Ehdotus urkintalaiksi antaa asianosaisille päätäntä- ja tutkintavaltaa asioissa, jotka oikeusvaltioissa ovat kuuluneet poliisiviranomaisille. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto lausui ehdotuksesta:

”Käsiteltävänä oleva ehdotus on erittäin ongelmallinen. Se ei täytä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden eikä perusoikeuksien rajoittamista koskevia vaatimuksia sääntelyn hyväksyttävyydestä, tarkkarajaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä oikeusturvatakeista. Ehdotettu sääntely ei täytä oikeusjärjestyksen johdonmukaisuudelle asetettuja vaatimuksia ja säännösten suhdetta muuhun lainsäädäntöön ei ole toteutettu asianmukaisesti. Sääntelyn sijoituspaikka on väärä, jos tarkoituksena on lisätä työnantajan oikeuksia.”

Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu että asianomaiset eivät itse päätä rikostutkinnan aloittamisesta, eivätkä myöskään tee tutkintaa itse.

Lex Nokia eli urkintalaki eli sähköisen viestinnän tietosuojalaki loukkaa viestintäsalaisuutta ja yksityisyyden suojaa. Sen hyöty työnantajalle ei ole yrityssalaisuuden valvomisessa, sillä asiantuntijat eivät tiedä yhtään tapausta, jossa yrityssalaisuuksia olisi välitetty sähköpostin kautta. Yritysvakoilu tapahtuu aivan muita keinoja käyttäen.

Ajatus työntekijöiden valvonnan maksimoimisesta on thatcherimainen.

Vihreät ja vasemmisto esittivät muutoksia, mutta muutokset eivät menneet läpi. Vihreiden muutosehdotuksen mukaan laki olisi rajattu koskemaan yrityssalaisuuden vuotamista, jolloin mm. taloyhtiöt ja oppilaitokset olisivat lain ulkopuolella.

Eduskunta hyväksyi mietinnön mukaisesti I käsittelyssä urkintalain. Asian II käsittely on ensiviikon tiistaina 3.3, ja lain hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva äänestys on keskiviikkona 4. maaliskuuta.