiden varhainen tuki ja ongelmien ennaltaehkäisy on kuitenkin tärkeintä. 

Usein sijoitettava lapsi tarvitsisi tukea ja terapiaa - suurimmalla osalla on psykiatrisen tuen tarve. Tätä ei aina ole tarjolla laitoksessakaan. Tuki olisi pitänyt antaa jo ennen huostaanottoa, ja se olisi voinut vähentää sen tarvetta. 

On tilanteita, joissa lapsia ja nuoria sijoitetan lastensuojelulaitoksiin siksi, että he eivät saa riittävää tukea muualta. Tukea pitäisi saada opetuksesta, oppilashuollosta, psykiatriasta, päihdehuollosta tai vammaispalveluista jne... nämä eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä. Vain viidennes lastensuojelun kuluista tulee avopalveluista eli tuesta perheille ja lapsille ilman sijoitusta. Sijoituksen pitäisi olla viimeinen keino, mutta se on lakisääteisenä järjestettävä kustannuksista riippumatta. 

Perhepalveluiden tyhmät säästöt 

1990-luvun alun lamasta lähtien kunnat alkoivat säästää koulun oppilashuollosta ja ajaa alas ehkäisevää lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalvelua. Päiväkodit ja koulut siirsivät oireilevat lapset ja uupuneet vanhempat lastensuojeluun. Perheiden tilanteet kriisiytyivät, ja huostaanotot lisääntyivät roimasti. Tämä ei suinkaan vähentänyt kuntien kuluja.

Kodin ulkopuolelle on sijoitettu noin 20 000 lasta.

Imatralla kehitettiin malli, missä perheet saavat yksilöllistä tukea jaksamiseen ja ongelmiin. Tämä leikkasi kalliita sijoituksia, ja kunta säästää alkusatsauksen jälkeen. Viranhaltija vastasi kysymykseeni voisiko täällä ottaa mallia Imatralta, että Vantaalla ei ole varaa siihen, vaikka se säästöisi panostusta enemmän. Siis alkupanostukseen on poliittisesti mahdotonta saada resusseja. 

Hoitolaitoksissa haasteita

Hoitolaitosten puutteista ja lainvastaisista toimista on ollut medioissa. Myös "hatkat" ottavista lapsista, päihteiden käytöstä ja siitä, miten heitä ei haeta, vaikka pitäisi. 

Rajoitustoimet eivät aina ole oikeudenmukaisia ja lasta kunnioittavia. Eristämistä ja sitomista, puhelimen rajoittamista, nöyryyttämistä ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapset eivät hevin pääse kertomaan väärinkäytöksistä. Hatkojen perään ei riitä henkilökuntaa, ja päihteiden käyttö voi jatkua. Toki hyvääkin työtä tehdään, vaikka nimenomaan ongelmat nousevat mediassa esille.

Monet lapset ovat joutuneet kiertämään laitoksesta toiseen, mikä ei tue lapsen kehitystä. Toisaalta lastensuojelulaitoksissa työntekjät kohtaavat väkivaltaa ja vaaratilanteita voi olla useinkin.

Aina ei synny luottamuksellista pysyvää suhdetta turvalliseen aikuiseen. Tärkeintä olisi kuunnella lasta, päästä irti mahdollisista päihteistä - tähän hoitopaikkoja on liian vähän - ja päästä korjaamaan oireiden syitä.

Lastensuojelun kriisi

Lastensuojelu on ollut liian vähällä väellä ainakin kymmenen vuotta. Johtamisessa on ollut ongelmia, väki on uupunut ja monet uudet lähtevät pois vuoden sisällä. Hoidettavia lapsia on liikaa työntekijää kohden. 

Tilanne ei ole poikkeuksellinen, vaan suorastaan tyypillinen. Vantaa on muiden ohella saanut huomautuksen Avilta. Työntekijät ovat itse kannelleet ongelmista. Lasten turvallisuutta ei voi aina taata, sillä heitä ei ole edes aikaa nähdä.

Pelkkä koulutus ei ole pelastus, vaan työn organisointi, työssä jaksamisen tukeminen ja riittävät resurssit pitää saada kuntoon. Moni ei jaksa kauaa alalla.

Suhteen luominen lapseen vaatii aikaa. Taustalla olevat haasteita tulisi voida käsitellä.  

***

#lastensuojelu #lasu #sijaishuolto #vantaa #sijoitus #koulukoti #päihteet #huumeet #ongelmanuori #nepsy-lapsi

Päihdeongelmat ovat tabu.

Kuitenkin 3 / 4 on kohdannut alkoholiin liittyviä ongelmia lähipiirissään. Heistä alle kolmannes kokee, että alkoholin käyttöön liittyviin ongelmiin on riittävästi apua saatavilla. Nykyinen alkoholistien hoitomalli ei toimi, sillä apua saaneista vain 20 % kokee, että avusta on ollut hyötyä.

12.1.2022 22:29
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.