Kokonaistaloudellisuus, riskinarviointi, vähäiset säästävät investoinnit ja ennaltaehkäisy puuttuvat kaupungin taloustarkastelusta.

Kokoomus ja demarit haluavat pitää kiinni hyvin kapean johdon ehdottamasta ”säästöpaketista”. Siinä on kuitenkin paljon hätäisesti kyhättyjä säästöjä, jotka eivät tule olemaan kokonaistaloudellisesti kannattavia. Edes virkamiehet eivät ota pakettia pakettina, vaan kokoelmana säästöehdotuksia.

Esimerkiksi säästöt päiväkotien ja koulujen henkilökunnassa ja perheiden tukipalveluissa aiheuttavat huomattavasti suurempia taloudellisia kuluja mm. lastensuojelun puolella. Olen hyvin huolissani ehdotettujen säästöjen inhimillisistä ja taloudellisista vaikutuksista. 

Keskustelin ennen säästöpaketin laadintaa henkilökohtaisesti kaupunginjohtajan kanssa siitä, että meidän tulee miettiä menoleikkausten lisäksi uusia keinoja tuottaa tuloja tai vähentää menoja pienillä uusilla investoinneilla. 

Ainoastaan sivistystoimi on tarttunut tähän ajatukseen aktiivisesti.

Riskinarviointi puuttuu

Ennen kuin olen valmis sitoutumaan mihinkään säästöpakettiin, haluan hyvin valmisteltuja vastauksia eri kaupungin toimialojen johdoilta. Eli näihin tulee saada selvitys:

A) Taloudellinen riskianalyysi

• Millaisia taloudellisia riskejä on tällä hetkellä toimialallanne? (Näitä voi olla esimerkiksi työttömyyden aiheuttama syrjäytymisen lisääntyminen, maailman talouden korkojen nousu tai vaikkapa lastensuojelun kulujen voimakas kasvu...).
• Mitkä riskit ovat määrältään suuria, mitkä todennäköisiä, ja mitkä ovat helppoja pienentää?
• Millaisia uusia ja vanhoja toimenpiteitä voisi olla riskien hillitsemiseksi?

B) Säästöjen riskit

• Millaisia taloudellisia riskejä mahdollisista säästötoimista seuraa?
• Mitkä riskit ovat määrältään suuria, mitkä todennäköisiä, ja mitkä ovat helppoja pienentää?
• Millaisia uusia ja vanhoja toimenpiteitä voisi olla riskien hillitsemiseksi?

Esimerkiksi kaupungin säästöehdotuksessä 100 kouluavustajan vähentäminen: ei tarvita kuin 2,3 sen vuoksi syrjäytynyttä lasta, säästö maksaisi jo saman (eli sadan kouluavusajan verran).

Myöskää säästöt joukkoliikenteessä saattavat maksaa yllättävän paljon: jo pelkästään terveyskulut lisääntyvät voimakkaasti autoliikenteen lisääntyessä, samoin nousee kalliiden investointien tarve teiden kulumisen ja ruuhkautumisen nopeutumisen hillitsemiseksi. (http://www.sirunsivut.fi/node/644).

Ennaltaehkäisyllä ja vähäisillä investoinneilla säästöihin

Säästöpaketista on jäänyt myös katsomatta

• Millaisilla ennaltaehkäisevillä tai vastaavilla toimenpiteillä jotka eivät maksa paljoa, tai vähäisillä investoinneilla voidaan vähentää suurempia kuluja jotka kohdistuvat omalle tai toisille toimialoille tai lähitulevaisuuteen?

Hyvä esimerkki onnistuneista ratkaisuista oli päiväkotien hoitopaikkatakuu: lapsi pääsee samaan päiväkotiin vaikka otettaisiin joksikin aikaa pois. Tueksi tarjottiin huomattavasti halvempaa kerhotoimintaa. Tällä vapautui satoja kalliita päiväkotipaikkoja, sekä säästettiin muutaman uuden päiväkodin rakentaminen ja näiden ylläpito.

Esimerkiksi lisäys (ei ehdotettu vähennys) lapsiperheiden kotiapuun vähentäisi kriisiytymistä, perheiden hajoamisia, huostaanottoja ja vanhempien loppuunpalamista. Voisi hyvinkin olla kannattavaa Helsingin malliin lisätä kotiavun saatavuutta.

Suuria säästöjä pienillä menolisäyksillä

Esimerkiksi palkkaamalla energiansäästökonsultin monet yritykset ovat saaneet miljoonien eurojen taloudellisia säästöjä. Kaupungin energiansäästötavoitteet (Esco-ohjelma) ovat olleet erittäin löysiä, ja vain osa kaupungin toimialoista on tarttunut energiansäästöön, muista ympäristöä ja samalla taloutta säästävistä keinoista puhumattakaan. 

Myös panostus kouluterveydenhuoltoon niin että mielenterveysongelmiin päästään puuttumaan jo aikaisessa vaiheessa, voi tuoda huomattavia säästöjä sosiaali- ja terveystoimen puolella.

Säästöjä pienillä menolisäyksillä tulee miettiä luovasti, sillä juustohöylä ei tuota enää kovin hyvää tulosta. Ennen kaikkea monet säästötoimet maksavat enemmän kuin säästävät, ja tähän ei Vantaalla ole enää varaa.

Tulossa epäinhimillisiä säästöjä - Hoitoon pääsy ja oikean hoidon saanti terveydenhuollossa

Jos ei voi mitata, ei voi johtaa. Tätä keskustelua käytiin valtuustossa vilkkaasti jo aiemmin mielenterveyspalveluiden osalta (aloitteeni mielenterveyspalveluiden saatavuudesta): osuuko palvelu oikeaan, saadaanko sitä hoitoa tai apua, josta on hyötyä. On täysin hölmöläisen hommaa tehdä ohjelmia ja projekteja jos niiden vaikutuksilla ja tehokkuudella ei ole väliä, saati toiminnan vaikutuksia seurata.

Joten tein kirjallisen valtuustokyselyn sosiaali- ja terveystoimelle:

a) Millaisilla mittareilla näemme osuuko ennaltaehkäisy oikeaan?

b) Millaisia UUSIA ennaltaehkäiseviä toimia on harkittu tämän säästöohjelman puitteissa? Tarkoitan UUSIA ennaltaehkäiseviä toimia joilla saadaan pientä panostusta suurempia säästöjä.

2. Miten paljon uusi sähköinen tietojärjestelmä lisää lääkäreiden ja hoitajien työaikaa ja paljonko työn hidastuminen maksaa?

3. Kysyin myös viime valtuustoinfossa tarkoittaako sosiaali- ja terveystoimen asiakaskriteerien tarkastaminen sitä että kaikkia ei hoideta? Parantavatko sairaat ja hoitamatta jätetyt ihmiset todella Vantaan taloudellista tilannetta?

Laitan vastauksen tähän, kunhan se tulee kirjaillisena. Säästohjelmassa on mm. kuntoutuksen vähentämistä ja terveyskeskuksista 3000 lääkärikäynnin vähennys. Jo kuntoutuksen vähetäminen on riski: jos ihmiset eivät kuntoudu, he ovat kohta sairaseläkkeellä tai tarvitsevat vanhempana paljon kalliimpaa laitoshoitoa jo aikaisemmin.