Kysyin sitten vielä uudelleen osoittaen suoraan vastuun opetuksesta vastaavalle Sivistystoimen johtajalle... ja vastaukseksi saan sen että jatketaan kuten ennenkin (=ei järjestetä puhtaita tiloja)...

Se että kukaan virkamiehistä ei vastannut kysymyksiimme aluksi, kertoi siitä miten sisäilma-asioista kannetaan vastuuta: Ne ovat niitä missä kukaan ei halua ottaa vastuuta edes vastauksesta.

Tämän lisäksi hämmennystä herätti Sivistystoimen johtajan tulkinta kaupunginhallituksen yksimielisestä lisäyksestä, joka painotti pienten lasten pääsyä lähimpiin koulutiloihin. Siinäkin mennään niin kuin ennen. (=Juoksutetaan pienempiäkin lapsia ohi lähikoulujensa ristiin).

Minulla on tunne että juoksin selvää polkua eteenpäin mutta yhtäkkiä törmäsin kivimuuriin jonka ei pitäisi olla siinä.

Pienten lasten lyhyt matka

Tällainen kivimuuri on kaadettavissa yhteistyöllä. Hallintorajojen taakse ei voi mennä, kun vaikeutetaan ihmisten arkea. Kun yksinhuoltaja joutuu viemän yhden lapsen yhteen suuntaan ja toisen toiseen... välimatkaa kouluilla on 5 kilometriä.

Sisarusten lisäksi kaveriporukat hajoitetaan, saman pihan lapset menevät komeen eri suuntaan.

Yksinäiset koulutiet.

Pelko kiusaamisesta kun kukaan kavereista ei tule samana kouluun.

On surullista nähdä miten paljon pahaa ja painajaista oppilaaksiotot aiheuttavat. Perheet valvovat ja pelkäävät. Luottamus virkamiehiin on mennyt. Monet ovat muuttaneet pois välttääkseen mielivallan. 

Mitä saavutetaan sillä että ykköset ja kakkoset menevät yhteen rakemnukseen, kolmoset ja neloset toiseen ja vitoset ja kutoset kolmanteen? Pienenpieni teoreettinen säästö siinä että oppilaita voidaan joistavasti heitellä luokalta toiselle pitämään oppilasmaksimit koko ajan tapissa. Säästö syödään yli satakertaisesti ylimääräisillä bussivuoroilla ja investoinneilla turvallisempiin kouluteihin jne.

Ennen kaikkea se syö luottamusta. Siitä on tullut työntövoimatekijä. Monet perheet ovat muuttaneet kouluasian vuoksi, pääosin Espoon puolelle, Jupperiin ja Laaksolahteen. Työntövoima on vahva.

Se olisi helppo korjata, tuomatta mitään kustannuksia. Ei maksa yhtään enempää sijoittaa ykköset, myöhemmin kakkosetkin, siihen lähimpään rakennukseen. Ihan yhtä paljon oppilaispaikkoja. Vain vähemmän pelkoa kiusaamisesta koulutiellä. Turvallisemmat koulumatkat lapsilla, jotja eivät vielä osaa keskittyä. Vähemmän vanhempien autolla ajoa ja arjen sumplimista. Vähemmän riskiä siihen että ekaluokkalaisen elämä päättyy auton alle.

Emme voi simputtaa ekaluokkalaisia sillä, että heidän vamhempansa ovat olleet aktiivisia ja tuoneet mielipiteensä päätöksentekoon. 

Tämä ei koske vain Tuomelan aluetta, vaan myös muutamaa muuta aluetta Vantaalla. Esimerkiksi itävantaalla yh-äiti joutuu viemään lapsensa viiden kilsan päähän toisistaan. Ja eräästä pihapiiristä lähtee lapset kolmeen kouluun. 

Sisäilma-asioissa parantamisen varaa

- paljon huonokuntoisia kouluja

Variston koulu tulisi siirtää väistöön välittömästi. Ei ole mitään järkeä siitä että pienet lapset opiskelevat koulutiloissa joissa terveys tuhotaan. ja joiden vuoksi vanhemmat joutuvat jäämään kotiin kun lapsi ei muuten saa opetusta. Hinta on liian korkea.

Mikkolan yliopistiollisia tutkimuksia on odotettu pari vuotta. Tuloksia ei haluta Vantaalle julkisuuslain alaisiksi niin kauan kuin sitä voidaan pitkittää. Komannes opettajita vaihtuu joka vuoksi ja moni on menettänyt terveytensä.

Askiston seinä on ollut märkä jo yli vuoden. Terveystarkasta on siitä huomauttanut, mutta ei voi puuttua vaikka korjaukset olisivat muodllisia teippauksia, tai pelkkiä lisätutkimuksia. Riittää kun muodollisesti tehdään jotain, ilman että "jonkin" onnistumista mitataan sillä aiheuttaako sisäilma vielä oireita.

Suurin ongelma on 60-70-luvun moniongelmaiset betonibunkkerit, joiden korjaamiseen on kaaduttu rahaa uusien koulujen verran. Nämä kannataisi uusien tieltä, uusien jiden käyttökustannukset ovat pienemmän - ja myös henkilökunnan sairaspoissaolot vähäisemmät varsinkin jos tehdään ne ilman että märkä betoni peitetään muovimatolla.

- toimimattomia korjaustapoja

Kanniston alle 10 vuotiaassa koulussa jatkuvat sisäilmaongelmat. Koska kosteus jätettiin rakenteisiin (epoksoitiin) vain parin viikon aikasäästön vuoksi. Sieltä tulee sairastuu sisäilmasta yhä vain lisää lapsia, jotka ovat niin sairaita että koulunkäynille sopivia tiloja ei löydy. Ei muuten löydy helposti asuntoja, jatko-opinto tai työpaikkojakaan siinä vaiheessa kun puhjenneiden autoimmuuni- ja homesairauksien kirjo on laaja.

Vaikka Majvik-2 suosituksessa 40 tutkijaa yksimielisesti toteaa että teippaukset ja kapseloinnit eivät poista sisäilmaongelmia.

Esitykestäni korjausten onnistumista seurataan oireiden vähenymisellä. Sitä ei vain ole vielä toteutettu. Tämän pitäisi pakottaa käyttämään tutkitusti toimivia menetelmiä, mutta tämä taistelu on yhä kesken.

- ilmastoinnista säästäminen homehduttaa rakennukset

Sisäilma-asioden neuvottelukunta on tuonut huomioon myös ilmastoinnin parantamisen. Erityisen huolestuttavaa on ne päiväkodit joissa on pelkkä poisto öisin ja viikonloppuisin: kun tuloilmaa ei ole järjestetty, aiipaine repii korvausilman kosteuden rakenteiden läpi tai hajuineen viemäreiden kautta. Hajun lisäksi ongelma on viemärin rikkiyhdisteet jotka moninkertaistavat kosteusvauriomikrobien tuottamien solumyrkkyjen terveysvaikutuksen.  

Esimerkiksi aiemmin sisäilmaltaan hyväksi todettu Ylästön koulu on otti takapakkia kun ilmastoinnissa alettiin säästämään. Nyt se aiheuttaa jo monelle terveyshaittaa. Moni kunta on todennut ilmastoinnissa säästämisen tuhoavan rakennuksen, ja luopunut siitä. Esimerkiksi Tuusula pitää ilmastoinnin 24/7 päällä.

- väistötilojen puute pullonkaula kunnolla korjaamiseen

Espoossa on 3500 lasta väistössä, Vantaalla 1000. Parakkeja on käytännösä hankittu päivähoidon kasvaneille lapsikatraille. Lapsia ei siirretä sisäilmaongemien alta turvaan, vaikka olisivat terveysriski. Hämeenkylän koulunkin väitettiin olevan teknisesti kunnossa vielä hetkeä ennen purkupäätöstä. "Kunnossa" vaikka 90% opettajista sai terveyshaittaa sisäilmasta.

Ilman että oppilaat siirretään evakkoon, koulua on vaikea korjata kunnolla, siis niin että märät rakenteet todella poistetaan ja veden kulku rakenteisiin estetään.

- Hirsi- tai CLT-rakentamista kokeiltava

Vantaa tilaa yhä uudelleen kalliita betonikouluja samoilta yrityksiltä, jotka ovat tuottaneet sutta ja sekundaa. Eräs yksityinen päiväkotiketju käyttää hirsirakennuksia, koska haluavat säästää sairaspoissaoloissa. Sisäilma-asioiden neuvottelukunta suosittikin että Vantaala tulee kokeilla hirsirakentamista.