Hämeenkylän ja Rajatorpan koulujen tilalle rakennetaan uudet koulut. Rajatorppaan virkamiehet ehdottivat nollaenergiataloa. Se vaatisi täydellistä virheettömyyttä jotta kosteusriskejä mm. läpivienneissä ei synny. Jos sisäpinnan lähellä olevaan muoviin tulee pienikin reikä, kosteus kulkeutuu rakenteisiin, mutta ei pääse nopeasti haihtumaan sieltä pois.

Rajatorpan- ja Hämeenkylän uudet koulut voisivat olla hirrestä. Se on kokonaisuutena usein nollaenergiarakentamista ekologisempaa. Itse puurungon kasvihuonekaasupäästöt ovat usein vain puolet betonisesta, ja hirsi ja CLT eli puuelementti ovat vielä ekologisempia.

Energiatehokkuudessa huomioidaan vain rakennuksen käytön aikainen energiankulutus. Materiaalitehokkuudessa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen materiaalien ympäristörasitus rakennusmateriaalien valmistuksesta ja purkamiseen.

Tärkeintä on kuitenkin rakennuksen pitkä ikä: ”hetihomeiset” rakennukset tuhlaavat eniten. Siksi rakentamisen laatu on nopeutta tärkeämpää, eikä urakoitsijoita saisi palkita nopeudesta eli mahdollisimman pikaisesti peitetystä märästä betonista.

Ekologisuuden lisäksi puu tasaa kosteutta, mikä parantaa viihtyvyyttä. Laajassa tutkimuksessa vertailtiin sisäilman miellyttävyyttä puupintaisissa huoneissa tavanomaisiin. Puupinnat tasasivat kosteuden ihmiselle optimaaliseksi jos näitä ei käsitelty ”hengittämättömäksi” lakalla tai muovipitoisella maalilla.

Hirsi ja CLT sopivat myös koulurakentamiseen. Näiden kanssa on myös helppo minimoida rakennusmateriaalien päästöt sisäilmaan – tuleehan rakennuksiin herkässä iässä olevia lapsia.

Sirpa Siru Kauppinen
ympäristötekniikan M.Sc.
kaupunginvaltuutettu (vihr)

Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa keväällä 2016

Kuva: Rakenteilla oleva hirsikampus Pudasjärvellä. Hirsikoulun luulisi kestävän pidempään kuin Vantaan liian monet hetihomeiset koulut. 

Avainsanat: CLT, Hirsirakentaminen, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, rakentaminen, koulurakennus, koulurakentaminen