18.3.2008

Ongelmajätteitä kehitysmaihin

EU:ssa syntyy 8,7 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä josta vain 2,1 miljoonaa tonnia menee oikeaan paikkaan. Greenpeace ja tanskalainen DanWacth –järjestö selvitti jätteen kulkeutumista Baselin sopimuksen vastaisesti Afrikkaan ja Aasiaan.

Baselin yleissopimus kieltää vaarallisen jätteiden viennin OECD-maista. Länsimaista lähetetään kuitenkin ongelmajäte kehitysmaihin, missä jätteestä erotellaan arvokkaat metallit. Myös lapsityövoimaa käytetään ilman työssä tarvittavaa suojelua mm. ilmastonmuutosta kiihdyttävään jätteenpolttoon.

Myös EU velvoittaa vastuuseen. WEEE eli sähkö- ja elektroniikkaromu –direktiivin tuottajavastuun mukaan tuottajien on otettava kaikki romu vastaan ja kierrätettävä se. Direktiivin tulisi näin ohjata tuottajat valmistamaan helpommin kierrätettävää ja vähemmän haitallista elektroniikkaa.

Tietokoneista kiertää 10 % ja matkapuhelimista 2-3 % turvallisesti. Greenpeacen ehdotuksen mukaan elektroniikkatuotteille luotaisiin panttijärjestelmä, jotta ne todella kiertäisivät. Kierrätyksen ja haitattomaksi tekemisen hinnan voisi myös periä myynnissä, jolloin ekologisemmat tuotteet olisivat halvempia.

Kehitysmaiden ongelma ei ole uusi. Köyhiin maihin on kipattu niin jätettä, ydinjätettä kuin länsimaissa kiellettyjä tuotteitakin. Tällaisen estäminen vaatii selkää kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia – sekä niiden valvontaa.

Suomen tulisi ajaa YK:ssa ja WTO:ssa selkeitä sääntöjä, jotka myös edesauttaisivat yritysten rehellistä kilpailua ilman että ympäristövastuusta laistaminen kannattaisi. Eivätkä pelkät ohjeet riitä: sopimusten rikkomisesta tulisi selkeästi sakottaa tai asettaa kauppasaartoon. EU:n tulisi saada pikaisesti myös omat rivinsä kuntoon.


Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
18.3.2008

Ongelmajätteitä kehitysmaihin

EU:ssa syntyy 8,7 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä josta vain 2,1 miljoonaa tonnia menee oikeaan paikkaan. Greenpeace ja tanskalainen DanWacth –järjestö selvitti jätteen kulkeutumista Baselin sopimuksen vastaisesti Afrikkaan ja Aasiaan.

Baselin yleissopimus kieltää vaarallisen jätteiden viennin OECD-maista. Länsimaista lähetetään kuitenkin ongelmajäte kehitysmaihin, missä jätteestä erotellaan arvokkaat metallit. Myös lapsityövoimaa käytetään ilman työssä tarvittavaa suojelua mm. ilmastonmuutosta kiihdyttävään jätteenpolttoon.

Myös EU velvoittaa vastuuseen. WEEE eli sähkö- ja elektroniikkaromu –direktiivin tuottajavastuun mukaan tuottajien on otettava kaikki romu vastaan ja kierrätettävä se. Direktiivin tulisi näin ohjata tuottajat valmistamaan helpommin kierrätettävää ja vähemmän haitallista elektroniikkaa.

Tietokoneista kiertää 10 % ja matkapuhelimista 2-3 % turvallisesti. Greenpeacen ehdotuksen mukaan elektroniikkatuotteille luotaisiin panttijärjestelmä, jotta ne todella kiertäisivät. Kierrätyksen ja haitattomaksi tekemisen hinnan voisi myös periä myynnissä, jolloin ekologisemmat tuotteet olisivat halvempia.

Kehitysmaiden ongelma ei ole uusi. Köyhiin maihin on kipattu niin jätettä, ydinjätettä kuin länsimaissa kiellettyjä tuotteitakin. Tällaisen estäminen vaatii selkää kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia – sekä niiden valvontaa.

Suomen tulisi ajaa YK:ssa ja WTO:ssa selkeitä sääntöjä, jotka myös edesauttaisivat yritysten rehellistä kilpailua ilman että ympäristövastuusta laistaminen kannattaisi. Eivätkä pelkät ohjeet riitä: sopimusten rikkomisesta tulisi selkeästi sakottaa tai asettaa kauppasaartoon. EU:n tulisi saada pikaisesti myös omat rivinsä kuntoon.


Post new comment

CAPTCHA
Frågan kontrollerar om du är en människa och används för att hindra spam-robotar.