Valtuustolla ei ole käytetävissään tilastollsesti päteviä oirekyselyitä, joita kuntaliiittokin suosittelee. Eikä valtuustolle ole kerrottu myöskään työterveyshuollon tilastoa siitä miten yleistä oireilu on missäkin koulussa. 

 Valtuusto siis päättää kouluverkosta tietämättä mitkä koulut ovat turvallisia lapsille ja henkilökunnalle, ja mitä terveydelle vaarallisia. Tässä kuitenkin virkamiesten vastaukset jotka sain valtuustokysymyksiini, ne eivät ole menneet koko valtuustolle. 

Näiden lisäksi on teknisiä kuntotutkimuksia, jotka sain Tialekskukselta oikeusasiamiehen valituksen jälkeen. Näitä ei myöskään ole aikaa päivittää valtuutetuille. Kuntotutkimukset eivät kerro varmuutta siitä, onko ilmassa kosteusvauriomikrobien tuottamia ihmiselle haitallisia toksiineja tai myrkyllisiä kemiallisia aineita.

• Vantaan koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kuntotutkimukset

Oireseurantaa 11 koulussa

Vantaalla on noin 54 koulua, joista yhdessätoista on pyydetty oppilaita ilmoittamaan sisäilmaoireista. (Tosin kertomatta mitä ne ovat.) Kumulatiiviset oireilmoitusten määrät eivät ole vertailukelpoisia, koska kaikilla kouluilla ei ole kehoitettu ilmoittamaan oireista.

Kannistossa, Mikkolassa, Hämeenkylässä, ja Havukoskessa on oireilmoituksia tullut suunnilleen saman verran, ja Kartanonkoskella sitten näitä hieman enemmän. Uusimpana kouluna Simonkylän koululla on pyydetty ilmoittamaan oireista. 

Oireilmoituksia ei ole kysytty esimerkiksi Martinlaaksossa, Rajatorpassa, Kaivokselassa tai Viertolassa vaikka näistä on tullut paljon yhteydenottoja allekirjoittaneelle, ja kuntotietojen mukaan koulut ovat riskejä.

Nämä ns. oireseurannat eivät korvaa tilastollisesti pätevää oirekyselyä, koska oppilaat ja vanhemmat eivät tiedä mitä ovat sisäilmaoireet, ja vaikka tietäisivät, eivät usein ilmoita niistä. Ja jos ilmoittavat, saattavat ilmoittaaa väärin kuten Kartanonkoskella jossa luokat olivat keränneet yhteen tarkat oirekuvaukset, jolloin ne jäivät huomiomatta.

Nämä eivät myöskään piirrä yhtä tarkkaa kuvaa kuin  työterveyshuollon tilastot sisäilmaoireiden yleisyydestä eri kouluissa. Työterveyshuollon tilastoa tulisi käyttää päätöksenteon tukena, sillä se antaa parhaimman kuvan tässä tilanteessa. Yksilön suoja ei vaarannu tilastoissa.

Ilmanpuhdistimia 37:ssa koulussa

200 ilmanpuhdistinta on sijoitettu 37:ään kouluun. Yleensä ilmanpuhdistimet toimivat hätäapuna ennen väistötilojen hankintaa, ja jotta ne toimisivat muutenkinn kuin psykologisesti, niitä pitäisi olla paljon yhdessä kohteessa. Mukana tässä tilastossa on todennäköisesti kouluja, joissa on vain yhdessä tilassa ilmanpuhdistin, sekä kouluja, joissa on runsaasti ilmanpuhdistimia.

Kuva: Suurin osa kouluista toimii ilmanpuhdistinten varassa (punainen) ja vähemmistössä (sininen) on terve sisäilma.

7 koulukohtaista sisäilmatyöryhmää

Seitsemään kouluun on perustettu erillinen sisäilmatöyryhmä pohtimaan koulun sisäilmaongelmaa:

• Kanniston koulu,
• Kartanonkosken koulu,
• Mikkolan koulu,
• Hämeenkylän ja Variston koulu,
• Simonkylän koulu sekä
• Jokiniemen koulu.

Koulukohtaiseen sisäilmatyöryhmään ei ole kysytty mukaan vanhempien edustajaa, vaikka se tiedonkulun ja ennen kaikkea luottamuksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää.

Sisäilmatietoja ei käytetä kouluverkkopäätöksissä

Koulukohtaisten oireilmoitusten saaminen kesti useita kuukausia, sillä kaupunki ei ollut itsekään koonnut ennen palveluverkkosuunnitelman (=koululakkautukset, investoinnit) käsittelyä. Vapaaehtoisen oireilmoituksen heikkous on se, että harva tietää, mitä ovat sisäilmaoireet, ja nekin,joilla on esimerkiksi lääkärin diagnoosi aiheesta, eivät välttämättä sitä huomaa tai jaksa ilmoittaa.

Jotain osviittaa lukujen suhteesta todelliseen tilanteeseen antaa Hämeenkylän koulun luku, jonka tasolla useat koulut ovat. Seillä työterveyshuollon tilaston mukaan 55 opettajasta oireili 50, eli 90%. Jos muillakin kouluilla, joilta on yhtälailla tullut oireilmoituksia, luokka on sama, niin nämä koulut tulisi pikaisesti siirtää väistötiloihin. Hämeenkylä on nyt suljettu, ja se on ainoa koulu, josta tieto opettajien oireilusta on päässyt julki.

Tässä vielä tilasto kaupungin keräämistä oireilmoituksista. Näissä kouluissa on Wilma-viestillä pyydetty ilmoittamaan oireista (sulkuissa päivä jollion Wilma-viesti on lähetetty eli "oireseuranta" aloitettu) ja oireilmoitusten määrä 30.5.2016 mennessä. Sitä, mitä ovat sisäilmaoireet, ei ole kerrottu.

• Kanniston koulu (27.5.2014) 95 (Kevään 2016 aikana 16 ilmoitusta oireilusta ja 6 oireiden vähentymisestä/loppumisesta)
• Itä-Hakkila  (25.8.2016) 11
• Korson koulu (26.8.2014) 28
• Mikkolan koulu (1.10.2014) 80
• Hiekkaharjun koulu (2.10.2014) 14
• Hämeenkylän koulu (10.10.2014) 90
• Havukosken koulu 20.10.2014 85
• Kartanonkosken koulu ( 27.10.2014) 119 (Maaliskuun 2016 kyselyssä 36 ilmoitusta oireilun jatkumisesta, 29 uutta ilmoitusta oireilusta ja 13 oireiden lieventymisestä tai loppumisesta. Jos luokalla on ollut paljon sisäilmaoireista kärsiviä laKuvussa ei ole huomioitu vanhempien yhteen keräämiä ilmoituksia ja lääkärintodistuksia.)
• Pähkinärinteen koulu (9.3.2015) 3
• Rajatorpan koulu/paviljonki (13.10.2015) 4
• Simonkylän koulu (4.4.2016 ) 37

Ilmoitukset mahdollisesti sisäilmaan liittyvästä oireilusta on kirjattu kumulatiivisena kertymänä seurantajakson alusta. Ilmoitusten määrään 30.5.16 mennessä on laskettu yhteen kaikki seurantajakson aikana tulleet ilmoitukset, joten luku ei kerro eri ajankohtina oireilleiden oppilaiden määriä. Kunkin koulun oireseuranta on ollut jatkuvaa ja osa ilmoituksista koskee samoja oppilaita.