Vantaan Energia on yksi Fennovoiman suurimmista julkisista omistajista. Hankkeeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä. Seuraavassa valtuustossa käsitellään vihreiden aloitetta Fennovoiman hankkeesta irtautumiseksi. Esityslistalla on myös Linnaisten kaava, osallisuusmalli ja Tikkurilan maauimala. 

Vantaan osallisuusmalli

Mallissa on paljon hyvää, mutta se on myös hieman epätäsmällinen ja antaa päätäjille hyvät mahdollisuudet olla huomioimatta tai kuulematta asukkaita. Ei ole määritelty miten huomioidaan esimerkiksi terveysasemien tai koulujan lakkautukisissa tai perustamisissa asukkaiden mielipide. Tämä tarvitsisi konkretiaa  ja minivaatimuksista miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan.

Myös asukasraadit jäävät käytännössä hampaattomiksi, sillä kahdesti vuodessa kokoontuminen ei juuri anna mahdollisuuksia ottaa kantaa päätöksenteossa oleviin asioihin. Aivan erinomaista mallissa on monipuolisuus millä asukkaiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Tästä on kaavoituksessa hyviä kokemuksia.

Tikkurilan maauimala

Kuntalaisaloite Tikkurilan maauimalasta keräsi 7400 allekirjoitusta. Kaupunginhallituksessa kaivattiin kokonaiskuvaa uimahallitarpeesta. Hankkeita täytyy myös laittaa tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi 60 000 asukkaan Korso-Koivukylä-alueella ei ole kohta yhtään uimahallia, joten myös Elmon selvittelyä aloitellaan.

Hyviä kysymykiä on miten toteuttaa maauimala niin että se palvelee mahdollisimman pitkään vuodesta, ja onko sen toteuttamiseen varaa sellaisena että se houkuttelee oikeasti asukkaita jne. Silti asukkaiden mielipiteellä tulee olla merkitystä.

• Vantaan sanomien uutisointi edellisestä käsittelystä

Linnaisten kaava

Kaavassa rakennetaan arvokkaille luontoalueille. Kaava tulee palauttaa uudelleen valmisteluun niin että arvokkaat lajit ja metsän monimuotoisuus eivät kärsi. Alueella on havaittu muun muassa aarniometsän kääpälajeja, lahokaviosammalta sekä lepakoita ja liito-oravia. 

Yleiskaavan valmistelussa 2007 puhuin ainana valtuustossa Linnaisten laajentamista vastaan. Nyt vihreät sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa että kaupunginhallituksessa ehdottivat rakennettavan alueen pienentämistä, mutta hävisivät äänestyksen. Kaupunginhallituksessa muistutin asukkaiden toiveista ja luontoarvojen säilyttämisestä. 

Kaavaehdotus on saanut paljon vastustusta eikä syyttä. Linnaisten metsä on tärkeä viherkäytävä ja luontoalue niin Espoon puolen asukkaille kuin Hämeenvaaran ja Pähkinärinteen asukkaille. Yleiskaavaa valmisteltaessa ei huomioitu monimuotoisuutta niin kuin nykyään huomioidaan, ja kaupunkisuunnittelu oli tuolloin hajanaisempaa. Kaavoitettava alue npjaa käytännössä yksityisautoiluun.

Fennovoima ja päästöpolitiikka

Vantaan ja Helsingin kaupunkien omistama Vantaan energia Oy on Fennovoiman suurin kunnallinen omistaja. Hankkeesta irtautuminen nousi esiin vihreiden aloitteen johdosta sekä Vantaalla että Helsingissä.

Kuva: Fennovoima

Virkamiehen laatimaa vastausta asiaan: "Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irrottautumiseen liittyy monimutkaisia sopimus- ja yhtiöoikeudellisia kysymyksiä. Osakkeenomistajat eivät tunne irrottautumisen vaikutuksia yhtiöön ja siten osakkaiden omistuksen arvoon. Muun ohessa yhtiötä sitovien osakassopimusten nojalla taloudellinen vaikutus ei ole vain tehtyjen sijoitusten määräinen tai laskettavissa sen taloudellisen vahingon perusteella, joka yhtiölle syntyisi, kun se osana hankkeesta irrottautumista myisi osakeomistuksensa Voimaosakeyhtiö SF Oy:stä. Koska osakkeille ei ole toimivia markkinoita, ei ”irrottautuminen” (Voimaosakeyhtiö SF Oy:n osakkeiden myynti) ole mitenkään yksinkertaista pitkäaikaisista vastuista johtuen. Yksipuolinen irrottautumispäätös saattaisi jo sinällään aiheuttaa osakkeenomistajille huomattavia taloudellisia menetyksiä."

Korkean riskin hankkeesta on voitava lähteä. Fennovoimaan liittyy useita taloudellisia riskejä, mutta myös turvallisuuspoliittinen näkökulma on saanut liian vähän huomiota suomalaisessa keskustelussa.

Vielä lyhyt kertaus miten rakennetaan kestävä energiantuotantojärjestelmä: Muu maailma panostaa uusiutuviin - niissä pyörii globaalit markkinat ja tulevat työpaikat - sekä energian kulutuspiikkien hillintään ja rakentaa energian varastointikapasiteettia.

- Energiankulutuksen pienentäminen: Halvin lisäenergia tulee energiatehokkuden parantamisella. Esimerkiksi vanhojen kerrostalojen lämpökäyrien tasaus, vuotavien vesilaitteiden korjaus ja mahdollisesti lämmöntalteenotto poistoilmasta laskevat energiankulutusta noin kolmanneksella. Lämpökäyrien säätö uusissakin taloissa voi laskea energiantarvetta jopa neljänneksellä. Aina jokin tila on liian kuuma kun toisaalla palellaan. Myös teollisuuden energiatehokkuuden lisäämispotentiaali on suuri, ja moni prosessi muuttuisikin energiapihimmäksi jos energian hinta hieman nousisi.

- Kulutuspiikkien tasaus: Energiankulutusta voi tasata hinnoittelulla. On tärkeää seurata energiayhtiöiden hintapolitiikaa, jotta kalleimmiksi tulevat piikit tasoittuisivat. 

- Energian varastointi: Tuotannon ja kulutuksen piikkejä voidaan tasata energian varastoinnilla. Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimala yksi esimerkki. Kun sähkö on kallista, vettä valutetaan alas, ja kun on ylituotantoa, vesi pumpataan ylös. Toinen suuri akusto liittyy sähköautoihin. Mikäli latausverkkoon liitettyjä autojen akkuja voidaan käyttää tarvittaessa myös energian ottamiseen, ja lataamista säännöstellä energian riittävyyden mukaan, voi tulevaisuudessa huippuenerigantarve pienentyä voimakkaasti. 

- Virtuaalivoimalat: Hankkeet sähköautojen akkujen käyttämisessä energian varastoimiseen (otetaan energiaa akuista kulutushuippuhetkenä, ei vain ladata) sekä kotitalouksien lämminvesivaraajia sammuttamalla kymmeneksi minuutiksi luovat valtavan potentiaalin. Sekä Suomessa että maailmalla on rakennettu ensimmäisä tällaisia järjestelmiä.

• Tekniikka&Talous: 1 megawatin akku koostuu kotitalouksista...

- Uusiutuvien lisäys: Aurinko, tuuli jaaaltoenergia ovat vähäpäästöisiä. Jotta lisääminen onnistuu, tulisi esimerkiksi taloyhtiöiden ylijäämäenergian syöttäminen verkkoon olla helppoa ja halpaa. Nyt verkkoyhtiöt voivat vähentää uusiutuvien houkuttelevuutta korkeilla maksuilla ja byrokratialla. Suomi on mm. Ruotsiin verrattuna Tuulivoiman kääpiö, vaikka ilmasto-olosuhteet ovat aika samankaltaisia.

- Norjalainen vesivoima: Tarvitaan myös siirtokapasiteetin lisäys (=uusi piuha) Suomesta Ruotsiin jotta Norjalaista vesisähköä voidaan siirtää paremmin tänne.

Samaan aikaan on parannettava sekä tuotannon varmuutta hajautetulla tuotannolla, mutta myös siirtovarmuutta turvallisemmilla, vähemmän haavoittuvilla verkoilla sekä järjestelmillä. Energiaan kohdstuu voimakkaita turvallisuuspoliittisia riskejä.

* * *