25.4.2013

HSY päättää suojaetäisyyksistä: kaupunkimainen rakentaminen kielletään

HSY:n seuraavassa kokouksessa käsitellään pölynormit eli liikenteen suojaetäisyydet kaavoituksessa. Taustana on se, että tiepöly tappaa. Suomi on neuvotellut pidennyksiä EU:n pölynormien käyttöönottoon, eikä ole ollut poliittisesti valmis vähentämään liikenteen pölypäästöjä muun muassa lisäämällä joukkoliikennettä. 

Terveyskustannukset ovat jo nyt liian suuret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio SETURI-hankkeessa (2010) on vuosittain 1800 tiepölyn aiheuttamaa ennenaikaista kuolemaa - pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Taloudellisesti suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin sairauksien lisääntymisestä ja oireiden pahentumisesta.

Kuva: HSY:n ehdotus suojaetäisyyksistä.

HSY:n ehdotus kaavoituksen suojaetäisyyksistä, taulukko.

Suojaetäisyydet eivät kuitenkaan vähennä pölyn syntyä, vaan lisäävät sitä. Tämän lisäksi suojaetäisyydet aiheuttavat erittäin suuria yhteiskunnallisia kustannuksia kaupunkirakenteen hajautuessa.

Uusilla suojaetäisyyksillä kaupunkimaisen kaupungin rakentaminen on mahdotonta. Kärjistäen kantakaupungissa ei saisi edes asua. Kaupungin rakentaminen estetään autoilun haittojen vuoksi. HSY:n ehdotuksessa autoilu on selvästi tärkeämpää kuin kaupungin rakentaminen.

Kuva: Uusilla normeilla Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteykseen ei olisi montaa taloa saanut rakentaa. Ehdotetut suojaetäisyydet punaisella. Kuva: Markus Valo.

Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteys.

Teknisesti ongelma olisi kuitenkin mahdollista ratkaista: vähennetään pölyn muodostumista. Tähän on olemassa keinoja, joihin palaan edenpänä. Ongelma ei parane, vaan pahenee kasvattamalla etäisyyttä: uudet asukkaat tulee sijoittaa kauas kaduista ja keskustoista, jolloin liikenne lisääntyy.

Teemu Pyyluoma tuo erinomaisessa ja tyhjentävässä blogissaan esiin suojaetäisyyksien ongelman: ”Lopputulos on että autoilun haittojen vähentämiseksi tuotetaan moninkertainen määrä autoliikennettä. Muun huonon ohella tämä myös tuottaa huomattavia kustannuksia. ”

Kustannusten lisäksi suojaetäisyydet vaikuttavat kaupungin viihtyvyyteen.

Kuva: Visualisoitu 60 metrin suojaetäisyys 30 000 auton kadulla. Kuva: Antti Auvinen.

Kuva havainnoillistaa suojaetäisyyksiä.

HSY:n esityksessä luetellaan suojaetäisyyksien lisäksi myös muita keinoja vähentää pölyn määrää ja haittoja. 

"Muita keinoja vähentää ilmansaasteille altistumista:

  • Rakennusten ja asuntojen sijoittelu ja muoto
  • Suojarakennukset ja viherkaistat
  • Liikennemäärien vähentäminen
  • Ilmanvaihdon keinot kuten suodatus ja ilmanoton sijainti"

Nämä eivät riitä. Lisäisin HSY:n ehdotukseen seuraavat keinot: 

  • Suositaan puhtaampi ajoneuvoja ja kulkumuotoja

Helsingin seutu on poikkeus Pohjoismaisista suurkaupungeista sillä, että vähäpäästöisiä kaistoja, ruuhkamaksujen vapautusta tai omia parkkipaikkoja ei juuri ole.)

  • Lasketaan nopeuksia

Nopeuden lasku vähentää pienhiukkasten - ja melun - muodostumista. 

  • Rajoitetaan raskasta liikennettä

Tavaroiden liikuttelu renkailla ei ole keskelle ihmismassoja soveltuvaa toimintaa, ja tulisi ohjata pois tiiviin kaupunkirakenteen keskeltä.

  • Siirretään busseja raiteille

Kattava ratikkaverkko vähentäisi pölynmuodostusta.

  • Poistetaan hiekoitushiekka nopeasti

Tämä tarkoittaa katujen siivousta keväisin. Pitkät suojaetäisyydet lisäävät katujen pölynpoistokustannuksia katualueen kasvun vuoksi.

  • Rakennetaan tien vierelle

Rakennukset vähentävät tehokkaasti pölyn leviämistä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät voivat olla rakennuksista muodostuneen ”muurin” toisella puolella.

  • Sijoitetaan herkät kohteet pölyltä suojaavien rakennusten toiselle puolelle

Herkkiä kohteita ovat mm. sairaalat ja päiväkodit.

  • Rajoitetaan nastarenkaiden käyttöä.

Nastarenkaat rouhivat tehokkaasti tiepölyä tien pinnasta ja hiekoitushiekasta.

  • Viherseinät ja muut rakenteelliset ratkaisut, joilla pölyn leviäminen vähenee.

Saksalainen tutkimus lupaa 60% vähennystä pienhiukkaspitoisuuksissa, jos kadun taloissa käytetään viherseiniä. 

Pölynormit tulisi palauttaa jatkovalmisteluun näillä eväillä. Tämän lisäksi keinot tulisi priorisoida. Lisäysehdotus periaatteiksi:

"Ensisijaisesti tulee vähentää pölyn muodostusta. Toissijaisesti tulee vähentää pölyn leviämistä. Näitä keinoja ovat mm. rakennusten ilmanvaihdon suodattaminen ja ilmanvaihto sisäpihoilta, rakennusten sijoittelu pölyä suojaavaksi muuriksi ja suojaetäisyydet. Nämä eivät kuitenkaan suojaa kadulla liikkuvia ihmisiä pölyltä.

Kaupunkimaisilla tiiviillä alueella suojaetäisyyksien sijaan tulee ensisijaisesti toteuttaa muita keinoja pölyhaittojen minimoimiseksi."

Käytännössä päätös joka poistaa merkittävästi rakennettavaa maata, lisää asunto- ja tonttipulaa ja vaikeuttaa kohtuuttomasti rakentamista Pääkaupunkiseudulla.

Linkit:

Aviansanat: Kaavoitus, pölynormit, liikenteen suojaetäisyydet, pienhiukkaset, HSY, henkilöautoilu, joukkoliikenne, kaupunkirakenne, kaupunkirakenteen tiivistäminen, viihtyvyys, viihtyisä kaupunki, raitiovaunut, ratikat.

Asia jäi pöydälle, ja päätetään 17.5. kokouksessa.

26.4.2013 21:05
Sirpa Kauppinen

Liikenteen suojaetäisyydet eli pölyntorjunta päätetään vasta syksyllä.

21.6.2013 11:47
Sirpa Kauppinen

Haluaisin sellaisen asian tuoda esiin tiiviistä kaupunkirakenteesta ja kunnossapidon kustannuksista, että jos kaupunkialueella ei ole riittäviä tilavarauksia lumelle, kunnossapidon kustannukset kohoavat rajusti lumien kuljettamisen takia.

Lisäksi viherkaistat ja varsinkin puuistutukset tarvitsevat oman tilansa katualueelta ja tiivistä kaupunkirakennetta tavoiteltaessa unohtuu ko. asia.

Myös nykyiset pelastustievaatimukset saattavat pakottaa leventämään katualueita ja estää puuistutuksia, jotta pelastuskalustot pääsevät asuntojen lähelle.

Eli vaikka näenkin tiiviin kaupunkirakenteen monella tapaa hyödyllisenä, asia ei ole ehkä niin yksioikoinen.

Viherseinien toimivuudesta Suomen ilmasto-oloissa en ole vakuuttunut.

Monia mainitsemiasi asioita pitäisi ehdottomasti kaupunkia suunniteltaessa huomioida, kuten päiväkotien sijoittelua.

24.7.2013 12:09
Nimetön

Kiitos tiedoista ja ajatuksista

11.5.2014 12:50
Nimetön

Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
25.4.2013

HSY päättää suojaetäisyyksistä: kaupunkimainen rakentaminen kielletään

HSY:n seuraavassa kokouksessa käsitellään pölynormit eli liikenteen suojaetäisyydet kaavoituksessa. Taustana on se, että tiepöly tappaa. Suomi on neuvotellut pidennyksiä EU:n pölynormien käyttöönottoon, eikä ole ollut poliittisesti valmis vähentämään liikenteen pölypäästöjä muun muassa lisäämällä joukkoliikennettä. 

Terveyskustannukset ovat jo nyt liian suuret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio SETURI-hankkeessa (2010) on vuosittain 1800 tiepölyn aiheuttamaa ennenaikaista kuolemaa - pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Taloudellisesti suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin sairauksien lisääntymisestä ja oireiden pahentumisesta.

Kuva: HSY:n ehdotus suojaetäisyyksistä.

HSY:n ehdotus kaavoituksen suojaetäisyyksistä, taulukko.

Suojaetäisyydet eivät kuitenkaan vähennä pölyn syntyä, vaan lisäävät sitä. Tämän lisäksi suojaetäisyydet aiheuttavat erittäin suuria yhteiskunnallisia kustannuksia kaupunkirakenteen hajautuessa.

Uusilla suojaetäisyyksillä kaupunkimaisen kaupungin rakentaminen on mahdotonta. Kärjistäen kantakaupungissa ei saisi edes asua. Kaupungin rakentaminen estetään autoilun haittojen vuoksi. HSY:n ehdotuksessa autoilu on selvästi tärkeämpää kuin kaupungin rakentaminen.

Kuva: Uusilla normeilla Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteykseen ei olisi montaa taloa saanut rakentaa. Ehdotetut suojaetäisyydet punaisella. Kuva: Markus Valo.

Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteys.

Teknisesti ongelma olisi kuitenkin mahdollista ratkaista: vähennetään pölyn muodostumista. Tähän on olemassa keinoja, joihin palaan edenpänä. Ongelma ei parane, vaan pahenee kasvattamalla etäisyyttä: uudet asukkaat tulee sijoittaa kauas kaduista ja keskustoista, jolloin liikenne lisääntyy.

Teemu Pyyluoma tuo erinomaisessa ja tyhjentävässä blogissaan esiin suojaetäisyyksien ongelman: ”Lopputulos on että autoilun haittojen vähentämiseksi tuotetaan moninkertainen määrä autoliikennettä. Muun huonon ohella tämä myös tuottaa huomattavia kustannuksia. ”

Kustannusten lisäksi suojaetäisyydet vaikuttavat kaupungin viihtyvyyteen.

Kuva: Visualisoitu 60 metrin suojaetäisyys 30 000 auton kadulla. Kuva: Antti Auvinen.

Kuva havainnoillistaa suojaetäisyyksiä.

HSY:n esityksessä luetellaan suojaetäisyyksien lisäksi myös muita keinoja vähentää pölyn määrää ja haittoja. 

"Muita keinoja vähentää ilmansaasteille altistumista:

  • Rakennusten ja asuntojen sijoittelu ja muoto
  • Suojarakennukset ja viherkaistat
  • Liikennemäärien vähentäminen
  • Ilmanvaihdon keinot kuten suodatus ja ilmanoton sijainti"

Nämä eivät riitä. Lisäisin HSY:n ehdotukseen seuraavat keinot: 

  • Suositaan puhtaampi ajoneuvoja ja kulkumuotoja

Helsingin seutu on poikkeus Pohjoismaisista suurkaupungeista sillä, että vähäpäästöisiä kaistoja, ruuhkamaksujen vapautusta tai omia parkkipaikkoja ei juuri ole.)

  • Lasketaan nopeuksia

Nopeuden lasku vähentää pienhiukkasten - ja melun - muodostumista. 

  • Rajoitetaan raskasta liikennettä

Tavaroiden liikuttelu renkailla ei ole keskelle ihmismassoja soveltuvaa toimintaa, ja tulisi ohjata pois tiiviin kaupunkirakenteen keskeltä.

  • Siirretään busseja raiteille

Kattava ratikkaverkko vähentäisi pölynmuodostusta.

  • Poistetaan hiekoitushiekka nopeasti

Tämä tarkoittaa katujen siivousta keväisin. Pitkät suojaetäisyydet lisäävät katujen pölynpoistokustannuksia katualueen kasvun vuoksi.

  • Rakennetaan tien vierelle

Rakennukset vähentävät tehokkaasti pölyn leviämistä. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät voivat olla rakennuksista muodostuneen ”muurin” toisella puolella.

  • Sijoitetaan herkät kohteet pölyltä suojaavien rakennusten toiselle puolelle

Herkkiä kohteita ovat mm. sairaalat ja päiväkodit.

  • Rajoitetaan nastarenkaiden käyttöä.

Nastarenkaat rouhivat tehokkaasti tiepölyä tien pinnasta ja hiekoitushiekasta.

  • Viherseinät ja muut rakenteelliset ratkaisut, joilla pölyn leviäminen vähenee.

Saksalainen tutkimus lupaa 60% vähennystä pienhiukkaspitoisuuksissa, jos kadun taloissa käytetään viherseiniä. 

Pölynormit tulisi palauttaa jatkovalmisteluun näillä eväillä. Tämän lisäksi keinot tulisi priorisoida. Lisäysehdotus periaatteiksi:

"Ensisijaisesti tulee vähentää pölyn muodostusta. Toissijaisesti tulee vähentää pölyn leviämistä. Näitä keinoja ovat mm. rakennusten ilmanvaihdon suodattaminen ja ilmanvaihto sisäpihoilta, rakennusten sijoittelu pölyä suojaavaksi muuriksi ja suojaetäisyydet. Nämä eivät kuitenkaan suojaa kadulla liikkuvia ihmisiä pölyltä.

Kaupunkimaisilla tiiviillä alueella suojaetäisyyksien sijaan tulee ensisijaisesti toteuttaa muita keinoja pölyhaittojen minimoimiseksi."

Käytännössä päätös joka poistaa merkittävästi rakennettavaa maata, lisää asunto- ja tonttipulaa ja vaikeuttaa kohtuuttomasti rakentamista Pääkaupunkiseudulla.

Linkit:

Aviansanat: Kaavoitus, pölynormit, liikenteen suojaetäisyydet, pienhiukkaset, HSY, henkilöautoilu, joukkoliikenne, kaupunkirakenne, kaupunkirakenteen tiivistäminen, viihtyvyys, viihtyisä kaupunki, raitiovaunut, ratikat.

Asia jäi pöydälle, ja päätetään 17.5. kokouksessa.

26.4.2013 21:05
Sirpa Kauppinen

Liikenteen suojaetäisyydet eli pölyntorjunta päätetään vasta syksyllä.

21.6.2013 11:47
Sirpa Kauppinen

Haluaisin sellaisen asian tuoda esiin tiiviistä kaupunkirakenteesta ja kunnossapidon kustannuksista, että jos kaupunkialueella ei ole riittäviä tilavarauksia lumelle, kunnossapidon kustannukset kohoavat rajusti lumien kuljettamisen takia.

Lisäksi viherkaistat ja varsinkin puuistutukset tarvitsevat oman tilansa katualueelta ja tiivistä kaupunkirakennetta tavoiteltaessa unohtuu ko. asia.

Myös nykyiset pelastustievaatimukset saattavat pakottaa leventämään katualueita ja estää puuistutuksia, jotta pelastuskalustot pääsevät asuntojen lähelle.

Eli vaikka näenkin tiiviin kaupunkirakenteen monella tapaa hyödyllisenä, asia ei ole ehkä niin yksioikoinen.

Viherseinien toimivuudesta Suomen ilmasto-oloissa en ole vakuuttunut.

Monia mainitsemiasi asioita pitäisi ehdottomasti kaupunkia suunniteltaessa huomioida, kuten päiväkotien sijoittelua.

24.7.2013 12:09
Nimetön

Kiitos tiedoista ja ajatuksista

11.5.2014 12:50
Nimetön

Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.